Hyppää pääsisältöön

Kun teatterin vieminen hoitolaitoksiin loppui, ”tuntuu kuin olisi leikattu sekä kädet että jalat poikki" – teatterintekijä Jussi Lehtonen koronakeväänä 2021

Jussi Lehtonen ottaa selfien, lähikuva
Jussi Lehtonen ottaa selfien, lähikuva Kuva: Jussi Lehtonen Jussi Lehtonen

Näyttelijä, ohjaaja Jussi Lehtonen murehtii eniten sitä, minkälaisia vaikutuksia taidetarjonnan loppumisella on kiertueteatterien yleisöön kuten vankeihin ja palvelutalojen asukkaisiin.

Koko maailma ja sen mukana oma kulttuurielämämme on ollut jo vuoden seisahtuneena koronapandemian vuoksi. Kukaan ei tiedä, kuinka kauan tilanne jatkuu. Kulttuurin tekijät ovat ottaneet tässä poikkeusajassa kovia iskuja vastaan.

Kysyimme eri alojen taiteilijoilta, miten he viettävät koronakevättä, jo toista peräkkäin. Mitä he ajattelevat omasta ja kulttuurimme nykytilanteesta ja tulevaisuudesta?

Esitimme samat kysymykset, jotka Yle Klassinen on kysynyt suomalaisilta muusikoilta ja säveltäjiltä jo kahdesti, koronakeväänä 2020 ja 2021.

Kysymyksiin vastaa näyttelijä, ohjaaja Jussi Lehtonen

Missä olet juuri nyt?

Olen kotona Helsingin Kruununhaassa pikkuisessa keittiössäni. Tässä perintösohvalla olen viettänyt lukemattomia tunteja kuluneen vuoden aikana.

Miten koronapandemia on viimeisen vuoden aikana vaikuttanut elämääsi?

Se on vaikuttanut paljon, kun lähes kaikki suunnitellut esiintymiset peruuntuivat tai siirtyivät. Työskentelen Kansallisteatterissa Kiertuenäyttämön taiteellisena suunnittelijana. Viemme esityksiä ja teatterityöpajoja erilaisiin terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksiköihin sekä vankiloihin. Tämä homma on tyssännyt suurimmilta osin: teatteria ei ole saanut esittää eikä hoitolaitoksiin mennä sisään. Tuntuu kuin olisi leikattu sekä kädet että jalat poikki.

Voin sanoa, että suunnittelutyö näinä aikoina on mielipuolista hommaa. Kuin aina aamulla kutoisi sukan ja illalla aina purkaisi sen. Todella turhauttavaa. Kaikkein suurin murhe liittyy kuitenkin tietoisuuteen siitä, minkälaisia vaikutuksia eristyksellä ja rajoituksilla on ollut yleisöömme, esimerkiksi palvelutaloissa asuviin henkilöihin, heidän ihmisarvoonsa ja elämänlaatuunsa.

Oletko pystynyt jatkamaan työtäsi? Miten?

Työtä on ollut kaikesta huolimatta paljon. Viime kesänä Kiertuenäyttämö vei esityksiä palvelutalojen sisäpihoille, kun sisään ei saanut mennä. Valmistimme myös yhteistyössä Yle Draaman kanssa ääniteossarjan Tuokiokuvia neljän seinän sisältä, jossa otettiin yhteys eristystä kokeviin ikäihmisiin. Molempia hankkeita jatketaan tänä vuonna.

Espoon kaupunginteatterin Lehman-trilogia ja Kansallisteatterin Diplomaatit on harjoiteltu valmiiksi. Ne odottavat yleisöä jossain koronataivaan esikartanossa, mistä ne kerran ehkä putoavat maan kamaralle ja kohtaavat yleisönsä.

Onnekasta oli, että saimme suomalais-uruguaylaisen taidehankkeen Metsä geopolitiikan näyttämönä kaikista vastuksista huolimatta käynnistettyä. Olimme vuodenvaihteessa Uruguayssa pitämässä vankilateatterityöpajoja juuri ennen kuin pandemian ensimmäinen aalto pyyhkäisi rajusti koko maan ylitse.

Millainen on ollut mielialasi?

Aluksi voin ihan hyvin. Pystyin lepäämään, ja sain viettää paljon aikaa jo aikuistuneen tyttäreni kanssa mökillä. Hankimme myös opetusluvan, ja opetin hänelle auton ajamisen taitoa.

Tänä keväänä on ollut kyllä matalaliitoa. Esitysten harjoitteleminen tietoisena siitä, ettei yleisöä kuitenkaan tule, on kieroa. Motivaatio pitää löytää itsestä ja kollegoista, joiden kohtaaminen kaiken tämän keskellä on ollut kullanarvoista. Joka toinen päivä negatiivisuuden aalto pyyhkäisee yli, ja silloin kaikki näyttää nurjalta ja turhalta.

Tosiasiassa olen kuitenkin etuoikeutetussa asemassa, kun minulla on pysyvä työsuhde eikä lomautuksia toistaiseksi ole tullut.

Jo vuosi sitten sanottiin, että paluuta entiseen maailmaan ei ole. Mitä ajattelet asiasta nyt?

Uskon että tästä ajasta jää pysyvä jälki meihin ja meidän kulttuuriin. Vaikea ennustaa minkälainen jälki.

Millaisen viestin haluat lähettää julkisuuteen nykyisessä tilanteessa? Millaiset terveiset haluat lähettää yleisölle?

Koronakriisi on näyttänyt meille näyttämötaiteilijoille kaapin paikan karulla tavalla. Olemme saaneet kokea nahoissamme, ettei meidän ammattimme harjoittaminen ole yhtä tärkeää kuin muiden alojen. Tämä tuntuu niin väärältä. Ilmaisunvapaus ja ihmisten oikeus taiteeseen ja kulttuuriin ovat kuitenkin YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa mainittuja perusoikeuksia.

Yleisölle haluan lähettää sellaisia terveisiä, että jälleennäkeminen tulee olemaan riemuisa! Yritetään jaksaa siihen asti!

Katso ja kuuntele

Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön Diplomaatit (katsottavissa 7.4. asti)

Kuunnelma Punainen myrsky Areenassa, pääosassa Jussi Lehtonen

Jussi Lehtonen Puheen Aamun haastattelussa 2013

Taiteilija toisena koronakeväänä 2021

Keskustelu sulkeutuu 1.5.2021.
Keskustele

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri