Lauri Miettinen
Yle
Muovin kierrätystä on markkinoitu kauniilla ajatuksilla luonnonvarojen säästymisestä ja ilmastopäästöjen vähenemisestä. MOT:n selvityksessä kuitenkin paljastui, että kotien lajittelemasta muovijätteestä noin kaksi kolmasosaa meni energiakäyttöön eli polttoon.
Martta Pärssinen, opiskelija, Tampere: Totta kai se kuulostaa aika semmoselta surullista ja että vähän niin kuin totta kai laittaa kyseenalaistamaan, että mikä hyöty siin sit on että ihmiset kerää ja kierrättää.
Muovijätteen kierrätys uusiksi tuotteiksi voisi tehostua huomattavasti, jos teollisuus saisi lisää velvoitteita kierrätysraaka-aineen käyttöön.
Kalle Saarimaa, liiketoimintajohtaja, Fortum: Niin tällä hetkellä me ollaan semmoisessa pullonkaulatilanteessa, että se kysyntää ei ole tarpeeksi.
MOT: Minne muovijätteesi oikeasti menevät?
Muovijätteen lajittelu on melko uutta useimmille meistä. Sen kuitenkin tiedämme, että jos muovit heitetään sekajätteeseen, yleensä niiden päätepiste on poltto eli energiakäyttö. Sen sijaan lajittelemalla muovit kierrätykseen vähennetään muovin polttamista. Samalla vähenevät myös tarpeet valmistaa neitseellistä muovia ja hiilidioksidipäästöt alenevat. Martta Pärssinen kokeili muovin lajittelua ensimmäisen kerran viime vuonna.
Martta Pärssinen, opiskelija, Tampere: Muutin viime kesänä Helsinkiin taloyhtiöön eka kertaa, missä oli muovinkierrätys ja siellä sitten mun kämppisten kanssa saatiin inspiraatio, että ruvetaan laittaa muoveja erikseen. Ihan ensimmäinen meiät yllätti ihan tosi paljon, niin sekajätteen määrä vähenty ihan tosi paljon. Kuinka paljon niitä muoveja oikeesti loppujen lopuksi oli, niin se oli kyl tosi yllättävä.
MOT: Onks se helppoo vai vaikeeta?
Martta Pärssinen: Siis niin kun todella helppoo. Ja se siinä on ehkä vaikein asia arvioida että mikä sinne kuuluu ja mikä ei ja minkä kanssa on vähän haasteita ja varsinkin alkuun kun ei oikein tiennyt.
Muovin erilliskeräys taloyhtiöistä on jo melko laajaa. Lainsäädäntö ei tähän vielä suoraan pakota, mutta keräämistä on aloiteltu vapaaehtoisesti tai kuntien päätösten nojalla. Tässä talossa muovinkeräys alkoi vuonna 2017.
Saku Lehtinen, Helsinki, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja: Ja siinä sitten selkee kannustin oli, että että tota se olisi halvempaa se jätteen hinta, kun verrattuna sekajätteeseen, mikä on se kallein jätteiden muoto. Ajateltiin että kokeillaan. Positiivinen yllätys on ollut, että miten hyvin ihmiset on niin kuin tiedostanut ja niin kuin ottanut sen asiakseen myöskin, että se muovi lajitteluun.”
MOT: No mitä henkilökohtaisesti ajattelet tästä muovin kierrättämisestä, miltä se tuntuu?
Saku Lehtinen: Muovin kierrättäminen on varsin helppoa, että se koskee nimenomaan noita pakkausmuovia, joita nykyinen keräys keräyssysteemi, niin suurin osahan on elintarvikkeiden niin kuin pakkauksia. Sitten tietysti on jotain tämmöisiä vaikka pesuainepulloja tai muuta. Niin sinänsä varsin helppoa, että huuhtaisee, antaa hiukkasen kuivua ja sitten tota pistää pussiin ja vie tonne keräysastiaan.
MOT: Oliks taloyhtiössä mitään soraääniä tai epäilyksiä asian suhteen silloin kun asiasta päätettiin?
Lehtinen: Ei ainakaan mun korviin kuulunut jos isompia soraääniä oli. Toki silloin hallituksessa käsiteltiin asiaa ja pohdittiin just, että miten tässä asiassa käy. Mutta hyvin on käynyt.
