Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Elävän arkiston blogi pääkuva

Kiusaaminen jättää pitkät varjot elämään – Areenassa on ohjelmia kiusaamisesta ja sen vaikutuksesta

poika katsoo leikkiviä koululaisia koulun pihalla poispäin kääntyneenä.
Avoin tarina kauden 1. vuonna 2001 avasi 12 -vuotiaan pojan kirjoittama tarina Yksinäisestä Valdemarista. Valdemarin roolissa nähdään Janne Voutilainen. poika katsoo leikkiviä koululaisia koulun pihalla poispäin kääntyneenä. Kuva: Copyright: Seppo Sarkkinen / Yle koulukiusaaminen

Tähän artikkeliin on kerätty ajankuvaltaan erilaisia ohjelmia, sarjoja ja uusintatoiveita. Niin audioita kuin videoita, jotka käsittelevät kiusaamista. Ne ovat kuultavissa ja katsottavissa tällä hetkellä Yle Areenassa.

Usein kiusattu on jollakin tavalla heikommassa asemassa - yksin - eikä voi tasavertaisesti puolustautua kiusaajia vastaan. Kiusattuna oleminen tuottaa häpeän, nöyryytyksen ja turvattomuuden tunteita, joita on vaikea unohtaa.

Ennen kiusaaminen loppui, kun koulupäivä päättyi. Nyt se voi jatkua senkin jälkeen, sillä kiusaamisen väline, puhelin kulkee taskussa aina mukana. Kiusaamisen tunnistamisessa on opettajilla ja muilla aikuisilla erityisen suuri vastuu. Tarvitaan määrätietoisuutta, uskallusta puhua kiusaamisesta,välitöntä tilanteeseen tarttumisen rohkeutta ja sinnikkyyttä, koska useinkaan ei ole olemassa helppoja ja nopeita ratkaisuja. Mutta vaikenemisen muuri on rikottava. "Jos aikuisia kiusattaisiin työpaikoilla yhtä väkivaltaisesti kuin lapsia kouluissa, lakeja olisi jo muutettu", uskoo koulukiusaamista tutkinut Niina Mäntylä.

Tuntuu kuin kiusaamista olisi ollut aina. Koulukiusaaminen ei häviä mielestä ja vaurioittaa pahoin itsetuntoa. Miten voisimme osoittaa teoillamme, ettemme hyväksy kenenkään huonoa kohtelua? Jokaisella kiusatulla tulisi olla ainakin yksi ihminen, jolle uskoutua ja purkaa sisintään. Ettei kenenkään tarvitsisi yksin painiskella kiusaamisen kanssa.

Koulukiusaaminen.fi kokoaa linkkejä kiusaamisen vastaista työtä tekeviin tukikeskuksiin, järjestöihin, keskusteluryhmiin ja hyödyllistä tietoa tarjoaviin sivustoihin. Myös Nuortenlinkki.fi sivustolta löydät tietoa, apua ja ohjeita kiusatuille.

Esa Sosunow Läskilinssin tulevaisuus -jaksossa 1977
Esa Sosunow Läskilinssin tulevaisuus -jaksossa 1977 Esa Sosunow Läskilinssin tulevaisuus -jaksossa 1977 Kuva: Yle kuvanauha lastenohjelmat,Suomalaiset lastenohjelmat,Yleisradio Oy lastenohjelmat,Koululuokka,1977 (musiikkikappale),kuvakaappaus

Läskilinssi

Matti Ijäksen 1970-luvun neliosainen nuortensarja kertoo pojasta, jonka mielikuvitus auttaa selviytymään hänen ulkomuotoonsa kohdistuvasta naureskelusta ja kiusanteosta. Rakastavat vanhemmat, tiedonjano ja sinihomejuusto ovat avuksi myös. Sarjan on tuottanut TV2:n Lastenohjelmien toimitus vuosina 1976 –1977. Koulukiusaajia kumartamaton sankari on säilynyt katsojien mielissä ja toiveissa.

