Hyppää pääsisältöön

Saattohoitokodit on ajettu Suomessa ahtaalle – "Olemme vuosien varrella joutuneet taistelemaan olemassaolostamme"

Riikka Grå poseeraa rantamaisemassa
Riikka Grå puolustaa potilaiden oikeutta saada hoitoa saattohoitokodissa. Riikka Grå poseeraa rantamaisemassa Kuva: Jussi Paakkinen / Yle Kuvapalvelu dokumenttiohjelmat,Riikka Grå

On yksi asia, mitä kukaan meistä ei pääse karkuun. Se on elämän rajallisuus. Mutta kuinka usein mietimme sitä, miten haluamme viettää elämän viimeiset päivät ja viikot?

Saattohoidon tarpeellisuudesta puhutaan kauniisti, mutta käytännössä saattohoitokotien toiminta on ollut ajoittain uhattuna.

Olemme vuosien varrella joutuneet taistelemaan olemassaolostamme.

– Vaikka saattohoitokodit ovat olleet edelläkävijöitä saattohoidon kehittämisessä, niiden toimintaedellytyksiä ei ole aina tuettu. Viime vuosina toimintamme merkitys on kuitenkin tunnistettu, sanoo hämeenlinnalaisen Koivikko-kodin johtaja Riikka Grå.

Saattohoidon erityisyksikkö Koivikko-koti hoitaa potilaita 18-vuotiaista pitkän elämän eläneisiin vanhuksiin saakka. Kaikkia heitä yhdistää jokin vakava, kuolemaan johtava sairaus.

Koivikko-kodin johtaja Riikka Grå
Koivikko-kodin johtaja Riikka Grå Koivikko-kodin johtaja Riikka Grå Kuva: Jussi Paakkinen / Yle Kuvapalvelu dokumenttielokuvat,Koivikko-kodin johtaja

– Ne sadat katseet, jotka vuodessa kohtaan heiltä, joilla elämää on jäljellä joitakin viikkoja tai päiviä, ovat muokanneet minua ihmisenä, Riikka Grå kertoo.

– Haluan heille lempeän ja elämänmakuisen ympäristön elämän viimeisiksi ajoiksi, joka on täynnä rakkautta, taidetta, hyvää kotiruokaa, mahdollisuutta hiljentyä, mahdollisuutta kokea musiikkia ja antautua hoidon kohteeksi yhdessä läheistensä kanssa.

Olisi aikaa pysähtyä sen äärelle mikä on totta juuri nyt. Ennen kuin kaikki on ohi.

– Haluan että aika melkein pysähtyy – olisi aikaa pysähtyä sen äärelle, mikä on totta juuri nyt. Ennen kuin kaikki on ohi.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tarve on ilmeinen, mutta hoitopolku ei Suomessa vielä aina toimi.

Osa osastoista sekä saattohoitokodeista on pyörinyt puolityhjänä olemassaolostaan kamppaillen. Vaikka lähetekin on jo tehty, potilas ei ole välttämättä saanut maksusitoumusta.

Riikka Grå on itsekin ollut usein tilanteessa, jossa on joutunut puolustamaan potilaiden oikeutta saada hoitoa saattohoitokodissa. Nyt takana on ensimmäisiä vuosia, jolloin saattohoito on saanut arvostusta ja sen asemaa on haluttu vakiinnuttaa.

– Työtä maassamme on silti edelleen.

Grå arvioi valtakunnallista tilannetta ja listaa;

– Tänäänkin, vaikka saattohoidon tarve on ilmeinen, niin jossakin potilas kuolee aktiivisen hoidon ja saattohoidon välimaastossa. Joku läheinen jää ilman tietoa ja lohdutusta. Jossakin on lapsi tai nuori, joka jää pelottavassa tilanteessa yksin. Jossakin oirehoito on liian vähäistä tai oireita ei tunnisteta lainkaan ja jossakin potilas kuolee ambulanssiin siirron yhteydessä.

Saattohoito on koko jäljellä olevan elämän suojelemista

Saattohoito on vakavasti sairastuneen ihmisen erityistä osaamista vaativaa oireenmukaista hoitoa sisältäen fyysisen oirehoidon lisäksi potilaan psykososiaalisen tuen ja läheisten tukemisen.

Saattohoitoon siirrytään silloin, kun parantavaa hoitoa ei ole tarjolla ja tauti on johtamassa kuolemaan.

– Mikäli saattohoito medikalisoituu, palaamme kehityksessä alkutekijöihin, josta koko saattohoidon kehittämisen tarve aikanaan lähti ja miksi Suomeenkin saattohoitokodit perustettiin, muistuttaa Grå.

Vakava sairastuminen, sairauden kanssa eläminen ja kuolema pitävät sisällään ihmisen koko elämän. Kaiken, mikä meissä on inhimillistä: ihmissuhteet, elämän kesken jääminen, kipu ja muut sairauden oireet, irti päästäminen, perheen sopeutuminen ja suru sekä toivo.

Saattohoidolla on oikeus näkyä

Hyvässä, kokonaisvaltaisessa saattohoidossa turvataan ihmisen mahdollisuus valmistautua omaan kuolemaansa ja keskittyä jäljellä olevaan elämäänsä. Potilaan läheisiä tuetaan sairauden etenemisen myötä koko ajan muuttuvassa elämäntilanteessa.

Hyvän saattohoidon edellytys on riittävän ajoissa tehty saattohoitopäätös: silloin, kun elämää on jäljellä vielä joitakin viikkoja.

Näin kuoleva ihminen ehtii suuntautua tähän ainutkertaiseen elämäntilanteeseensa ja tärkeät viimeiset keskustelut ehditään perhepiireissä tehdä.

– Hyvän saattohoidon turvaaminen on yhteinen hyvinvoinnin asia. Jokaisella päätöksellä on hintansa. Meillä on suuri vastuu siitä, että hinta on inhimillisen, arvokkaan elämän ja kuoleman hyväksi, kiteyttää Grå.

Teksti: Riikka Grå ja Ari Lehikoinen

Peter Walleniuksen ohjaama dokumentti Marikan kuolema voitti Docpoint - Helsingin dokumenttielokuvafestivaalin yleisöäänestyksen 2021. Dokumentissa seurataan Koivikko-kodissa saattohoitoa saavan Marikan elämää viimeisten kuukausien ajan aina kuolemaan saakka.

Lisää ohjelmasta