Hyppää pääsisältöön

Säveltäjä Sebastian Fagerlund rauhoittui kun hyväksyi, että koronapandemia kestää kauan – Taiteilija toisena koronakeväänä 2021

Säveltäjä Sebastian Fagerlund Musiikkitalossa maaliskuussa 2021.
Harvinainen hetki maaliskuussa 2021: Sebastian Fagerlund pääsi Musiikkitalolle seuraamaan, kun Radion sinfoniaorkesterin soittajat harjoittelivat hänen oktettoaan. Säveltäjä Sebastian Fagerlund Musiikkitalossa maaliskuussa 2021. Kuva: Sebastian Fagerlund Sebastian Fagerlund

Vaikka valtava määrä konsertteja on peruttu koronavuonna, Sebastian Fagerlund on jatkanut säveltämistä entiseen malliin. Flow-tilaan pääseminen ei ole ollut kuitenkaan helppoa. Fagerlund on saanut huomata, kuinka tärkeää hänen sävellystyölleen on yhteys muusikoihin ja orkestereihin.

Keväällä 2021 elämme yhä poikkeuksellisia aikoja. Koko maailma ja sen mukana oma musiikkielämämme on ollut jo vuoden seisahtuneena koronapandemian vuoksi. Kukaan ei tiedä kuinka kauan tilanne jatkuu.

Kun koronapandemia alkoi, kysyimme suomalaisilta muusikoilta ja säveltäjiltä, miten he viettivät poikkeuksellista kevättä. Nyt kysymme, miten he ovat selvinneet jo vuoden mittaiseksi venyneestä hiljaisesta ajasta. Mitä he ajattelevat nykytilanteesta ja tulevaisuudesta.

Säveltäjä Sebastian Fagerlund vastaa

Missä olet juuri nyt?
Tulin juuri Musiikkitalolta oktettoni harjoituksista Radion sinfoniaorkesterin kanssa ja nyt olen kotona Meilahdessa, Helsingissä. 

Miten koronapandemia on viimeisen vuoden aikana vaikuttanut elämääsi?
Pandemia on luonnollisesti rajoittanut sosiaalista elämää hyvin vahvasti. Tuntuu uskomattomalta, että yli vuosi on kulunut näissä jatkuvasti muuttuvissa poikkeusoloissa. Kesällä tajusin, että epävarma tilanne tulee kestämään paljon pidempään kuin alunperin luulin. Ehkä pientä mielenrauhaa löytyi tämän myötä, kun yksinkertaisesti joutui hyväksymään sen tosiasian.

Olemme perheessä pysyneet terveinä. Ystävien kanssa on tullut säännöllisesti pidettyä yhteyttä. Voisi sanoa, että nyt-hetkessä oleminen on vuoden aikana voimistunut, mikä sinänsä on ollut positiivista.

Oletko pystynyt jatkamaan työtäsi? Miten?
Vaikka on ollut valtava määrä peruuntuneita konsertteja, sävellystyöni on jatkunut aivan yhtä intensiivisesti kuin ennen. Vuoden aikana on valmistunut mm. kamarisinfonia ja huilukonsertto, jotka saavat kantaesityksensä ensi kaudella.

Viime syksyn valonpilkahdus oli se, että pystyimme - koronarajoituksista huolimatta - saattamaan Tero Saarisen kanssa valmiiksi multimediateoksen Transit Malmön oopperassa. Teos kahdellekymmenelle tanssijalle ja sinfoniaorkesterille pohjautuu kolmeen orkesteriteokseeni. Koronarajoitusten takia sinfoniaorkesteri joutui soittamaan harjoitussalissa, josta ääni johdettiin oopperasaliin. Siellä päälavalla Tero viimeisteli koreografiaa ja harjoitutti 20 tanssijaa samaan aikaan, kun minä juoksin harjoitussalin ja oopperasalin välillä, seurasin musiikkiharjoituksia ja säädin äänitasoja.

Nyt jälkikäteen tuntuu aivan käsittämättömältä, että saimme kaiken toimimaan ja että 12 esitystä toteutettiin, tosin vain absurdilla 50 henkilön yleisömäärällä per esitys. Koronavuosi on pakottanut uudenlaisiin luoviin ratkaisuihin myös projektien toteuttamisen suhteen,.

Millainen on ollut mielialasi?
Olen perusluonteeltani positiivinen, mutta mielialani on kyllä viimeisen vuoden aikana vaihdellut hyvinkin paljon.

Hyvistä hetkistä on otettu kaikki ilo irti, mutta samalla jatkuva epävarmuus ja rajoitusten irrationaalisuus ovat aiheuttaneet väsymystä ja alakuloa.

Olen huomannut, miten tärkeää kontaktit muiden taiteilijoiden, muusikoiden ja orkestereiden kanssa ovat omalle sävellystyölle. Kun tämä yhteys puuttuu, niin oman työprosessin flown löytäminen on ollut raskaampaa.

Jo vuosi sitten sanottiin, että paluuta entiseen maailmaan ei ole. Mitä ajattelet asiasta nyt?
Paluuta entiseen ei ole. Päällimmäisenä ajatuksena on tällä hetkellä se, mitä tulee tapahtumaan, kun akuutti kriisi hellittää. Saa nähdä, miten kaikki lähtee käyntiin ja millaisen jäljen tämä aikajakso jättää ihmisiin ja yhteiskuntaan.

Millaisen viestin haluat lähettää julkisuuteen nykyisessä tilanteessa? Millaiset terveiset haluat lähettää yleisölle?
Musiikki on tarkoitettu kuunneltavaksi ja koettavaksi livenä. Toivottavasti nähdään yhteisissä taide-elämyksissä pian!

Näin säveltäjä Sebastian Fagerlund vastasi kysymyksiin koronapandemian puhjettua keväällä 2020.

Radion sinfoniaorkesterin kamarikonsertti Musiikkitalossa 24.3.2021. Ohjelmassa mm. Sebastian Fagerlundin haastattelu ja hänen teoksensa Oktetto Autumn Equinox.

Puoli seitsemän. Vieraana mm. kansainvälisesti menestynyt säveltäjä Sebastian Fagerlund. Juontajina Ella Kanninen ja Mikko Kekäläinen. PS Yle TV 1 9.11.2020.

Taiteilija toisena koronakeväänä 2021

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.