Hyppää pääsisältöön

Miehuus on aina yhteiskunnallisen ajan, paikan ja tilanteen muovaamaa — Kerro millaisissa tilanteissa koet, että sinulta odotetaan tietynlaista käyttäytymistä?

Toimittaja Satu Kivelä, Havaintoja ihmisestä -ohjelmasta.
Toimittaja Satu Kivelä, Havaintoja ihmisestä -ohjelmasta. Kuva: Jukka Lintinen/Tuuli Laukkanen Yle Radio 1,havaintoja ihmisestä

Suomessa työmarkkinat ovat voimakkaasti eriytyneet sukupuolen mukaan. Muutosta on kuitenkin tapahtunut ja tapahtuu. Hybridimaskuliinisuus on ilmiö, joka liittyy siihen, että miehet ovat astuneet feminiinisiksi katsottujen alojen ja käyttäytymisen piiriin. Se on alkanut 1960-luvulla ja edennyt pikkuhiljaa.

Tietoyhteiskunnalle on ominaista, että työtä tehdään nykyään paljon ilmeillä ja tunteilla. Puhutaan työelämän feminisaatiosta eli siitä, että ennen naisten tehtäväksi katsottuja käytäntöjä otetaan laajemmin työelämässä käyttöön. Tutkija Henri Hyvösen mukaan muutosvalmius on nopeinta korkeimmissa sosioekonomisissa luokissa.

– Miehiä ei enää kannata prässätä siihen muottiin, että heidän kannattaisi olla hirvittävän tunnekylmiä, jäykkiä ja keskittyä kapea-alaisen ammatillisen osaamisen ja kunniallisen työmiehuuden hankkimiseen, toteaa Hyvönen.

Miten esimerkiksi instituutiot ja miesten kokemukset niistä tuottavat tietynlaista miehenä olemisen tapaa tai koettua painetta olla tietynlainen mies.

Mies-käsite on sosiaalinen kategoria, jonka kautta on mahdollista tarkastella, millaista miehenä olemisen tapaa tuotetaan niin mediassa, koulutusjärjestelmässä, julkisessa keskustelussa sekä työpaikkojen käytännöissä.

– Miten esimerkiksi instituutiot ja miesten kokemukset niistä tuottavat tietynlaista miehenä olemisen tapaa tai koettua painetta olla tietynlainen mies, sanoo Hyvönen.

Maskuliinisuuden voi määritellä miehenä olemisen tavaksi, joita on olemassa useita. Hyvönen tekee luovaa työtä, ja hän vaatii itseltään ja työltään paljon. Negatiivinen palaute voi olla murskaavaa.

– Tiedostan sen, että joku osa minusta vaatisi minua ehkä olemaan kova ja julma itseäni ja muita kohtaan, mutta samaan aikaan tunnistan sen, että se ei työnteon jatkuvuuden kannalta ole kestävää. Oikea-aikainen lääke oikeaan vaivaan on varmaan se, mitä meistä itse kukin pyrkii työelämässäkin tavoittelemaan. Joku muu ei ehkä ristiriitaa koe, joko siksi, että mieskulttuuri ei ole vetoavaa, tai siksi, että työ on sen tyyppistä, että on mahdollista olla jäyhä, tehdä asialliset hommat ja muutoin olla kuin ellun kanat, eikä sille tarvitse tehdä muutoksia, pohtii Hyvönen.

Työyhteisössä toimimisen tapaa ei tarvitse kopeloida, koska autoja oli eilen, niitä on tänään ja todennäköisesti huomennakin. Siellä miehet haalareissaan niitä korjaavat.

Yhteiskunnassa tuotetaan sukupuolia ja sukupuolena elämisen tapaa, josta on yhteiskunnassa hyötyä. Miehuus on aina sidoksissa yhteiskunnalliseen aikaan, paikkaan ja tilanteisiin. Esimerkiksi Suomen 1900-luvun historiaa värittivät sodat ja se vaikutti myös miehiin. Miehiä traumatisoitui, ja sisällissota jätti voimakkaita jännitteitä suomalaiseen yhteiskuntaan, jossa kaikki ovat kyräilleet toisiaan.

– Eräs selviytymisstrategia on ollut vaikeneminen vuosina 1918–1939. Omat kasvonsa on pystynyt paikallisyhteisössä säilyttämään, kun ei ole puhuttu sisällissodasta, vaan kaikki ovat tehneet sen mitä tehtävissä on. Jotta saadaan leipää pöytää, lapset koulutielle, työpaikat ja yhteiskuntarauha säilyivät, kertoo Hyvönen.

Miesten ja työelämän voimakkaan yhteenliittämisen juuret ovat historiassa. Suomi oli pitkään agraariyhteiskunta ja teollistui myöhemmin kuin muut Pohjoismaat. Yhteiskunnan rakentamisen paine yhdistyi valtaviin sotakorvauksiin ja työn tekemisen pakkoon. Nämä kaikki vaikuttivat siihen, millaisia miesten on oltava.

