Lena Gillberg
Yle
Lannoitus parantaa kasvien hyvinvointia, kasvua, kukintaa, hedelmien tuotantoa ja talvehtimista. Lisäksi terve, voimakas kasvi pystyy paremmin vastustamaan erilaisia tauteja ja tuholaisia.
Lannoitteita on monia erilaisia, sekä luonnollisia että teollisesti tuotettuja, ja useimmat niistä sisältävät yhdistelmän typpeä, fosforia ja kaliumia (NPK) sekä muita ravinteita, mineraaleja ja hivenaineita.
Luonnonlannoitteet sisältävät luonnontuotteita esim. lantaa (luonnonlanta), luujauhoa/verijauhoa tai kompostia, kun taas keinolannoitteet sisältävät teollisesti tuotettuja ravintoaineita.
Luonnonlannoitteiden edut
Kun käytetään luonnonlannoitteita, ruokitaan myös maaperää ja sen rikasta mikroeliöstöä. Luonnonlannoitteet parantavat maaperän humuspitoisuutta ja lisäävät kasvien hapen- ja vedenottokykyä.
Käyttämällä luonnonlannoitteita tai luomuvaihtoehtoja parannetaan siis maaperän mikrobien, hyönteisten ja ötököiden edellytyksiä ja suositaan biologista monimuotoisuutta.
Milloin pitää lannoittaa?
Keväällä, kun kasvit heräävät ja alkavat vihertää, on aika lannoittaa. Varsinkin toukokuussa kasvien kasvukausi on erityisen voimakas, mikä tarkoittaa, että ne tarvitsevat ravinteita kehittyäkseen parhaalla mahdollisella tavalla ja samalla vastustaakseen tuholaishyökkäyksiä, jotka usein osuvat kasvien tuoreisiin versoihin tai pehmytosiin.
Monivuotisia kasveja lannoitetaan juhannukseen asti, jolloin kasvien kypsyminen alkaa ja on aika alkaa valmistautua syksyyn ja talveen.
Juhannuksen jälkeen voi käyttää niin kutsuttua syyslannoitetta, joka sisältää vähemmän typpeä ja enemmän fosforia ja kaliumia, jotka parantavat talvenkestävyyttä.
Erityyppiset kasvit vaativat erilaisia ravinteita, ja typestä on usein puutetta, koska se liukenee maaperästä.
Yksivuotisia kasveja ja ruukuissa olevia kesäkukkia voi lannoittaa koko kasvukauden.
Älä unohda kalkitusta
Kalkki auttaa tasapainottamaan pH-arvon ja on siksi tärkeä lisä puutarhaan.
Jos maaperän pH-arvo on liian alhainen, eli maaperä on hapan, kasvien kyky ottaa maasta siihen lisättyjä ravinteita kärsii.
Kalkkia voidaan lisätä koko puutarhaan paitsi happaman maan kasveille kuten rodoille ja mustikalle.
Mistä tietää, millaisia ravinteita pitäisi käyttää missäkin?
Kaikki lannoitteet sisältävät erilaisia yhdistelmiä typpeä, fosforia, kaliumia (NPK) ja mikroravinteita, mineraaleja ja hivenaineita.
Puutarhaliikkeistä ostettujen tuotteiden pakkauksessa on lueteltuna kaikkien ainesosien tarkka määrä, kun taas kotitekoisten sekoitusten vahvuus vaihtelee.
Ravinnekoostumus voi osittain vaihdella riippuen siitä, mitä eläimet ovat syöneet, miten tuoretta lanta on, mutta myös siitä, mihin aikaan kaudesta poimitaan esimerkiksi nokkoset nokkosveteen. Sen vuoksi voi olla vaikeaa arvioida, paljonko lannoitetta tarvitaan.
Typpi on se ravinne, jota tarvitaan eniten. Useimmat ravinteet sisältävät myös eniten typpeä. Typpi antaa kasveille niiden vihreän, terveen ja hienon värin. Jos nurmikko näyttää kalpealta, se voi johtua typen puutteesta.
Fosfori ja kalium edistävät juurten muodostumista, nuppujen muodostumista ja hedelmien tuotantoa ja vahvistavat myös kasvia yleisesti, edistävät fotosynteesiä ja parantavat talvehtimista.
Valmista oma lannoitteesi
Oman lannoitteen tekeminen on hauskaa, ekologista ja taloudellista, mutta sitä voi olla myös hiukan hankala annostella, mutta kokeilemalla voi löytää kestävän rutiinin omaa puutarhaa tai parveketta varten.
