Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Flinkkilä & Kellomäki pääkuva

“Isän elämä päättyi liian nuorena” – Janus Hanski ja Pinja Rautio eivät halua romantisoida lapsuudenperheensä boheemielämää

Sisarukset Pinja Rautio ja Janus Hanski kuvattuna Mediapoliksen studiolla Tampereella Ani Kellomäen haastattelussa.
Pinja Rautio ja Janus Hanski. Sisarukset Pinja Rautio ja Janus Hanski kuvattuna Mediapoliksen studiolla Tampereella Ani Kellomäen haastattelussa. Kuva: Harri Hinkka, Yle Flinkkilä & Kellomäki,Pinja Hanski,Janus Hanski

Sisarukset Janus Hanski ja Pinja Rautio ovat lapsuudenkokemusten käsittelyn myötä löytäneet omat reittinsä tasapainoiseen aikuisuuteen. Nyt molempia kiehtoo tylsä arki.

Kun sisarukset Janus Hanski ja Pinja Rautio olivat lapsia, kotisohvalla saattoi koulusta tullessa istua Laila Kinnunen. Hanskien perheen isä oli aikansa kuuluisa iskelmälaulaja Seppo Hanski, ja lähipiiriin kuului valtava määrä taiteilijoita.

Sisarusten isoisä oli maineikas näyttelijä Pehr-Olof Sirén eli Pärre ja mumma on rakastettu näyttelijä Anja Pohjola.

– Olen aina miettinyt meidän perhettä sellaisena sirkusperheenä. Siinä ammattia eletään kokonaisvaltaisesti ja jatkuvasti, eikä varsinaisesti lähdetä töihin. Aikataulut ovat varsin erikoiset. Se ei ole yhdeksästä viiteen, vaan asiat tapahtuvat kun tapahtuvat, Janus kuvailee.

Taiteilijaperheen lapset pääsivät jo nuorina itsekin lavoille ja takahuoneisiin. Esilläolo oli arkipäivää. Lapset toimivat tarvittaessa vaikka lapsimalleina ja esiintyivät teatterissa ja televisiossa.

– Isällä oli vankkumaton usko meihin! Jos jossain tarvittiin esiintyviä lapsia, niin isä ilmoitti meidät mukaan, Pinja nauraa.

Pinjan ja Januksen lisäksi sisarusparveen kuuluvat vielä laulaja Anna Hanski ja nuorimmaisena Petra Hanski, joka ei muiden tavoin lähtenyt taiteilijauralle. Sisarusten välit ovat aina olleet lämpimät ja läheiset.

– Vaikka fyysistä välimatkaa ja aikaa tapaamisten välillä on välillä ollut, niin sisaruus on jatkuvasti olemassa oleva asia. Ajattelen, että se perheemme elämäntapa on tiivistänyt meitä. Ei ole ollut varaa olla muutakaan, sillä me tarvitsemme toisiamme, Janus miettii.

Boheemielämän kostea kääntöpuoli

Vaikka Hanskin perheen elämään kuului paljon rakkautta ja läheisyyttä, sitä varjosti myös kostea kääntöpuoli. Seppo-isä joi paljon.

Janus ja Pinja vierastavatkin boheemielämän romantisointia. Molemmat ovat aikuisina ymmärtäneet, miten sellainen elämäntapa sisältää lapselle myös hankalia puolia.

– Siihen liittyy paljon kivaa ja hyvää, mutta on siellä myös tummempia sävyjä, Pinja tuumaa.

Lapsille arjen rytmittömyys, venyvät illat ja ravintoloissa isän kanssa roikkuminen aiheuttivat levottomuutta ja ahdistusta. Jatkuvat juhlat vaativat veronsa. Seppo-isä kuoli vain 52-vuotiaana. Virallinen kuolinsyy oli syöpä.

– Mutta näkisin kyllä, että vuosikausien pitkäaikainen alkoholinkäyttö oli varsinaisena syynä, Janus toteaa.