vietnamilainen tyttö tulee tyttöporukan luo
Kouluun tulee uusi tyttö, Thien Hoa, keskelle tyttöjen valtataistelua (Taivaan kukka 1992) vietnamilainen tyttö tulee tyttöporukan luo Kuva: Yle koulukiusaaminen

Taivaan kukka

Yksitoistavuotias vietnamilaistyttö Thien Hoa vaihtaa koulua. Uusi opettaja ei oikein tiedä, miten suhtautua tyttöön. Koulunkäynti vaikeutuu, kun Thien Hoa joutuu keskelle luokan tyttöjen valtataistelua. Näyttelijät: Mia Tran (Thien Hoa), Meri Bremer (Sirkku), Pirita Helin (Mirja), Annette Kannisto (Saara). Käsikirjoittaja ja ohjaaja: Juha Karikoski. (1992)

kovispoika katsoo kameraan luokassa
14-vuotiaan tytön kirjoittamassa kertomuksessa ”Jimi” kurkistetaan pienen kovispojan uhman taakse, rikkoutuneeseen päihdeperheeseen v 2011 (Avoin tarina kausi 2). Jimin pääroolissa on Eeli Koskin (kuvassa). kovispoika katsoo kameraan luokassa Kuva: Copyright: Otso Reunanen kiusaaminen

Avoin tarina kausi 1 ja 2

Koululaiset osallistuivat vuosina 2000 ja 2010 Avoin tarina kirjoituskampanjaan, jonka aiheena oli suvaitsevaisuus - ihmisten monenlaisuus ja erilaisuus. Tarinoiden piti kertoa 7-12-vuotiaan elämästä. Tarinan ei tarvinnut olla omakohtainen, mutta saattoi olla sitäkin. Tarinan saattoi kirjoittaa myös nimettömänä. Tarinan loppuratkaisu jätettiin auki.

Yhdellä kaudella tehtiin viidestä tarinasta kerrallaan lyhytelokuvat, joihin pyydettiin koululaisilta loppuratkaisuja. Jokaiseen jaksoon kuvattiin kolme vaihtoehtoista loppua koululaisten ehdotusten mukaan. Avoin tarina -kokonaisuuden rakenne ohjaa koululaisia tutkimaan tarinan dramaturgiaa ja kokeilemaan fiktion voimaa. Tarinoille ei ole vain yhtä ratkaisua, kuten ei usein ole tosi elämässäkään. Opettaja voi käyttää lyhytelokuvia loppuratkaisujen pohtimis- ja kirjoitustehtävinä pysäyttämällä elokuvan avoimeksi jäävään kohtaan. Ensimmäisen kauden Avoin tarina -minielokuvasarjan jaksot ovat nähtävissä v.2021 loppuun Areenassa.

tyttö katsoo taakseen edessä on toinen tyttö
Kymmenvuotias Kati (Maija Tikkala, oik.) alkaa pohtia tyttöporukkaan kuulumisen ehtoja ja ystävyyttä kun huomaa, että silmätikuksi joutuneen Elisan (Susanna Salminen) kiusaaminen on ehtona joukkoon kuulumiselle (Avoin tarina kausi 1). tyttö katsoo taakseen edessä on toinen tyttö Kuva: Copyright: Jyrki Valkama / Yle koulukiusaaminen

Molemmilla kausilla valtaosa tarinoista käsittelee kiusaamista – lisäksi useissa pohditaan suvaitsevaisuutta yleisesti. Tarinoissa eletään lasten ja nuorten arkipäivää hyvin elävästi ja toisaalta myös ahdistavissa sävyissä. Vain pienessä osassa tarinoita on toimivina henkilöinä aikuisia ja hekään eivät tunnu löytävän keinoa auttaa tai puolustaa lasta tai nuorta ongelmatilanteissa. Tuntuu siltä, että lapset ja nuoret yrittävät selviytyä yksin tai keskenään omassa maailmassaan. Heidän maailmansa tuntuu yllättävän väkivaltaiselta ja jopa julmalta.
Molempien kausien tarinat voi summata kipeästi kiteytyneeseen peruskysymykseen: ”Löydänkö ystävän, joka hyväksyy minut sellaisena kuin olen?” Toisella kaudella koululaiset tuntuvat kääntävän katseensa entistä tiukemmin myös aikuisiin.

