Hyppää pääsisältöön

“Kovaa urheilua, lääkkeitä, seksiä tai jotain.” Rankka työ lastensuojelussa vaatii nollausstrategian – alan asiantuntijat katsoivat uutuusdraamasarjan Pala sydämestä

Rita (Lotta Lehtikari) ja Laura (Niina Koponen) katsovat olkansa yli huolestuneen näköisinä kaupunkimaisena taustallaan.
Lotta Lehtikari ja Niina Koponen esittävät uuden draamasarjan pääkaksikkoa lastensuojeluyksikössä. Rita (Lotta Lehtikari) ja Laura (Niina Koponen) katsovat olkansa yli huolestuneen näköisinä kaupunkimaisena taustallaan. Kuva: Yle / Johanna Kannasmaa & Tomi Paijo Niina Koponen,Lotta Lehtikari,Pala sydämestä

"Asiakas ei ehkä näe sitä, mutta meidän tahtotila on aina se, että lapset pystyisivät elämään kodissaan!" Pala sydämestä -draamasarja avaa ulkopuolisille lastensuojelun moninaisuutta. Kaksi lastensuojelun pitkän linjan konkaria katsoivat sarjan ja toivat esille muutaman seikan, jotka ovat kuin suoraan heidän omasta työpäivästään.

– Olemme joskus vitsailleetkin, että tulisivatpa tekemään meidän työstä sarjan, sosiaaliohjaaja Helena Boxström kertoo huvittuneena.

Ja nyt on tehty! Pala sydämestä -draamasarja kertoo lastensuojelun maailmasta ja avaa yhteiskunnassa arvostettua työtä.

Kati Gabrielsson ja Helena Boxström toimivat lastensuojeluyksikön perhetyön sosiaaliohjaajina ja he saivat draamasarjan jaksot ennakkokatseltaviksi. Omasta alasta kertova sarja, aihe ja teemat otettiin ilolla vastaan. Gabrielsson ja Boxström ovat molemmat pitkän linjan ammattilaisia, Boxström pääasiassa ruotsinkielisten asiakkaiden puolella, Gabrielsson suomenkielisten.

Sarjan hahmot toimivat haastattelun asiantuntijoista Boxströmistä ja Gabrielssonista poiketen avohuollon sosiaalityössä. Rita (Lotta Lehtikari) on sosiaalityössä konkari, kun taas Laura (Niina Koponen) astuu työhönsä uutena tulokkaana.

– Laura on todella totuudenmukainen hahmo ilmeitä ja eleitä myöten! Erityisesti epävarmuus ja kokemattomuus näkyi todenmukaisesti, Kati Gabrielsson lukee muistiinpanoistaan.

He kertovat, että todellisuudessakin kokemattomat joutuvat kevyin perhedytyksin rankkoihin tilanteisiin ja se oli kuvattu uskottavasti.

– Laura miettii silmät pyöreänä, että joutuuko hän oikeasti yksin lähtemään [työtilanteisiin] ja mitä mä nyt teen. Se on meille ihan arkipäivää, Boxström kuvailee.

Rita taas tuntui ammattilaisista onnistuneelta esimerkiltä kokeneena konkarina. He pohtivat yhdestä suusta, että Ritan hahmo ja rooli tulee lähelle ehkä siksi, koska he ovat itsekin toimineet alalla jo pitkään.

– Me keksittiin monta sosiaalityöntekijää, jotka ovat olleet kuten Rita, Boxström nauraa.

Hahmot tunnistettiin siis heti ja asiantuntijat samaistuvat molempiin. He antoivat myös käsikirjoittajille Anna Lappalaiselle ja Aino Lappalaiselle vinkkejä pieniä yksityiskohtia myöten jo sarjan käsikirjoitusvaiheessa ja kertoivat heti pistäneensä merkille ruutuvihkot, Lauran villatakin sekä avainnauhan.

Eräs yksityiskohta menee molemmilla ylitse muiden. Sarjan pääkuvan kristallipallo.

– Ihan huikea juttu! Aina me sanomme, että olisipa meillä nyt se kristallipallo, että mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä ja mikä olisi paras ratkaisu. Tosi osuva symboli lastensuojeluun!