Kodeissa siis tykätään kierrättää muovia. Eipä ihme, että kerätyt määrät ovat kasvaneet reippaasti - ja ne voivat kasvaa edelleen. Vireillä on jätelainsäädännön muutos, joka velvoittaa muovijätteen kiinteistökohtaiseen keräykseen. Suunniteltu velvoite koskisi taajamissa kiinteistöjä, joissa on vähintään viisi asuinhuoneistoa. Sen piirissä olisi noin puolet suomalaisista.
Merja Saarnilehto, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö: Meillä on se käsitys että ett ihmiset on halukkaita kierrättämään muovia. He haluaa ne pakkaukset ei sekajätteeseen vaan niin kun erilliskeräykseen.
MOT: Mitäs muut sun ikäiset nuoret tästä muovinkierrätyksestä tuumii?
Martta Pärssinen: Tosi vaihtelevasti, että tota… must tuntuu mulla on tosi paljon kavereita, jotka ei kierrätä muovii, sitten on oikeestaan niin kuin muutama jotka kierrättää vähän niin kuin kaiken.
MOT: Mikä on viestisi heille, jotka eivät vielä ole kokeilleet tätä kierrätystä?
Martta Pärssinen: No ensinnäkin se, että sekajäte vähenee ihan tosi paljon. Ja että se on niin kuin todella helppoo ja vähän niin kuin että mä uskon, ett siitäkin on hyötyy ett sä lähdet ihan vaan tällaiset ihan selkeet puhtaat muovit mistä tota on tosi helppoo alottaa.
MOT: Ootko sä miettinyt että mihin toi muovijäte päätyy minkä sä olet kotona lajitellut?
Martta Pärssinen: No oon itse asiassa monta kertaa ja oon sitä vähän yrittänyt googlata ja kattoo. En ole ihan tarkkoja vastauksia löytänyt. No sen mitä mä oon ite huomannut, niin muovipusseissa aika monesti lukee, että on tehty kierrätetystä muovista.
Pääosa kotien muovijätteestä käsitellään Suomessa. Kotimainen kapasiteetti ei kuitenkaan riitä kaikella muovijätteelle. Osa jätteestä viedäänkin nyt Saksaan. Suomessa Fortumin Riihimäen laitos tekee uusiomuovia kuluttajajätteestä. Yle esitteli sitä laajasti I love muovi -kampanjassa.
arkistomateriaalia, I love muovi 2.4.2019, toimittajana Jussi Nygren
Tää suomalaisilt kerätty muovijäte saapuu tänne, Riihimäelle, Fortumin muovinjalostuslaitokseen. Sitä tulee muutama rekallinen päivässä. Ja tästä tehään sitten raaka-ainetta muoviteollisuudelle. Tääl tuoksuu ihan pikkasen sellanen pyykinpesuaine.
Mikko Koivuniemi, tuotelinjapäällikkö, Fortum: Shampoopullo. Jugurttipurkkeja. Kalvomuovia. Siinä on just niitä mitä tänne pitää tullakin, esimerkiksi nää kiertää mukavasti ja tää me saadaan kierrätykseen ja muutettua esimerkiksi muoviputkeks.
Sisään tuleva tavara on nuhjuista, mutta tämä ei menoa haittaa.
Mikko Koivuniemi: Kyllä me tullaan tällasen pienen pintalian kanssa toimeen. Tässä meillä on pestyä, kuivattua kalvomuovisilppua. Se sitten sulatetaan. Siitä poistetaan epäpuhtauksia mitä mahdollisesti on jäljellä ja sen jälkeen siitä tehdään sitä nappulaa.
Fortumin laitoksella jätteestä tehdään muovigranulaatteja. Ne ovat rakeita, joita voi käyttää uusien muovituotteiden valmistukseen. Fortumin muovijätteestä valmistamaa raaka-ainetta päätyy mm. tänne Plastexin tehtaalle – raaka-aineesta syntyy esimerkiksi kastelukannuja.
MOT: Jos verrataan uusioraaka-aineesta tehtyä kastelukannua sellaiseen kastelukannuun, joka on tehty ihan neitseellisestä uudesta muovista, niin onko siinä mitään eroa?
