Hyppää pääsisältöön

Maailma olisi voinut tehdä koronavuonna U-käännöksen, säveltäjä Kalevi Aho väittää – Taiteilija toisena koronakeväänä 2021

Säveltäjä Kalevi Aho maaliskuussa 2021.
Tämän kuvan säveltäjä Kalevi Ahosta otti hänen 3-vuotias tyttärentyttärensä Matilda. Säveltäjä Kalevi Aho maaliskuussa 2021. Kuva: Matilda Kalevi Aho

Säveltäjä Kalevi Aho on toivonut koronavuoden aikana, että maailma tekisi suunnanmuutoksen, että siirryttäisiin alhaisemman kulutuksen yhteiskuntaan. Aho toivoo myös, että tulevaisuudessa talous ja raha olisivat alisteisia kulttuurisille ja ekologisille arvoille.

Keväällä 2021 elämme yhä poikkeuksellisia aikoja. Koko maailma ja sen mukana oma musiikkielämämme on ollut jo vuoden seisahtuneena koronapandemian vuoksi. Kukaan ei tiedä kuinka kauan tilanne jatkuu.

Kun koronapandemia alkoi, kysyimme suomalaisilta muusikoilta ja säveltäjiltä, miten he viettivät poikkeuksellista kevättä. Nyt kysymme, miten he ovat selvinneet jo vuoden mittaiseksi venyneestä hiljaisesta ajasta. Mitä he ajattelevat nykytilanteesta ja tulevaisuudesta.

Säveltäjä Kalevi Aho vastaa

Missä olet juuri nyt?
Helsingissä, kotona.

Miten koronapandemia on viimeisen vuoden aikana vaikuttanut elämääsi?
Arkipäivä on ollut varsin samanlaista kuin ennenkin, säveltämistä ja välillä päiväkävelyjä. Usein olen hakenut 3-vuotiasta tyttärentytärtä Matildaa lähellä olevasta tarhasta.

Ratkaiseva muutos on kuitenkin omien teosten esitysten puuttuminen. Loppukesään mennessä sävellysteni esityksiä oli peruutettu ainakin 30, joukossa kaikki suunnitellut orkesteriteosteni esitykset. Epidemian aikana vain harvoja sävellyksiäni on soitettu konserteissa. Tästä syystä ei ole ollut myöskään matkoja, joihinkin erityisen tärkeisiin ulkomaisiin esityksiin tai kantaesityksiin.

Käyn normaalisti usein myös etenkin sinfoniakonserteissa. Loppusyksyllä tämäkin loppui. Suppean perhepiirin lisäksi juuri muita sosiaalisia kontakteja ei ole ollut.

Oletko pystynyt jatkamaan työtäsi? Miten?
Olen pystynyt jatkamaan työtä erinomaisesti. Korona-aikana olen saanut sävelletyksi neljä konserttoa, yhden kaksiosaisen laulusarjan sekä neljä suurempaa tai pienempää soolosoitin- tai kamarimusiikkiteosta. Kolmen konserton kaavailtuja sävellystilaussopimuksia ei ehditty ennen epidemiaa neuvotella valmiiksi, joten tilauspalkkiota näistä teoksista ei ole tulossa. Sävelsin ne silti, koska näin olin solisteille luvannut luottaen, että kantaesitykset sentään järjestyvät, kunhan epidemia on ohi. Myös muista korona-ajan teoksistani vain yksi oli varsinainen tilaus, loput sävelsin muuten vain.

Korona-ajalla on ollut siten varsin suuri vaikutus myös taloudelliseen tilanteeseeni. Olen tullut toimeen eläkkeelläni ja tekijänoikeuskorvauksilla, jotka tosin viime vuoden osalta tulevat romahtamaan, kun esitykset ovat olennaisesti vähentyneet. Mutta kuten totesin, itse säveltämiseen tämä ei ole vaikuttanut.

Eihän tämän työn motivaationa ole raha..."

Eihän tämän työn motivaationa ole raha, vaan se, että on tarve kertoa musiikilla jotain sellaista, jonka itse kokee tärkeäksi, ja jonka haluaa välittää kuulijoillekin.

Lisäksi sävellystyö on rinnasteinen muusikon työhön siinä mielessä, että säveltämistäkin on koko ajan harjoiteltava. Säveltäjän on luotava jatkuvasti uusia teoksia, jotta pysyisi kunnossa, jopa silloinkin, kun tekeillä olevan teoksen esityksestä ei ole varmuutta.

Millainen on ollut mielialasi?
Mielialani on ollut koronasta huolimatta varsin korkealla, etenkin nyt, kun kevät on taas alkanut ja päivät ovat uskomattoman valoisia.

Sosiaalisten kontaktien puutetta olen kompensoinut kertaamalla kirjahyllystäni klassikkoromaaneja ja muita teoksia. Viimeksi luin peräkkäin neljä teosta yhdeltä suurelta suosikiltani W. G. Sebaldilta.