Nuorten vuoro (audio)

Nuorten vuoro on yhdeksänosainen kolmiminuuttisten puheenvuorojen sarja, jossa lahtelaisen Tiirismaan peruskoulun kahdeksannen luokan oppilaat kertovat, mitä he elämältä toivovat. Tällä kertaa pohditaan kiusaamista. Lukijana on Aurora Kantola (2013).

fanny funderar
Osa 24/28: Fannyn luokassa puhutaan kiusaamisesta.. fanny funderar Kuva: Hajbo/YLE

Fanny

Draamasarja 11-vuotiaasta Fannystä ja hänen elämästään v. 2014 - 2015. Lisää videoita ja yhteenkuuluvat bloggaukset osoitteessa svenska.yle.fi/

Tuure Boelius Talk Show: Kiusaaminen

Tuure miettii Pinskun ja Joosepin kanssa, mistä kiusaaminen johtuu ja liittyykö siihen ryhmäpaineita? Mikä erottaa kiusaamisen ja läpän heiton? Miten puuttua kiusaamiseen? (2016)

Kiusaaminen ei ole läppä -somekuva
Kiusaaminen ei ole läppä -somekuva Yle Oppiminen,nettikiusaaminen,kiusaaminen,koulukiusaaminen,Kiusaaminen ei ole läppä

Some deep story kaudet 1 ja 3

Some Deep Story -dokumenttisarja (2016 - ) on Sami Kieksin käsialaa. Viime aikoina Kieksi on puhunut erityisen paljon nyky-yhteiskunnan kasvavasta ongelmasta, yksinäisyydestä, sekä internetissä ja reaalielämässä tapahtuvasta kiusaamisesta.

Kuva Ripsa Anderssonista, jossa hän tuijottaa kännykkää.
Kuva Ripsa Anderssonista, jossa hän tuijottaa kännykkää. Yle Oppiminen,koulukiusaaminen,kiusaaminen,ripsa andersson

Kieksi perusti Facebook-ryhmän nimeltä Kolmelta aamuyöstä (3AM), jossa kiusausta kokeneet saavat purkaa tuntojaan rajullakin huumorilla joutumatta kiusatuiksi lisää tai tuomituiksi. Kieksiä yksityisviestillä lähestyneiden nuorten innoittamana ja hänelle esille tulleiden pysäyttävien tarinoiden pohjalta hän on toteuttanut sarjan ”Some Deep Story”, joka kertoo rankkaa tarinaa siitä, mihin kiusaaminen voi pahimmillaan johtaa. Tässä on esitelty sarjan kolmas tuotantokausi.

Laajakulma:Kiusaaminen on koko yhteisön asia (audio)

Aivotutkimusten perusteella tiedetään, että kiusaaminen jättää aivoihin yhtä pysyvän jäljen kuin kiduttaminen tai fyysinen kipu. Lisäksi esimerkiksi koulukiusaaminen voi syrjäyttää nuoria yhteiskunnasta. Kiusatuksi voi joutua kuka tahansa, sillä aina voidaan tuottaa toiseus. Toiseus tuotetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, sanoo tutkija Päivi Hamarus. Kasvatustieteiden tohtori Päivi Hamaruksen mukaan kiusaaja hakee valtaa ja statusta yhteisössä kiusaamalla. Siksi kyse on aina myös yhteisöstä ja sen arvoista. (2017) Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