Lauri Ant-Wuorinen, toimitusjohtaja, Plastex: No itse tuotteessa ei varsinaisesti ole eroa. Että tota tuote on ominaisuuksiltaan ja laadultaan hyvin samanlainen. Mutta väripigmenttejä, jos jos kierrätys raaka-aineeseen laitetaan vaikka kirkkaan punaista, niin tuotteesta ei tule ihan punainen, vaan siitä tulee vähän tällainen tumman punaisempi. Elintarvikepakkaustuotteita emme vielä voi valmistaa kierrätysmuovista, jolloin käytämme sitten kastelukannuihin, sumutinpulloihin kierrätysraaka-aineita.
MOT: Näissä bensa-kanistereissa ei vielä käytetä uusiomuovia, minkä takia?
Lauri Ant-Wuorinen: Joo, nämä on UN-testattuja tuotteita, ja vielä ei ole löytynyt tarpeeksi tasalaatuista materiaalia, mutta heti kun löytyy niin myös nämä tuotteet tullaan tekemään kierrätysmateriaalista.
MOT: Entäs mehupullo, tässäkään ei ole kierrätysmateriaalia, miksi ei ole?
Lauri Ant-Wuorinen: Mehupullot on valmistettu elintarvikelaatuisesta muovista, ja vielä ei ole löytynyt tällaista elintarvikelaatuista kierrätettyä raaka-ainetta, mutta koko ajan etsitään.
Rautakaupasta kierrätysmuovia löytyy melko harvakseltaan. Esimerkiksi tässä Sinituotteen tiskiharjassa sitä on, mutta kynsiharjassa ei.
Grafiikka, luettuna:
“Olemme aloittaneet kierrätysmuovin käytön suuremman volyymin tuotteista.” Sinituote
Orthexin kukkaruukussa on kierrätysmuovia, mutta saavissa ei.
Grafiikka, luettuna:
“...elintarvike hyväksyttyä muovituotetta ei kierrätysmuovista valitettavasti toistaiseksi voida tehdä.” Orthex Group
Uponor käyttää kierrätysmuovia vielä melko vähän eikä sitä ole esimerkiksi tässä salaojaputkessa.
Grafiikka, luettuna:
“Tuotestandardien mukaista ja omat laatuvaatimuksemme täyttävää kierrätysmuovia ei vielä ole löytynyt tähän tuotteeseen.” Uponor
Kierrätysmuoville täytyisi kuitenkin löytää lisää käyttökohteita, sillä kerätyn muovijätteen määrä on kasvanut. Jätteen tarjontaa lisää sekin, että Euroopan muovijätteitä ei voida viedä enää takavuosien malliin Aasiaan. Aasiassa muovia on päätynyt laittomillekin kaatopaikoille. Muovijätteen vientiä on rajoitettu Kiinan ja EU:n päättämillä kielloilla.
Pakkausten tuottajat ovat lain mukaan vastuussa jätteen kierrätyksestä. Suomessa tätä velvoitetta hoitaa mm. tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi.
Vesa Soini, toimitusjohtaja, Suomen Uusiomuovi Oy: Sinänsä suoraan meiltä Suomestahan ei kuluttajamuovipakkauksia ole Kaukoitään koskaan viety, mutta EU on kuitenkin yhtenäinen talousalue ja kyllähän nää paineet meillekin vaikuttaa. On laskettu, että lähimpien vuosien aikana Eurooppaan pitäisi saada joka vuosi miljoona tonnia lisää kierrätyskapasiteettia.
MOT: Löytyykö markkinoilta kysyntää kaikelle lajitetulle muovijätteelle tai muovin uusioraaka-aineelle?
Kalle Saarimaa: No just tällä hetkellä tilanne on haastava. Elikkä meillä on tota EU:ssa määritellään tosi tiukat rajat ja tavoitteet keräykselle, mutta mitään niin kun lakisääteistä esmes käyttö käyttöpakkoa ei ole. Niin tällä hetkellä me ollaan semmoisessa pullonkaulatilanteessa, että se se kysyntää ei ole tarpeeksi. No huono kysyntä johtaa tietysti siihen, että ensinnäkin uusioraaka-aineiden hinnat laskee ja ei kaikille etenkin huonompilaatuiselle ei löydy sitten näitä tota reittejä ja saa muovia päätyy enemmän sitten energian hyötykäyttöön.
arkistomateriaalia, I love muovi 2.4.2019
Muovia on monta eri tyyppiä. Jotta muovia voidaan ryhtyä jalostamaan, niin pitää muovityypit saada ensin erilleen toisistaan. Muovin lajittelusta ei tulisi mitään ilman yhtä konetta. Se on automaattinen lajittelija, joka tunnistaa muovit kirjaimellisesti lennosta.