– Miten he pärjäävät työpaikan kahvihuoneen nokitteluhetkissä. Miten he voivat hankkia toimeentuloa itselleen ja perheelleen ja tulla kunnialliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Traumoista ei puhuttu, sanoo Hyvönen.

Miesidentiteetti nähdään kulttuurissa koodattuna väärätietoisuutena, josta miesten tulisi vapautua.

Nykyäänkin erityisesti tunnetyön kohdalla puhutaan usein miehistä eikä sukupuolineutraalisti kaikista ihmisistä. Tämä liittyy siihen, että miesten kohdalla ennakko-oletukset ja odotusarvo ovat matalampia kuin muiden sukupuolten kohdalla.

– Ajatellaan, että miehet kantavat mukanaan sellaista painolastia, jota ei esimerkiksi naisilla ole, kertoo Hyvönen.

Sukupuoli-identiteetti mielletään yleensä myönteiseksi voimavaraksi. Kun puhutaan miehistä, miehen kunniasta ja voimakkaasta miesidentiteetistä, sitä ei kuitenkaan nähdä välttämättä itse valittuna, myönteisenä ja hyvinvointia tuottavana.

– Miesidentiteetti nähdään kulttuurissa koodattuna väärätietoisuutena, josta miesten tulisi vapautua. Mieskeskustelu on välillä aika hupsua, jos sitä vertaa moneen muuhun sukupuolista käytävään keskusteluun, toteaa tutkija Henri Hyvönen.

Edelleen on kuitenkin aloja, joissa työn tekemisen tavat ja kommunikaatio eivät ole juurikaan muuttuneet. Tutkija Henri Hyvönen kertoo veljestään, joka työskentelee autonasentajana.

– He tekevät siellä hyvää juttua, heillä on mukavaa keskenään, ja se asia toimii. Työyhteisössä toimimisen tapaa ei tarvitse kopeloida, koska autoja oli eilen, niitä on tänään ja todennäköisesti huomennakin. Siellä miehet haalareissaan niitä korjaavat. Se on itseriittoinen järjestelmä, joka ei ole kriisiytynyt ainakaan niiden osalta, joilla on työpaikat ja puitteet, jossa sitä työtä tehdä, sanoo tutkija Henri Hyvönen.

Onko sinulta odotettu tiettyä käyttäytymistä? Kokemuksesi voi olla Havaintoja ihmisestä -ohjelmaa. Kerro kokemuksistasi viimeistään 20.4.2021 mennessä.

Täytä lomake.

Käy lisäämässä ohjelma suosikiksesi.

  • Millaiset runot soivat? Toivo runoja musiikista tai musikaalisia runoja

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan runotoiveita

    Joskus tuntuu, että runo sulaa säveliksi. Mistä syntyy runojen musikaalisuus? Millainen runo sinun mielestäsi soi? Entä mikä runo kuvailee musiikkia tai soittamista parhaiten? Toivo musikaalisia runoja tai runoja, jotka kertovat musiikista. Runous soi ja laulaa Tämän runon haluaisin kuulla -lähetyksessä 29.5. Muodostuuko sanan ja sävelen liitto rytmistä vai sanojen helähtelystä?

  • Mitä haluat tietää valtionvelan hoidosta? Keskustele tässä aiheesta

    Valtiokonttori vastaa Suomen valtion velanotosta.

    Suomella on tällä hetkellä lähes 129 miljardia euroa valtionvelkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaista asukasta kohden velkaa on kertynyt jo yli 23 tuhatta euroa. Koronakriisin myötä velkataakka kasvaa edelleen. Velanotto perustuu eduskunnan suostumukseen, mutta Valtiokonttori vastaa valtion velanhallinnasta. Miten velkajärjestelyt käytännössä oikein hoidetaan?

  • Jumalanpalvelukset kesäkuussa

    Yle Radio 1:n jumalanpalvelukset kesäkuussa 2021

    Sunnuntaisin klo 10.00 luterilainen jumalanpalvelus. Sunnuntaisin klo 11.00 ortodoksisen liturgian kanssa vuorottelevat vapaiden kirkkojen ja seurakuntien sekä katolisen kirkon jumalanpalvelukset.

  • Sydämen ääni -musiikkimessu radiossa äitienpäivänä 9.5. klo 10

    Musiikkimessussa liitytään sukupolvien rukouskulkueeseen.

    Äidin sydämen lyönti on ensimmäinen ääni ja rytmi, jonka ihminen kuulee kohdussa. Rytmi on myös pyhiinvaeltajan askelilla. Sydämen ääni -musiikkimessu, joka lähetetään sunnuntaina 9.5. klo 10, kutsuu mukaan vaeltamaan levollisessa äänimaisemassa, rukouksen hoitavassa ilmapiirissä. - Avaa radio ja tahdita kulkusi äitien ja isien askeliin, kutsuvat Musiikkimessun tekijät.