Lotta Lehtikari pitelee lasipalloa jonka sisällä on pieni lapsi.
Sarjan pääkuvan kristallipallo tuli mukaan, kun graafikko Tomi Paijo kuvaa tehdessään mietti sopivaa symbolia muun muassa hauraalle lapsuudelle, joka voisi pudotessaan rikkoutua. Lotta Lehtikari pitelee lasipalloa jonka sisällä on pieni lapsi. Kuva: Laura Mainiemi/Tomi Paijo / Yle Lotta Lehtikari,Pala sydämestä

Käsikirjoittajat saivat kipinän sarjalle Nainen ja valta -seminaarissa vuonna 2014. He olivat todenneet sen puitteissa, että naisella on valtaa eniten kotonaan. Lappalaiset olivat pohtineet, mistä suunnasta lähtisivät asiaan pureutumaan ja päätyivät lastensuojelun maailmaan. Gabrielsson pitää sitä tärkeänä.

– Tämä on tosi mielenkiintoista. Asiaa lähestytään myös positiivisessa mielessä ja ihmiset ovat uskaltaneet antaa kasvonsa lastensuojelulle, Gabrielsson kuvailee.

Aiheena lastensuojelu vie mielikuvat usein heti negatiivisiin seikkoihin tai lasten sijoitukseen, mutta Boxström sekä Gabrielsson kertovat näkemysten erityisesti suomalaisten keskuudessa pehmentyneen vuosien varrella. Avopalvelussa on paljon muutakin.

– Asiakas ei ehkä näe sitä, mutta meidän tahtotila on aina se, että lapset pystyisivät elämään kodissaan! Että meidän tuki tulisi siihen perheeseen niin vahvasti, että lapset saisivatkin asua omien vanhempiensa kanssa. Kun me menemme paikalle, arvioidaan onko se lapsen edun mukaista, Gabrielsson tuo esiin.

Rankka työ vaatii tekijältään tietynlaisia ominaisuuksia. Ilman joustavuutta, muuntautumiskykyä, pitkäjänteisyyttä ja empatiaa työtä ei voisi tehdä.

– Täytyy olla myös tiettyä jämäkkyyttä, ja haluan nähdä, että se on sitä ammattitaitoa, Boxström esittää.

Suhteessa palkkaan kai tämän täytyy olla kutsumusammatti.― Kati Gabrielsson ja Helena Boxström

Gabrielsson ja Boxström törmäävät alallaan usein ristiriitaiseen termiin kutsumusammatti. He kokevat, että jonkinlaista paloa tai kutsumusta työhön tarvitaankin.

– Suhteessa palkkaan tämän kai täytyy olla kutsumusammatti, molemmat tuumivat.

Jos he vertaavat ystäviensä kesken erilaisia ammattiryhmiä, he kokevat, että he tienaavat kaikista vähiten, mutta tekevät porukan merkityksellisintä työtä.

He tuovat myös nauraen esille sen, mitähän kollegat ajattelisivat, jos he hyväksyvät kutsumusammatin terminä. Tärkeintä kaiken takana nimittäin kuitenkin on koulutus ja raamit, joiden puitteissa työtä tehdään.

Raskaan työn ohelle tarvitaan nollausstrategia

Jokainen ammattiryhmän ulkopuolella tuntuu hahmottavan, kuinka hankalien asioiden kanssa sosiaalityötä tekevät painii. Työ vaatii tekijältään paljon ja molemmat asiantuntijat kertovat tunnistavansa sarjassa esitetyn rinnastuksen työn ja vapaa-ajan välillä.

En tiedä, montako puhelua olen soittanut kotiin, että hei sori… nyt ei pysty.― Helena Boxström

– Tunnistin Lauran dilemman, miten jakaa vuorokautta työn, perheen ja vapaa-ajan kanssa. Monesti on joutunut valitsemaan työn ennen perhettä ja perhe on siitä kärsinyt. En tiedä, montako puhelua olen soittanut kotiin, että hei sori… nyt ei pysty, Boxström toteaa.

Sarjassa on kohtaus, jossa Rita ja Laura lähtevät kiireellä kohteeseen ja Laura yrittää tutustua tapauksen papereihin nopeasti autosta käsin matkan aikana.

– Olen ollut täsmälleen samanlaisessa tilanteessa! Miettinyt, että mikäs tämän muksun nimi edes on. Yhtäkkiä voi tulla kiire tai hätä ja pitää vaan lähteä, Boxström avaa.

Kiireen lisäksi he kokevat, että alalla huolestuttavaa on se, että laadun sijaan tarkkaillaan määrää ja tuottavuutta. Yhtälönä se ei heistä sovi tähän työhön.