Mikko Koivuniemi. Se heijastaa valonsäteen kappaleen pintaan, lukee heijastumasta spektrin ja päättelee sen perusteella mikä muovi on kyseessä. Sen jälkeen paineilmalla puhalletaan se kyseinen kappale haluttuun suuntaan.
Se on tosi nopeesti pitää tehdä se päätös?
Mikko Koivuniemi: Niin. Siks siin on tietokone.
EU:n tavoite on, että vuonna 2025 markkinoille saatetusta muovipakkausjätteestä puolet kierrätetään - siis ei vain kerätä, vaan myös aidosti muunnetaan uusiksi tuotteiksi. Hyvin karkeasti arvioiden tämä tarkoittaisi sitä, että kun vuonna 2018 EU:n muovipakkauksia kierrätettiin noin 10 kiloa per asukas uusiksi tuotteiksi niin vuonna 25 luku olisi 17 kiloa.
Grafiikka:
Muovin kierrätys asukasta kohden, EU
2018 10 kg
2025 17 kg
Mikä sitten on Suomen nykyinen muovijätteen kierrätysaste? Suomen Uusiomuovilla ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri osa Saksaan viedystä muovijätteestä päätyy kierrätysmateriaaliksi.
Vesa Soini: Tätä siellä tällä hetkellä, tällä hetkellä Euroopassakin lasketaan, että mikä se sitten tulee olemaan. Mulla ei ole tällä hetkellä siitä mitään oikeaa täsmällistä tietoa ja arvauksia en halua esittää. EU-jäsenvaltiona Saksa vasta itsekin selvittää näitä tota tämän koko ketjun prosentteja.
Entä sitten Suomessa? Tätä ohjelmaa tehdessäni löysin Fortumin nettisivuilta kaavion, jonka mukaan 75 prosenttia muovijätteestä päätyisi laitoksen kautta uusiomuoviksi.
grafiikkaa: kaaviokuva
Loput ohjautuu polton kautta sähköksi ja kaukolämmöksi. Yritin tammikuussa selvittää kierrätyksen tehokuutta tiedustelemalla Fortumilta, kuinka paljon muovijätteestä tehdään uusioraaka-ainetta. En silloin saanut tätä tietoa.
grafiikka, luettuna
“Täsmällisiä tuotantomääriä emme anna liikesalaisuussyistä ulos.” Fortum 29.1.2021
Pääsin kuitenkin tiedon jäljille tilaamalla viranomaiselta Fortumin julkisia vuosiraportteja.
grafiikka, kuvakaappaus
Laskin niistä, että vuonna 2019 muovista olisi saatu kierrätettyä 33 prosenttia. Liekkö kyse taidosta vai tuurista, mutta osuin melko oikeaan. Fortum korjaa lukemaa vain hitusen ylöspäin eli 37 prosenttiin - kotitalouksien muovista siis reilu kolmannes uusiokäyttöön, loput polttoon eli energiaksi Fortumin mukaan tilanne oli suunnilleen sama myös vuonna 2020.
MOT: No oletteko antaneet tästä oikeita tietoa ulospäin sitten, että mikä on tää oikea hyötyprosentti?
Kalle Saarimaa: Joo. Ei me olla mun mielestä missään vaiheessa niin kun mitään väärää tietoa tästä annettu. Tää vaihtelee vähän vuosittain. Tällä hetkellä meillä on hyvin vaikea vaihe. Elikkä tää näiden sekamuovien ja sitten tän niin kun PET-muovin, mitä me erotellaan, josta me itse ei tehdä raaka-ainetta, niin niiden kysyntä on tosi heikolla tasolla täällä EU:ssa, johtuen tästä lisääntyneestä keräyksestä.
Hetkonen. Vuonna 2018 Fortum tiedotti että “kerätyistä muovipakkauksista 70 prosenttia kierrätetään”.
Grafiikka:
“Kerätyistä muovipakkauksista 70 prosenttia kierrätetään.” Fortum 5.7.2018
Vuonna 2019 YLE esitteli laajassa muovinkierrätyskampanjassaan Fortumin laitosta.
arkistomateriaalia, I love muovi 2.4.2019
Kuinka iso osa tästä kasasta voidaan kierrättää uusina muovituotteina?
