Marko Pulkkinen
Yle
Tunna Milonoff oli nuorena intohimoinen interreilaaja. Kuusitoista vuotta täytettyään hän kävi joka kesä reilillä. Vaikka hän oli jo kokenut reissaaja, tieto siitä, että joku oli päättänyt lähteä kokonaiseksi puoleksi vuodeksi Intiaan, tuntui nuoresta Tunnasta täysin käsittämättömältä.
– Törmäsin interraililla Prahassa yhteen ystävääni, joka kertoi olleensa viimeiset puoli vuotta Intiassa. Tuntui täysin älyttömältä, että semmoistakin voi tehdä, Tunna muistelee.
Mitä pidempään Tunna Intian matkaa mietti, sitä vakuuttuneemmaksi hän tuli, että kaukomatka kannattaisi tehdä.
Intia tuntui silloin yhtä kaukaiselta kuin avaruus.
– Olin juuri kirjoittanut ylioppilaaksi ja saanut pienen perinnön. Mietin pyrinkö opiskelemaan, lähdenkö skimba-pummiksi Eurooppaan vai teenkö jotain ihan muuta.
Tunna päätti suunnata Intiaan.
Suomalaiset maailmanennätysmatkaajia
Tunnan matkustusinto ei ole suomalaisittain mitenkään poikkeuksellista. 1950-luvun lopulta lähtien Suomesta on lähdetty innokkaasti niin etelänlomille, interrailille kuin itärajan taa Neuvostoliittoonkin.
Jos kotimaassa käkkiminen alkaa riepoa niin ei ihme: suomalaiset ovat aina olleet reissukansaa.
Huippuvuonna 1990 Suomesta tehtiin yli 1,1 miljoonaa tilauslentoa ulkomaille. Se oli siihen aikaan maailmanennätys maan väkilukuun verrattuna.
Myös idän suunta on aina kiinnostanut suomalaisia. 1970-luvun puolivälissä liki viisitoista prosenttia Neuvostoliittoon matkanneista turisteista oli suomalaisia. Neuvostoliiton loppuvaiheissa piskuisen Suomen osuus länsimaisista turisteista oli suurin piirtein kolmannes.
Vilkkaimpana vuotena yli 20 000 suomalaista kävi interraililla.
Suomalaiset ovat olleet myös erityisen innokkaita interreilaajia. Heti ensimmäisenä interrailkesänä 1972 Suomessa myytiin yli 12 000 interrail-lippua. Se oli eniten Euroopassa. Vilkkaimpana vuotena yli 20 000 suomalaisnuorta lähti raiteita pitkin Eurooppaan.
Interrail opetti suomalaiset omatoimiseen matkailuun. Monen mielessä iti ajatus lähteä reppu selässä hieman kauemmaksikin. Tunna Milonoffilla haave Intian-matkasta ei jäänyt pelkäksi unelmoinniksi.
Tunna sai diakuvista ensikosketuksen Intiaan
Kun Tunna vuonna 1994 etsi tietoa kaukomaista, tehtävä ei ollut mikään helppo rasti. Siihen aikaan ei ollut nettiä, josta olisi voinut katsoa muiden turistien ottamia matkailuvideoita.
Tunna sai kaveriltaan Intiassa matkanneen suomalaismiehen yhteystiedot. Hän soitti miehelle lankapuhelimella ja meni tapaamaan tätä hänen kotiinsa. Miehen näyttämistä diakuvista Tunna sai osviittaa siitä, millaista Intiassa mahtaisi olla.
Silti saapuminen Intiaan oli aikamoinen shokki.
Kun sain varpaat Goalla rantahiekkaan tiesin heti, että mun elämäni muuttuisi lopullisesti.
– Kun lentokoneen ovet avattiin niin ei vain sadat vaan tuhannet ihmiset huutaa siellä täyttä kurkkua, autot ja riksat tööttäilee ja kaikkialla on sellainen haju, jota en ollut ikinä haistanut.
Intian reissun alku oli vielä totuttelemista, mutta kun Tunna parin viikon päästä sai varpaansa Goalla rantahietikkoon hän tajusi, ettei paluuta olisi.
– Silloin minusta todella tuntui siltä, että mun elämä muuttui lopullisesti.
Muutaman reissun jälkeen Tunna sai houkuteltua Thaimaan matkalle myös ystävänsä Riku Rantalan.
Lentämisen halpeneminen avasi Aasian reitit
Moni kaukomatkaaja lensi 1990-luvulla Aasiaan Aeroflotin lennättämänä. Lento Moskovan kautta oli halvin tapa päästä Aasiaan. Pelkkä lentolippu saattoi maksaa viisituhatta markkaa eli nykyrahaksi muutettuna 1200 euroa.
– Mä muistan yhä sen fiiliksen, kun sain lentolipun käteeni. Mua melkein itketti, se oli niin tajuton fiilis. Ei vitsi tää toteutuu, Tunna muistelee.
2000-luvun puolella Aasiaan ei enää tarvinnut matkata Moskovan kautta, sillä lentäminen halpeni huomattavasti, kun lentoyhtiöiden kilpailua kahlinneet säännökset poistettiin. Lentovarauksiakin alettiin tehdä omalta tietokoneelta.
– Lentokoneteknologia kehittyi ja yhtä matkustajaa varten tarvittavan polttoaineen määrää laski, mikä osaltaan johti siihen, että lentoliput ovat nykyään aiempaa halvempia, digitaalisen matkailuliiketoiminnan tutkimuspäällikkö Juho Pesonen summaa.
Lentämisen halpeneminen ja lentojen varaamisen helppous saikin ihmiset liikkeelle. Vuosien 2009–2018 välillä lentojen määrä kaksinkertaistui. Vuonna 2018 maailmassa tehtiin 4,3 miljardia lentomatkaa. Se on yli 126 000 lentoa päivässä.
Kuuntele turistien tarinoita
Yle Areenan neliosainen Näin meistä tuli turisteja -sarja vie kuulijat ykkösluokan nojatuolimatkalle suomalaisen turismin historiaan. Sarjan avausjaksossa Tunna Milonoff muistelee ensimmäistä Goan reissuaan. Toisessa jaksossa suunnataan etelänlomien historiaan ja kuullaan autenttisia otteita Tytti Shemeikan matkapäiväkirjasta ja lomaromanssista Kanarian saarilla. Kolmannessa jaksossa kelataan interrail muistoja ja sarjan päätösjaksossa suunnataan itärajan taakse Neuvostoliittoon. Sarjan matkaoppaana toimii toimittaja Marko Pulkkinen.