Janus on nyt juuri saman ikäinen, kuin isä oli kuollessaan. Se on pysäyttävä ajatus. Janus myöntää, että samaan ikään pääseminen on vähän jännittänyt, vaikka samalla hän järjen tasolla ymmärtääkin elävänsä hyvin erilaista elämää.

– Aikuinen minussa sanoo, ettei minulla ole samaa kohtaloa kuin isällä. Mutta tietysti se herättää myös surua. En ole enää kovin nuori, mutta koen kuitenkin eläväni hyvää, täysipainoista elämää, jota toivottavasti on vielä paljon jäljelläkin. Siinä mielessä isän elämä päättyi liian nuorena.

Janus Hanski Mediapoliksen studiolla Tampereella.
Janus Hanski Mediapoliksen studiolla Tampereella. Kuva: Harri Hinkka, Yle Janus Hanski,Flinkkilä & Kellomäki

Sureminen jäi työnteon alle

Janus sai studioon soiton isänsä kuolemasta kesken ensimmäisen soololevynsä äänitysten helmikuussa 1995, jolloin hän eli uransa huikeaa nousukiitoa. 26-vuotiaana Janus tunsi itsensä kuolemattomaksi Helsingin yössä.

Oli elokuvarooleja, musiikkia ja huippusuosittu sketsisarja Vintiöt, jota Janus tähditti yhdessä Samuli Edelmannin, Santeri Kinnusen, Niko Saarelan, Jussi Chydeniuksen, Juha Veijosen, Kari Hietalahden ja Aleksi Mäkelän kanssa.

– Oli paljon juttuja ja meni lujaa. Isän kuolema solahti sinne isoon draaman kaareen. Totta kai se oli kova isku, mutta en koskaan pysähtynyt sen äärelle silloin.

Pinja eli samaan aikaan kiertävän keikkatyöläisen elämää. Isän kuolema ei tullut suurena yllätyksenä, sillä Pinja oli asunut isän kanssa tämän viimeiset vuodet ja nähnyt miehen huonon kunnon.

– Shokki se oli tietysti, kuten aina, mutta minäkin pakenin sitä töihin. Emme käyneet tapahtunutta läpi sisarusten kanssa kunnolla. Olimme kaikki eri elämäntilanteissa ja fyysisestikin aika irrallaan toisistamme ympäri Suomen.

Yhteisten muistojen ja surutyön aika tuli vasta paljon myöhemmin, perheen juhlakonsertin yhteydessä.

Aloin kerätä isän levytyksistä ja lehtileikkeistä arkistoa, ja juhlistimme isän ja koko perheen uraa Me Hanskit -konserteilla. Myöhemmin olen tajunnut, että se oli minulle isän kuoleman työstämistä.

Pinja Rautio (o.s. Hanski) Mediapoliksen studiolla Tampereella.
Pinja Rautio (o.s. Hanski) Mediapoliksen studiolla Tampereella. Kuva: Harri Hinkka, Yle Pinja Hanski,Flinkkilä & Kellomäki

Tilit selviksi lapsuuden kanssa

Aikuisena kumpikin sisaruksista on tehnyt omia tilejään selviksi lapsuuden vaiheiden kanssa.

Pinjalle oikea aika koitti omien lasten myötä. Alkusysäys tuli nelikymppisenä oman epämääräisen pahan olon havaitsemisesta. Tunteet olivat intensiivisiä ja niistä oli vaikeaa saada otetta.

– Kirjaimellisesti googletin sanat “epämääräinen paha olo” ja aloin löytää tärkeiden asioiden äärelle. Ymmärsin, että vertaistukea on saatavana valtavasti. Se tuntui siltä, kuin palapeliin olisi löytynyt viimeinen pala. Epävarmuuteni ja kantamani huoli liittyivät kokemuksiini isän juomisesta. Siitä vyyhti alkoi aukeamaan. Se oli melkoinen valaistuminen.

Yksi suurista teemoista on liittynyt menettämisen pelkoon ja positiivisten tunteiden vastaanottamiseen.