Mikko Koivuniemi: Tällä hetkellä päästään karkeasti semmoseen 75 prosentin kierrätysasteeseen.
Ja vielä tämän vuoden alussa Fortumin nettisivuilla annettiin ymmärtää että muovijätteestä 75 prosenttia päätyisi uusiin muovituotteisiin.
Grafiikka, kaavio
Tammikuussa yhtiö myös totesi minulle sähköpostitse näin:
Grafiikka, luettuna:
“Meille sisään saapuvasta muovista saamme talteen ja uusiokäyttöön noin 60%.Tammikuu 2021 Fortum
MOT: Mutta onko se totuus siitä kotitalousjätteen hyödyntämisestä joksikin uusiomuovimateriaaliksi ollut se noin 37 % luokkaa tässä nyt sitten pari vuotta?
Kalle Saarimaa: Joo. 2019 vuonna on tota ollut siellä kieppeillä. 2020 todennäköisesti tulee olemaan samoissa lukemissa.
MOT: No miksi sitten samaan aikaan annetaan ulospäin ihan muuta tietoja, sellaisia numeroita, jotka ovat 70 tai 75 %?
Kalle Saarimaa: No nää yleensä analysoidaan vuoden lopus. Näissä on monimutkaisia prosesseja. Meillä on paljon varastoja ympäri Suomea. Sitä muovia on tullut paljon enemmän. Alussa kun me ajettiin koeajoja ensimmäisinä vuosina, niin me päästiin noihin lukuihin, joita lukuja on sitten käytetty sinne sitten niin kun referaatti lukuna. Ja sitten joka vuosi analysoidaan aina uudestaan mihin päästään ja tota siihen vaikuttaa tosi monta tekijää noihin lukuihin ja noihin tasapainon laskemiseen. Joo 75 on ollut meidän tavoite. Ja me ollaan päästy sinne noin 60-65 silloin, kun tää toiminta toiminta aloitettiin. Silloin volyymit oli pienempiä ja markkina oli paremmassa tilanteessa.
MOT: Sitä poltettaisiin sitä noin 2/3. Miltäs tämmöinen tieto kuulostaa?
Saku Lehtinen: No eihän se hyötysuhde kauhean hyvä ole, mutta toki parempi se on kuin ei mitään menisi uusiokäyttöön mutta toivottavasti tässäkin kehitys tapahtuisi.
Martta Pärssinen: Se miten on niin kuin ihmiset näkee vaivaa ja opettelee ja se ett miten tänne hankitaan näit ihan erillisiä muovin keräysastioita ja erikseen käydään näitä hakemassa ja sit kuitenkin 2/3 siitä on ikään kuin turhaa, niin totta kai se kuulostaa aika semmoselta surullista.
Kuten kerroin, Fortum totesi tammikuussa, että “meille sisään saapuvasta muovista saamme talteen ja uusiokäyttöön noin 60%.”
Grafikka:
“Meille sisään saapuvasta muovista saamme talteen ja uusiokäyttöön noin 60%.” Tammikuu 2021 Fortum
Viikkoja myöhemmin Fortum täsmensi lausuntonsa tarkoittavan sitä, että 60 prosentin kierrätysaste koskee vain niitä muovilaatuja, joita Fortum itse jalostaa loppuun asti raaka-aineeksi.
Jos kierrätysaste jää matalaksi, se leikkaa kierrätyksen hyötyjä. Muovia kierrätetään mm. hiilidioksipäästöjen vähentämiseksi. Kotien muovijätteen kierrätyksestä saatavat päästövähennykset on todettu mm. ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä vuodelta 2020. Mutta laskelmassa on käytetty 70 prosentin kierrätysastetta. Sehän ei vastaa nykytotuutta ainakaan Fortumin laitoksella. Miten käy, jos laskelma tehdään todellista kierrätysastetta paremmin vastaavalla 37 prosentilla?
Merja Saarnilehto, ympäristöministeriö: Tohon en pysty nyt tältä istumalta kyllä sanomaan ett se täytyy tarkistaa.
Ministeriö ohjaa kysymään asiasta LCA-Consulting -yhtiöltä, joka on tehnyt mainitun selvityksen. Yhtiön mukaan päästövähennyksiä syntyy myös 37 prosentin kierrätysasteella, vaikkakin hyödyt pienenevät 70:een verrattuna. Luku 70 oli saatu selvitykseen Fortumin tiedotteesta vuodelta 2018.