Valmiita lannoitesekoituksia ostaessa kaikki ohjeet löytyvät pakkauksesta. Riippumatta siitä kumpaa käyttää, on tärkeää antaa kasveilleen ravinteita ja mielellään sellaisia ravinteita, jotka tukevat biologista monimuotoisuutta.
Kultavesi
Yksinkertaisin lannoitusaine on oma virtsasi, sitä syntyy enemmän ja vähemmän automaattisesti, ei tarvitse muuta kuin sekoittaa se niin kutsutuksi kultavedeksi, noin 9 osaa vettä ja yksi osa virtsaa, ja käyttää se heti.
Jos syöt hyvin vahvoja lääkkeitä, kannattaa olla tarkkana, sillä useimmat lääkkeet säilyvät virtsassa, mutta kuitenkin vain harvojen lääkkeiden on todettu kulkeutuvan kasveihin. Jos olet epävarma, kysy neuvoa lääkäriltä.
Mitä tulee ihmisulosteeseen, sitäkin voi käyttää pienimuotoisesti omassa puutarhassa, mutta on kuitenkin tärkeää, että komposti on saanut seistä vähintään kaksi vuotta ennen käyttöä. Noudata aina kunnan suosituksia.
Nokkosvesi on toinen hyvin ravinnepitoinen lannoitusaine, jonka voi tehdä itse. Kerää sanko täyteen nokkosia, sekä lehtiä että varsia, mutta muista jättää niitä myös perhosille.
Täytä sitten sanko vedellä ja anna seistä muutama päivä, jopa viikko. Tuloksena syntyy pahalta haiseva tiivisteneste, kasvien kultaa. Laimenna vedellä suhteessa 1:9.
Seoksesta tulee sitä vahvempi, mitä kauemman se seisoo. Jos seos seisoo yli viikon, vettä pitää lisätä enemmän.
Nokkoset sisältävät monia tärkeitä ravinteita ja keväällä typpi-, fosfori- ja kaliumpitoisuus on erityisen suuri. Kesällä lisääntyy rautapitoisuus ja syksyllä muiden hivenaineiden pitoisuus.
Nokkosvesi sisältää myös monia hajottajabakteereja, jotka ovat hyviä maaperän mikroeliöstölle erityisesti yhdessä esimerkiksi kateviljelyn kanssa.
Kastele nokkosvedellä kaikkea, minkä haluat kasvavan. Koska nokkosvesi on typpipitoista, se sopii kaikelle vihreälle. Kukkiville kasveille sopii paremmin lannoite, joka sisältää enemmän fosforia.
Komposti
Mitä tulee kompostiin, ravinnesisältö riippuu tietenkin siitä, mitä kompostiin panee. Vaihteleva ja terve komposti on erinomainen maanparannusaine.
Yksipuolinen komposti, esimerkiksi kuiva lehtikomposti on mainiota maanparannukseen, mutta sisältää niukasti typpeä, ja siksi sitä voi täydentää ruohosilpulla tai typpipitoisella lannoitteella kuten kanankakalla lisäboostin antamiseksi.
Madot hajottavat puutarhakompostin karkeimman aineksen. Mikro-organismit, muun muassa bakteerit ja sienet, joita on syvemmällä mullassa, hajottavat jätettä edelleen ja ravinteita vapautuu kasvien juurille. Vastineeksi mikroeliöstö saa glukoosia (hiilihydraatteja), jota kasvi muodostaa fotosynteesissä.
Antamalla kompostia, kateviljelemällä, lannoittamalla ja unohtamalla liian kaivamisen, edistää siis maaperän mikroeliöstöä ja viljelytuloksesta tulee parempi.
Puutarhajätettä kuten ruohonleikkuujätettä voi laittaa kasvien ympärille antamaan ravinteita mutta myös vaikeuttamaan rikkaruohojen kasvua. Pitää välttää käyttämässä tuoretta juuririkkaruohoa tai kasveja, joissa on siemeniä, joita ei halua viljelyksilleen.
Bokashi ruokakomposti on nopea tapa saada ravinnepitoista maanparannusmateriaalia. Ruokajäte hajotetaan hapattamalla (anaerobinen prosessi) ja samalla syntyy suotovettä, joka on toinen hyvin käyttökelpoinen ja voimakas lannoite. Suotovesi laimennetaan vedellä 1:100.