Televisiosta olen seurannut nettikonsertteja ja oopperoita ilmaisina suoratoistoina eri puolilta maailmaa. Erityisesti oopperatuntemukseni on korona-aikana aivan ratkaisevasti parantunut. Klassikko-oopperoiden lisäksi on ollut hyvä mahdollisuus perehtyä myös lukuisiin 1900-luvun oopperan ja nykyoopperan merkkiteoksiin Prokofjevista aina Messiaeniin, Henzeen, Stockhauseniin ja Adèsiin.

Sitä vain olen moneen kertaan harmitellut, että suomalaisten oopperoiden vanhempia taltiointeja ei ole voinut netissä katsoa ulkomaisten oopperoiden tavoin. Suomalaiset tallennesopimukset ovat nimittäin sallineet vain yhden televisioesityksen, minkä jälkeen oopperataltioinnit on piilotettu varastoihin. Vasta 50 vuoden kuluttua ensitelevisioinnista ne voidaan ilman kohtuutonta uusintakorvausta panna katsottaviksi vaikkapa Yle Areenaan. Suomalaisoopperoiden vanhat tallennesopimukset pitäisikin ehdottomasti neuvotella uusiksi, uusien tallennesopimusten kaltaisiksi.

Jo vuosi sitten sanottiin, että paluuta entiseen maailmaan ei ole. Mitä ajattelet asiasta nyt?
Koronavuosi olisi antanut erinomaisen mahdollisuuden kyseenalaistaa ja alkaa muuttaa tähän asti harjoitetun yleismaailmallisen talous- ja yhteiskuntapolitiikan suuntaa. Näin ei kuitenkaan näytä tapahtuneen. Pinnalle nousseet muutosajatukset ja poliittis-taloudellinen käytäntö ovat kummallisessa ristiriidassa keskenään. Vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että maailma ja luonto eivät enää pitkään kestä nykyisen kaltaista kulutukselle rakentuvaa länsimaista elämänmuotoa.

Kaikkialla huudetaan yhä jatkuvan talouskasvun perään..."

Silti kaikkialla huudetaan yhä edelleen jatkuvan talouskasvun perään. Kaikki ovat yhtä mieltä, että maapallo on ylikansoittunut ja menossa on eläimistön ja kasviston suuri sukupuuttoaalto. Silti Suomeenkin on vaadittu synnytystalkoita, jotta väkilukumme kasvaisi, eikä luonnon taloudellinen tehokäyttö osoita juuri missään vähenemisen merkkejä. Puhutaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, luonnonmukaisuudesta ja vihreästä energiasta, mutta unohdetaan, että tuulivoimalat, tietokoneet, kännykät ja sähköautojen akut tarvitsevat toimiakseen harvinaisia maametalleja, joiden louhiminen on aiheuttanut suuria ympäristökatastrofeja muualla kuin omassa maassa, ja voi Suomessa aiheuttaa tuhoa vaikkapa Saimaan alueella ja Lapissa, mikäli ehdotettu malminetsintä ja kaivostoiminta näillä alueilla sallitaan.

Uskon kuitenkin että esimerkiksi turha lentomatkailu ainakin liike-elämässä vähenee. Ei joka kokousta varten tarvitse lentää johonkin toiseen maahan, kun nettikokouksiakin voi pitää.

Kukaties paikallinen tuotantokin alkaa elpyä. On alettu taas havahtua kyselemään, onko järkeä tuottaa kulutustavaroita toisella puolen maailmaa ja rahdata niitä sitten tänne, kun tuotannon voisi tehdä lähelläkin.

Maailma kaipaisi U-käännöstä, hallittua siirtymistä paljon alhaisemman kulutuksen yhteiskuntaan. Toivon koronakriisin vahvistavan näkemystä, että tulevaisuuden yhteiskuntapolitiikassa talouden ja rahan olisi tultava alisteisiksi kulttuurillisille ja ekologisille arvoille, sen sijaan että ne vallitsevat liian yksipuolisesti yhteiskunnallista päätöksentekoa, kuten nykyisin.

Millaisen viestin haluat lähettää julkisuuteen nykyisessä tilanteessa? Millaiset terveiset haluat lähettää yleisölle?
Viestini on sama kuin vuosi sitten: Suomi on selvinnyt paljon pahemmistakin kriiseistä, kuten sodista, joten miksi ei tästä.

Ehkä tämä kriisi tekee lopulta henkisesti hyvää meille kaikille."

Pandemia pakottaa pysähtymään, miettimään omia elämänarvoja ja niiden tärkeysjärjestystä. Ehkä tämä kriisi tekee lopulta henkisesti hyvää meille kaikille.

Näin säveltäjä Kalevi Aho vastasi kysymyksiin koronapandemian puhjettua keväällä 2020.

Rautavaara, Einojuhani - Aho, Kalevi: Kaksi serenadia (ensi kerran Suomessa). Radion sinfoniaorkesteri, joht. Hannu Lintu, sol. Paula Sundqvist, viulu. Musiikkitalo 5.2.2021.

Radion sinfoniaorkesteri, joht. Nicholas Collon, sol. Pekka Kuusisto, viulu. Ohjelmassa Kalevi Aho: Sinfoniset tanssit & Thomas Adès: viulukonsertto Concentric Paths. Musiikkitalo 14.2.2020.

Taiteilija toisena koronakeväänä 2021