Kare Eskola
Yle
Saksalainen barokkirunoilija Heinrich Brockes kirjoitti Jeesuksen kärsimystarinasta oman versionsa, jonka tunteelliset pohdinnat, monipuoliset henkilöhahmot ja dramaattiset dialogit innoittivat monia säveltäjiä. Myös Georg Friedrich Händel tarttui Brockesin librettoon, mutta tuloksena syntynyt liki kolmetuntinen passio ei ole saavuttanut merkittävää nykysuosiota. Arcangelo-yhtyeen ja laatusolistien uusi levytys puhaltaa teokseen henkeä, muttei todellakaan horjuta Bachin asemaa barokin passiomestarina.
Bach itse piti Händelin Brockes-passiota suuressa arvossa - hän kopioi siitä osia, lainasi siitä aarioita ja esitti sen elämänsä loppupuolella. Onneksi Bach ei kuitenkaan omaksunut Händelin passion lievästi pönöttävää, perusturvallista ja laimeaa sävyä. Händel värittää aariansa paljon haaleammilla soinneilla kuin Bach, kuorolle hän säveltää välikkeitä eikä kohtauksia, ja tarinankuljetuksessa on vähemmän dramatiikkaa kuin Bachin evankelistan resitatiiveissa.
Jonathan Cohenin johtama Arcangelo-yhtye kuoroineen tekee laadukasta jälkeä ja yrittää selvästi kaivaa teoksesta sekä monumentaalisia passiotehoja että henkilökohtaista kokemuksellisuutta. Sopraano Sandrine Piaun hallittu, vetoava ääni paljastaa muutamien aarioiden hittipotentiaalin, ja tenori Stuart Jackson kuljettaa tarinaa aivan kelvollisesti, mutta kokonaisuus tuntuu sirpaleiselta ja tehottomalta. Kuvaavaa on, että lähes kaikki aariat kestävät kaksi, korkeintaan kolme minuuttia, aivan kuin Händel olisi itsekin ymmärtänyt, ettei musiikillinen materiaali kannattele pidempää mietiskelyä, vaan on pakko siirtyä eteenpäin. Lisäksi kuorokohtauksien liiallinen vibrato synnyttää lievästi pönöttävän vaikutelman.
Georg Friedrich Händel: Brockes-passio. - Sandrine Piau, sopraano, Stuart Jackson, tenori, ja Konstantin Krimmel, baritoni, sekä Arcangelo/Jonathan Cohen. (Alpha, ALPHA644)
Kuuntele Uudet levyt 1.4.2021, toimittajana Kare Eskola.
