Risto Kuusisto
Yle
Kun ihmisiltä kysytään, minkä viidestä aistista he mieluiten menettäisivät, useimmiten vastaus tulee helposti: hajuaistin. Moni ei ajattele, mihin kaikkeen hajuaistia tarvitaan.
Ihminen tunnistaa ja muistaa noin 10 000 hajua. Ja silti hajuaistia pidetään vähiten tärkeänä aistina!
Heikentynyt hajuaisti vaikuttaa ainakin turvallisuuden tunteeseen sekä joihinkin elämän nautintoihin. Noin 40 prosenttia hajuaistinsa menettäneistä kokee jonkinasteista masennusta elämänlaadun laskiessa.
Näin haju pääsee tajuntaamme
Hajua ei voi aistia, ellei hajunlähteen partikkeleita ole ilmassa. Partikkelit pääsevät elimistöösi nenän kautta, josta viesti lähtee aivoille. Yksinkertaisesti, kakkakin maistuu suussa sitä haistamalla.
Kyse ei kuitenkaan ole ulosteen syömisestä, sillä elimistöön päätyvien partikkelien määrä ei ole kovin suuri, kun tarkastelee, miten haistamisen kokemus syntyy.
Ensimmäinen kohta hajun syntymisessä on hajuepiteeli, ja vain kymmenen prosenttia hengitetystä ilmasta saavuttaa sen. Lisäksi osa partikkeleista tulee niistäen ulos, joten “kakkamolekyylejä” pääsee elimistöön minimaalisesti.
Hajuepiteeli sijaitsee nenäkäytävän yläosassa. Epiteelissä hajumolekyylit sitten kiinnittyvät hajuhermosolujen reseptoreihin, jotka aktivoituvat ja lähettävät sähköisiä signaaleja eteenpäin aina aivoihin saakka, jolloin hajuaistimus syntyy.
Monet vaarat tulevat haisten
Häkä on hajuton kaasu, mutta tulipalon syttyessä haistamme ensimmäisenä savun hajun.
Ilman hajuaistia emme huomaisi ruoan pohjaan palamista, eikä maidon tuoreus selviäisi tölkkiä haistelemalla.
Hajuepiteeliin kulkeutuu hajuja paitsi hengitettäessä myös syödessä ja juodessa. Tämän takia hajuaisti vaikuttaa myös makuaistiin. Ruokamyrkytyksen riski kasvaakin hajuaistin heikennyttyä.
Perusmaut makea, hapan, suolainen, karvas ja umami eli lihaisa maku aistitaan kuitenkin kielen makureseptoreiden välityksellä, joten näitä maistaa heikompi nenäinenkin. Vaikka ruoka ei maistuisi, on tärkeää ylläpitää monipuolista ruokavaliota. Kannattaa antaa aivoille ärsykkeitä, kuten värejä ja erilaisia suutuntumia.
Kaikki tietävät, että koirat haistavat sairauksia, mutta jopa ihmisen nenällä on mahdollista aistia tiettyjä vaaran merkkejä. Yleisin esimerkki lienee imelä haju, joka kielii liian korkeasta verensokerista.
Tuoksut vaikuttaa läheisyyteen
Joillekin seksuaalisiin haluihin liittyvät puolison tuoksut. Läheisyydestä jääkin puuttumaan tärkeä elementti haistamattomalle, on se sitten joku parfyymi tai rakastettunsa oma hiki.
Kun ei haista, omasta hygieniastaan ei voi koskaan olla täysin varma. Toiset peseytyvät liikaa, toiset kanssaeläjien mielestä liian vähän.
Erilaiset hajuaistimukset aktivoivat eri aivoalueita, ja aivopuoliskojen välillä on eroja eri funktioiden suhteen. Hajut kuljettavat myös paljon muistoja.
Kuinka moni muistaa tunnelman, joka liittyy vastapaistettuun pullaan tuoksuun, kesäiseen ruohon tai lannatuoksuiseen peltoon, jolla lehmät märehtivät?
Hajuaistia on mahdollista vahvistaa
Hajuaistin menetys voi olla traumaattista etenkin silloin, jos se tapahtuu nopeasti. Esimerkiksi polyypit, pään vammat tai neurodegeneratiiviset sairaudet voivat heikentää hajuaistia. Hajuaisti heikkenee yleensä myös iän myötä.
Jos hajuaisti on kadonnut virusinfektiossa, kuten koronassa, kannattaa aloittaa hajuharjoittelu. Tutkimuksessa on osoitettu, että 16 viikon hajuharjoittelulla hajuaisti alkoi toipua yli 60 prosentilla potilaista. Mitä kauemmin harjoittelua jatkettiin, sen parempia tuloksia on saatiin.
Artikkelin tiedot pohjautuvat korva-, nenä- ja kurkkulääkäri Seija Vennon haastatteluun.
Akuutti: Kun hajuaisti katoaa
Vaikka Pasi Ketolainen menetti hajuaistinsa lyötyään päänsä pallopelin tiimellyksessä, hän suoritti maailman arvostetuimman viinialan tutkinnon. Kati Lauhakankaan hajuaisti taas katosi keväällä 2020 koronan myötä. Tuolloin yhteyttä virukseen ei vielä tunnistettu, mutta nykyään tiedetään, että hajuaistin menetys on koronassa melko yleistä. Toimittajana on Risto Kuusisto.
Lisää ohjelmasta