“Sä tarviit nollausstrategian. Kovaa urheilua. Lääkkeitä. Seksiä. Tai jotain.”― Poiminta draamasarjan käsikirjoituksesta / Rita

Sarjassa rankan työn rinnalle alan konkari Rita neuvoo uutta tulokasta Lauraa hankkimaan itselleen sopivan nollaustrategian. Miten Boxtröm ja Gabrielsson pitävät huolen omasta resilienssistään eli psyykkisestä palautusmiskyvystään?

– Ensinnäkin nollausstrategia on äärettömän hyvä termi! Alalla tavoitellaan sitä, että työt jäävät töihin, Gabrielsson aloittaa.

Molemmat kokevat liikunnan, oman perheen ja harrastusten irrottavan työpäivästä. He kertovat jokaisen olevan erilainen ja toiset kollegat jättävät työkoneen ja -puhelimen töihin, eivätkä esimerkiksi halua tästä syystä tehdä etätöitä. Toiset matkustavat julkisilla kotiin, ettei porhalla kiireellä takaisin kotiin siinä mielentilassa.

Pala sydämestä draamasarjan Rita (Lotta Lehtikari) katsoo suoraan kameraan vakavana keltainen puutalo taustallaan.
Rita (Lotta Lehtikari) on toiminut alalla pitkään, mutta kokeneelle konkarillekin sattuu virheitä. Tarina alkaa kadonneen asiakaslapsen etsinnöillä. Pala sydämestä draamasarjan Rita (Lotta Lehtikari) katsoo suoraan kameraan vakavana keltainen puutalo taustallaan. Kuva: Yle / Johanna Kannasmaa Lotta Lehtikari,yle draama

Työn ja vapaa-ajan välille on vaikea vetää raja

Kritiikkiä asiantuntijoilta sarja saa siinä kohtaa, kun jaksoista saa sen käsityksen, että toimipisteen päällikköä Jyrkiä (Martin Bahne) myöten kaikki ovat pyörän selästäkin koko ajan tavoitettavissa.

– Periaatteessa Ritan ja Lauran avohuollon työtä tehdään klo 8-16. Tässähän ei näkynyt meidän tekemää perhetyötä ollenkaan. Mutta jos on haluttu korostuneesti tuoda esille työn ja vapaa-ajan eroja, niin siinä on onnistuttu, Gabrielsson kuittaa.

He nostavat esille myös sen, ettei draamassa tullut esille sitä, että työntekijät vaihtuvat usein. Tällöin prosessit myös rikkoutuvat, tapauksen historiaan ei ehkä ole ehditty paneutua ja siten voidaan tehdä uudelleen ja uudelleen samojakin ratkaisuja. Perhetyössä voidaan kuitenkin käydä monta kertaa samassakin perheessä ja jossain kohtaa hetki voikin olla hedelmällisempi toivotun lopputuloksen kannalta.

– Mutta se on ihan totta, että ei me aina ehditä, Gabrielsson toteaa.

Hän jatkaa, että siinä kohtaa, kun sosiaalityöntekijät alkavat kirjoittaa huostaanottoa, voi tulla esille tilanteen epäkohdat ja hetket, kun jotain olisi voitu tehdä tai ennakoida.

Kuten jo todettu, työ on raskasta ja saattaa tulla esimerkiksi uniin. Gabrielssonilla tosin on käynyt niinkin, että aamulla herättyään hän oli löytänyt tapaukseen ratkaisun ja tästä hän oli äärimmäisen tyytyväinen.

Varjopuolilla on kuitenkin myös valoisat hetket, jotka varmasti ovatkin auttaneet jatkamaan pitkällä uralla ja tekevät työstä heille niin antoisaa. Keskustellessa esiin nousee työn paras puoli: se, kun he näkevät, että perheillä alkaa mennä paremmin. Lapset välttyvät ehkä sijoitukselta tai pääsevät jatko-opiskelemaan, Gabrielsson iloitsee ja jatkaa:

– Elämä jatkuu! Olemme pystyneet suojelemaan lasta niin, että hän pystyy rakentamaan omaansa ja mennä kohti omia unelmiaan.

Pala sydämestä kokonaan Yle Areenassa. Jaksot sunnuntaisin 28.3. alkaen Yle TV1:ssä.

Pääosissa: Lotta Lehtikari, Niina Koponen, Martin Bahne, Saimi Kahri, Manoel Pinto, Terhi Panula. Ohjaus: Hanna Maylett. Käsikirjoitus: Aino Lappalainen ja Anna Lappalainen. Tuotanto: Yle Draama, tuottaja Anita kurvinen

Pala sydämestä on Ylen omatuotantoinen alkuperäissarja.

Keskustele