Kerätyn muovijätteen määrä on siis kasvanut niin paljon, että siitä saatavalle raaka-aineelle ei ole löytynyt uusia ottajia samassa suhteessa. Kierrätysmuovin valmistaja Fortum katsoo, että lainsäätäjä on jättänyt liian vähälle huomiolle sen, että myös jätteestä saatavan raaka-aineen menekkiä voi lisätä lakipykälillä.
Kalle Saarimaa: Mun mielestä se ei ole tarpeeksi mennyt eteenpäin. EU:ssa on puhuttu paljon tästä niin kun tämmöisestä sekoitevelvoitteesta. Mitään konkreettisia toimia tän eteen ei ole vielä vielä niin kun EU-tasolla tehty. Elikkä mun mielestä tähän sekoitevelvoitteeseen pitäisi pitäisi niin kun panostaa enemmän, jotta niin kun tätä markkinaa syntyisi enemmän tälle uusiomuoville.”
EU on tosin jo päättänyt velvoitteesta käyttää kierrätysmuovia pulloissa. Ympäristöministeriö lupailee, että vastaavia päätöksiä voi tulla lisää.
Merja Saarnilehto: Se sisältyy EU:n uuteen kiertotalousohjelmaan aloitteet niin sanotusta sekotevelvotteesta. Elikkä velvote käyttää uusiomuovia tietyis tuotteissa ja ne tuoteryhmät on just pakkaukset, rakennustuotteet ja ajoneuvot. Ja näiden osalta niin mahdollisesti jo tämän hetken tiedon mukaan niin tän vuoden loppupuolella olis tulossa sitten muutoksia, muutosehdotus pakkaus- ja pakkausjätedirektiiviin.
Kierrätyksen tuloksellisuuteen vaikuttaa myös se, millaisten pelisääntöjen puitteissa muovin polttaminen on sallittua.
MOT: Mikä motivoi näitä kierrätyksen järjestäjiä välttämään muovin polttoa?
Merja Saarnilehto: Jatkossa sitä motivoi se, että että tota tää jätelaki kieltää erilliskerätyn muovin polttamisen.
MOT: Eiks se ole edelleen sallittua polttaa se rejekti elikkä erilliskerätystä muovista se osa, joka ei siellä kierrätyslaitoksella kelpaa sitt uusiomuovin käyttöön?
Merja Saarilehto: Joo sille ei oo varmaan muuta käsittelytapaa kun poltto jatkossakaan.
Kierrätykseen kelpaamatonta muovia poltetaan mm. täällä Lahti Energian laitoksella muuhun jätteeseen sekoitettuna. Kuten totesin aiemmin, kierrätykseen kelpaamattomat jämäpalat saa polttaa nyt ja jatkossa. Kysymyksiä herättää se, että varsinaista ylärajaa ei ole lain nojalla sille osuudelle, jonka kierrätyslaitos saa jättää poltettavaksi. Miten voidaan silloin rajoittaa polttoon lähetettävää osuutta?
Merja Saarnilehto: Joo no varmaan siis tosiaan nää pakkausten tuottajat on tässä jonkinlaisessa roolissa koska heidän intreseissään on saada ne pakkaukset kierrätettyä niin kuin edellytetään. Tohon mä en pysty ihan nyt suoralta kädeltä vastaamaan että onks jotain sanktioita tai tai miten tää valvonta sitt käytännössä tapahtuu. Se meidän täytyy sitt kanss selvittää viel erikseen
Ministeriö tarkentaa myöhemmin, että nimenomaan pakkausten tuottajat vastaavat, että heidän sopimuskumppaneinaan toimivat laitokset oikeasti kierrättävät riittävästi jätettä. Pakkausten tuottajia voidaan jopa sakottaa, jos muovia ei kierrä EU:n asettamien tavoitteiden mukaisia määriä uusiksi tuotteiksi.
MOT: Mikä takaa sen, että te löydätte sellaisia uusiomuovin valmistajia, jotka pystyvät tosiaan valmistamaan ja toimimaan sillä lailla, että tarpeeksi paljon sitä jätettä todellakin jalostetaan uusiomuoviksi?