Lue lisää bokashista tästä.
Toinen variaatio on kompostitee, jota voi tehdä eri tavoin, mutta joka perustuu siihen, että sekoitetaan kasvinosia, kompostia ja vettä, ja päinvastoin kuin nokkosvesi, joka valmistetaan enemmän tai vähemmän hapettomissa oloissa, lisätään happea pumpulla, sekä lisätään ravintoa esimerkiksi sokeria, melassia tai muuta makeutusta mikro-organismeille.
Teetä käytetään noin kolme päivää. Tuloksena on ravinneseostiiviste, joka sisältää paljon mikro-organismeja. Sekoitussuhde 1:9.
Kompostiteetä voi käyttää sekä kastelemiseen että vahvistavana suihkeena lehdille.
Pelletit sekä muut lannoitteet
Kanankakka
Kanankakka on hyvin typpipitoista ja sopii erilaisille ravinteita vaativille kasveille kuten kaalille, kesäkurpitsalle, purjolle, valkosipulille ja kurpitsalle.
Sekoita multaan pitkävaikutteiseksi tai veteen nopeavaikutteiseksi lannoitteeksi.
Käytä palanutta lantaa kasviksille, koska tuore kanankakka voi sisältää tartuntoja eikä se saa siksi joutua suoraan kontaktiin kasvisten kanssa, jotka syödään tuoreena.
Jos tuore kanankakka sekoitetaan multaan, josta juuret ottavat ravinteet, mahdolliset tartunnat eivät siirry kasviksiin.
Lehmän- ja hevosenlanta
Kompostoitu lehmänlanta tai hevosenlanta ei ole yhtä typpipitoista kuin kanankakka. Lehmänlannassa on enemmän typpeä kuin hevosenlannassa.
Käytä palanutta lantaa, eli lantaa, joka on seissyt ja maatunut jonkin aikaa, maanparannusmateriaalina keväällä siellä, missä kasvatat juureksia ja lehtivihanneksia.
Jos haluat käyttää tallikompostia enemmän ravinteita vaativille kasveille, siihen pitää lisätä ravinteita esimerkiksi kanankakkaa.
Tuoretta, palamatonta lantaa voidaan käyttää lämpöpenkin pohjana, jos haluaa viljellä kylminä kuukausina, koska palamisprosessi tuottaa lämpöä.
Pelletit
Luonnonlannoitepellettejä on myynnissä erilaisia, sekä hevosenlantaa, kanankakkaa että kasvipohjaista lannoitetta.
Pellettien etuna on, että niistä tietää, mitä ne sisältävät niin vahvuuden kuin koostumuksenkin, minkä ansiosta lannoitusprosessi on paremmin hallinnassa.
Jos valitsee lannoitteen kiinteässä muodossa, ei ole tarpeen lannoittaa yhtä usein, sillä rakeet ovat pitkävaikutteisia. Jos haluaa nopeamman vaikutuksen, voi valita nestemäisen ravinteen, koska se tulee suoraan juurille.
Useimmat pelletit voi mainiosti liottaa veteen ja käyttää niitä nopeavaikutteisena lannoitteena.
Luujauho ja verijauho lannotteina
Luujauho
Pitkävaikutteiset luonnolliset lannoitteet soveltuvat hyvin monivuotisille kasveille. Luujauhossa on runsaasti fosforia ja se edistää nuppujen ja juurien muodostumista ja hedelmien tuotantoa.
Käytä hedelmäpuille, marjapensaille, perennoille ja kukkasipuleille.
Verijauho
Nopeavaikutteinen typpipitoinen lannoite, joka sopii erinomaisesti ravinteita vaativille kasveille kuten kesäkurpitsalle, kurpitsalle, kaalille jne. Verijauho liukenee nopeasti, joten sitä pitää käyttää usein pieninä annoksina.
Verijauho voi toimia pelotteena kauriille ja jäniksille. Huomaa, että verijauho voi alentaa maaperän pH-arvoa.
Mineraalilannoite sopii parhaiten ruukkuviljelyyn
Monet suosivat jauhemuodossa olevaa kastelulannoitetta, eli keinolannoitetta, joka sekoitetaan kastelukannuun. Se on nopeavaikutteinen lannoite, joka sopii useimmille kasveille.
Muista, että mineraalilannoite ei ruoki maaperän mikroeliöstöä, joten tällaisten lannoitteiden käyttöä suositellaan suljettuihin astioihin esimerkiksi ruukkuihin.