– Haluan puolisona osata vastata minulle osoitettuun rakkauteen, välittämiseen ja kunnioitukseen ja olla terve ja hyvä äiti. Minun kohdallani se vaatii vähän menneisyyden penkomista. Ehkä minun tunteisiini ei ole osattu lapsuudessani vastata tai en ole uskaltanut esittää niitä. Siinä haluaisin päästä eteenpäin.

Janukselle menneisyyden läpikäyminen on tarkoittanut oman alkoholisuhteen perusteellista käsittelyä ja ymmärrystä oman vastuun kantamisen tärkeydestä.

Hän mietti paljon isänsä juomista raitistuttuaan itse 20 vuotta sitten. Isän syyksi omaa juomista ei voi laittaa, mutta on silläkin osansa kokonaisuudessa.

– Olen pohtinut paljonkin sitä, miten kulttuurinen perimä ja kasvuolosuhteet vaikuttivat, mutta samalla on totta, että alkoholistiksi voi tulla, vaikka kotiolosuhteet olisivat millaiset hyvänsä. Minulla kaikki tähdet olivat siinä asennossa: isän juominen ja ympäristön alkoholimyönteinen elämäntyyli, sen ajan kulttuuri. Olin ihan täydellinen paketti. Sytyttämistä vailla oleva pommi. Se oli selvä peli jo ensimmäisestä huikasta lähtien.

Molemmat sisarukset rohkaisevat käymään läpi omaa lapsuutta avoimin mielin. Se ei tarkoita syyttelyä tai surkuttelua, vaan tarjoaa mahdollisuuksia tasapainoiseen aikuiseen elämään.

– Kukaan ei ole vastuussa omasta lapsuudestaan. Lapsena kodin vaikeille asioille ei voi mitään. Mutta omasta toipumisestaan jokainen on itse vastuussa. Oman elämän suunta kannattaa muuttaa itselle paremmaksi, Janus miettii.

Hanskin perhe musisoi yhdessä, Pinja Hanskin ensimmäinen keikka. Mustavalkoisessa kuvassa Anna, Janus, Seppo ja PInja Hanski.
Pinjan ensimmäinen keikka. Anna, Janus, Seppo ja Pinja Hanski. Hanskin perhe musisoi yhdessä, Pinja Hanskin ensimmäinen keikka. Mustavalkoisessa kuvassa Anna, Janus, Seppo ja PInja Hanski. Kuva: Hanskin perheen kotiarkisto. Anna Hanski,Janus Hanski,Seppo Hanski,Pinja Hanski

Millainen isä olisi tänään?

Jos Seppo-isä eläisi tänään, hän olisi 80-vuotias. Janus ja Pinja miettivät, millainen mies hän mahtaisi olla.

Haluaisin ajatella, että hän olisi raitis vaari kaikille monille lapsenlapsilleen. Sepollahan oli valtava yleistieto ja luulen, että hän olisi voinut olla jollain tavalla poliittisestikin aktiivinen, Pinja miettii.

Janus näkee mielessään vähän isän kaverin, Eino Grönin kaltaisen miehen.

– Ehkä hän voisi olla samanlainen. Käydä vähän silloin tällöin keikoilla ja olla arvostettu, hieno tekijä. Tiedä vaikka golffaisi tuolla Turussa!

Vanhemman kaipuu ei lakkaa aikuisenakaan – eikä lopu vanhemman kuolemaan. Muistot isästä saavat molemmat sisarukset herkistymään.

– Olen kiitollinen molemmista vanhemmistani. Molemmat ovat sydämessäni. Vaikka meillä on elämässä ollut vähän kaikkea, perusasiat ovat kunnossa, Janus tuumaa. Kootessani Me Hanskit -juhlakonserttiin valokuvia, tajusin sen, millainen voimavara on kuulua tällaiseen suomalaiseen musiikkiperheeseen. On osa historiaani, että kotisohvalla ovat istuneet Irwinin ja Junnu Vainion kaltaiset taiteilijat.

Myös Pinja on löytänyt suvun perinnön paremmin vasta aikuisena.

– Jännällä tavalla sen suuruus on auennut vasta nyt.