Vesa Soini: Ei tästä varmasti sellaista tahoa löydy, joka tähän jotakin takuita voisi antaa. Meille on lainsäätäjä ja unioni asettanut tämmöisen tavoitteen. Meidän tehtävänä on hoitaa asioita siihen suuntaan, että siihen tavoitteeseen päästään. Tässä on muutama vuosi aikaa ja on vielä paljon asioita ratkottavana, joita ei tältä seisomalta osaa täsmällisesti sanoa, että kuinka ne tullaan tekemään.
Fortum sanoo, että se haluaa välttää polttamista jo taloudellisista syistä.
Kalle Saarimaa: Jos me joudutaan se hävittämään polttamalla ja energiahyötykäyttämällä se on meille kustannus. Me joudumme siis maksamaan siitä, että se muovi saadaan käsiteltyä. Elikkä meille on meidän kaikki insentiivi meidän kaikki niin kun mikä meitä hyödyttää, on saada mahdollisimman paljon siitä kiertoon. Sitten kuluttajan taas on tärkeää kerätä, koska silloin me voidaan kehittää sille muoville ratkaisuja, että sitä saadaan enemmän kiertoon.
Muovin kierrätystä ei ole kuitenkaan päästy kehittämään toivotulla tavalla. Sitä on jarruttanut keskeneräinen säädöstyö, kun Suomen jätelakia uudistetaan. Epävarmuutta on ollut mm. siitä, kuka kantaa pakkausjätteen tuottajille kuuluvan vastuun jatkossa ja on samalla kierrätyslaitosten sopimuskumppani.
Kalle Saarimaa: Ensinnäkin se on kestänyt pitkään se prosessi. Se on luonut semmoisen epävarmuuden, että meillä ei ole niin kun tietoa kuka mahdollinen uusi sopimuskumppani olisi. Ja tota nää on kuitenkin sit semmoisia investointeja, jos me halutaan tähänkin uutta teknologiaa, mitä me ollaan suunniteltu tähän laitokseen, investoida, niin meillä pitäisi olla joku jonka kanssa sopia siitä muovin vastaanotosta.
Vesa Soini: Ehkä suurimmat pilvet mä näen tällä hetkellä, liittyy tähän meidän lainsäädännön kehitykseen, joka jätelainsäädäntö on meillä uudistumisvaiheessa ja jo vuosi sitten monet merkittävät kehityshankkeet käytännössä pysähtyivät. Tässä on tämmmönen vähän odottava vaihe, jonka pelkää jatkuvan.
Jos muovin kierrätyksessä on ongelmia, niin on myös valonsäteitäkin horisontissa. VTT tutkii niin sanottua muovin kemiallista kierrätystä. Se on menetelmä, joka voi vähentää merkittävästi kierrätyslaitosten hylkypalojen polttoa.
Anja Oasmaa, johtava tutkija, VTT: Sanotaan että ainakin kemiallisella kierrätyksellä pystytään pääsemään niihin EU:n tavoitteisiin kyllä helposti.
Kemiallinen kierrätys eroaa nykyisin laajasti käytetystä mekaanisesta kierrätyksestä siinä, että kemiallisella menetelmällä jätettä pilkotaan molekyylitasolla.
Anja Oasmaa: Kaikki se jäte ja se muovi joka ei mee mekaaniseen kierrätykseen, me voidaan tuotteistaa se. Se että onko se uutta muovia, se on sitten eri juttu, se voi olla joku muukin tuote. Mutta me saadaan kyllä ne tuotteiksi.”
Fortumkin uskoo valoisampaan tulevaisuuteen.
Kalle Saarimaa: Viiden vuoden päästä kymmenen vuoden päästä muovin kierrätysaste on ihan toista luokkaa. Mä uskon, että me saadaan lisää lainsäädäntöä, me teknologia kehittyy, niin tällä mekaanisella tavalla tullaan pääsee siihen 60-65 % tota kierrätysastetta tota lähivuosina.
Vesa Soini: Joo, kyllä mä uskon, että me päästään taas tälle, tälle tota uralle, jossa me jo oltiin ennen tätä jätelainsäädäntöhässäkkää. Niin kuin mä totesin, niin mun käsitykseni mukaan ilman sitä meillä olisi jo menossa rakennustyöt uuden, uuden merkittävästi nykyistä paremman ja isomman kierrätyslaitoksen rakentamiseksi.