Romano mirits -sarjan pääkuva, kaksi romaninaista ja -mies
Romano mirits -sarjan pääkuva, kaksi romaninaista ja -mies Kuva: Romano mirits / Yle Romano mirits

Romano mirits: Lapsuusajan kiusaaminen jättää pysyviä arpia (audio)

Eteläpohjalainen Sonja Stenroth kärsi lapsuudessaan koulukiusaamisesta. Peruskoulun jälkeen hän ei halunnut opiskella mitään, vaan jäi vuosiksi kotiin. 25-vuotiaana hän kuitenkin koki, että elämässä täytyy olla muutakin kuin työttömän arki. Hän etsi tilanteeseensa apua työvoimatoimistosta ja hakeutui koulutukseen. Opiskelupolku aukesi Nuorisotakuun ja Nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta. Opinnot johtivat myös työelämään ja pysyvään työsuhteeseen ravintola-alalla. Lapsuus- ja nuoruusajan kiusaamiskokemukset jättivät kuitenkin arpia, eikä aikuinenkaan romani välty väheksynnältä ja rasismilta. (2017) Toimittajana Jaakko Laakso.

tyttö nojaa seinään koulussa
Jälki, joka jää: Iina ja ulkopuolisuus tyttö nojaa seinään koulussa Kuva: Yle koulukiusaaminen

Jälki, joka jää

Jälki, joka jää on dokumenttisarja, joka käsittelee kiusaamista nuorten näkökulmasta ja maailmasta katsoen (v.2020). Sarja koostuu viidestä eri nuoren tarinasta, jossa päähenkilöt avaavat kokemuksiaan kiusaamisesta sekä sen jättämistä jäljistä. Jokaisen jakson lopuksi muut nuoret katsovat päähenkilön tarinan ja pohtivat ratkaisuja kiusaamisen estämiseen sekä loppumiseen.

Iina Tossavainen ottaa kasvoiltaan valkoihoisen naisen naamiota
Pitäiskö sun vaihtaa nimes? Käsikirjoitus ja ohjaus: Iina Tossavainen Iina Tossavainen ottaa kasvoiltaan valkoihoisen naisen naamiota Kuva: Jyrki Valkama / Yle henkilökuvat (valokuvat),Pitäiskö sun vaihtaa nimes?

Pitäiskö sun vaihtaa nimes? (audio)

Kolme nuorta Leif Hagert, Ritwan Osman ja Iina Tossavainen kertovat rakenteellisesta rasismista sekä mikroaggressiosta, jotka ovat arkipäiväisiä ja toistuvia asioita. Asioita, joita valtaväestö ei välttämättä edes itse tiedosta. (2020) Käsikirjoitus ja ohjaus: Iina Tossavainen. Äänisuunnittelu: Anders Wiksten. Tuottaja: Hannu Karisto.

Yle Mixin juontajat Jasmin Beloued ja Kiia Keskikylä
Yle Mixin juontajat Jasmin Beloued ja Kiia Keskikylä Kuva: Ilmari Fabritius / Yle uutiset,Kiia Keskikylä

Yle Mix

Yle Mix on ehtinyt ottaa jo kantaa kiusaamiseen. Ohjelmassa 9.-luokkalainen kertoo tarinansa kiusaamisesta, ja nettipoliisi Riku Sukari antaa neuvoja. Puhutaan myös siitä, kuinka somessa voi vahingossakin loukata kaveria, jos ei mieti, mitä kirjoittaa.(2020)

Piilokamera bussipysäkillä

Sipoolaisten kahdeksasluokkalaisten tekemä Kiusaamiskoe-video leviää vauhdilla Facebookissa. Nuoret esittävät kiusaavansa yhtä porukasta bussipysäkillä ja katsovat, puuttuvatko aikuiset kiusaamiseen. Kaikki videoitiin piilokameralla. Kuvatuksi tulleille aikuisille kerrottiin piilokamerasta vasta myöhemmin. (2021)