Adrian Evans
Yle
Terraariot voivat olla joko kannella tai korkilla suljettuja tai avoimia – suljetut terraariot ovat trooppisille kasveille, jotka viihtyvät kuumassa ja kosteassa, ja avoimet lauhkean ilmaston kasveille, jotka ovat sopeutuneet kuivaan ilmaan ja ottavat ylimääräisen kosteuden terraarion ilmasta.
Muistan, miten lapsuudessani 1980-luvulla pullopuutarhat eli oikealta nimeltään terraariot, olivat muodissa, ja äidilläni oli iso vihreä pullopuutarha olohuoneessamme.
Terraariot sopivat hyvin pienissä tiloissa asuville ihmisille, ja ne ovat hauska projekti lasten kanssa. Olen havainnut ne hyväksi tavaksi opettaa lapsille hiilikierron suhdetta ilmaston lämpenemiseen, koska suljettu järjestelmä kuvaa hyvin maapalloa ja sen ilmakehää, jota otsonikerros suojaa.
Terraariot eivät vaadi paljon hoitoa, niitä voi pitää koristeena kotona tai toimistossa pöydällä ja niitä on kaiken muotoisia ja kokoisia.
Ensimmäiset kasvit eivät selvinneet pitkästä kotimatkasta
Palataan hetkeksi historiassa taaksepäin suureen kasvien metsästykseen 1800-luvulle. Laivat lähtivät kasvitieteellisten puutarhojen, yksityisten tilanomistajien ja taimitarhojen toimeksiannosta maailmalle etsimään uusia kasveja.
Se oli puutarhanhoidon nousukausi, koska se tarkoitti uusien, ei-kotoperäisten kasvien ja usein trooppisten lajikkeiden saapumista Eurooppaan. Ainoa ongelma oli, että ensimmäiset näistä kasveista eivät selvinneet pitkästä merimatkasta kotiin, vaan moni kuoli altistuttuaan suolavedelle ja kärsittyään valon ja makean veden puutteesta.
Kasvit oli pakattu ruumaan muun lastin sekaan Eurooppaan palaavissa laivoissa, eikä miehistö huolehtinut niistä, koska ne veivät heistä vain turhaan tilaa.
Wardin kotelo
Tämän kaiken muutti ”Wardin kotelo”, havainto, jonka lääkäri ja puutarhaharrastaja Nathanial Bagshaw Ward teki sattumalta.
Ward huomasi saniaisen itiön kasvavan suljetussa purkissa, jossa oli yöperhosen kotiloita, joita hän tutki vuonna 1829. Hän tajusi, että nämä olosuhteet olivat ihanteelliset kasvien kasvuun ja turvalliseen kuljettamiseen – uudet lasikotelot voitiin pitää kannella, missä ne saivat auringonvaloa.
Tarkoitusta varten suunnitellut kotelot suojelivat myös kasveja suolavedeltä, mutta antoivat kasveille kondensoitunutta kosteutta. Ajan ja kokeilujen myötä koteloita kehitettiin edelleen suojaamaan paremmin kasveja.
Tämän turvallisen kasvien kuljetustavan keksiminen oli elintärkeää kansainvälisen kaupan kehitykselle. Se mahdollisti kaupallisesti tärkeiden kasvien siirtoistutukset pois luonnollisesta ympäristöstään ja pani alulle niiden viljelyn uusissa maissa ja toi ne uusille markkinoille.
Ensimmäiset teekasvit tuotiin Kiinasta Intiaan, kumi ja kiinapuu (kasvi, josta kiniiniä uutettiin ja käytettiin malarian hoitoon) Etelä-Amerikasta Britannian siirtomaihin Aasiassa. Puhumattakaan niistä tuhansista vasta löydetyistä kasvilajeista, jotka koristavat puutarhojamme ja kotejamme tänäkin päivänä.
Saniaiset ja sammalet ovat ihanteellisia kasvatettavaksi suljetussa terraariossa
Suljettu terraario luo ainutlaatuisen ympäristön kasvin kasvulle, koska läpinäkyvät seinät päästävät terraarioon sekä lämpöä että valoa. Se luo pienimuotoisen vesikierron, kun hengittävien kasvien ja maaperän kosteus kondensoituu terraarion seiniin, ja valuu takaisin maaperään kasvien käytettäväksi.
Lasin läpi pääsevä valo auttaa kasveja fotosynteesissä, joka muuttaa valon energian kemialliseksi energiaksi käytettäväksi kasvuun sokerien ja hiilihydraattien muodossa.
Saniaiset, sammalet, aerofyytit, lihansyöjäkasvit ja kääpiöpalmut ovat ihanteellisia kasvatettavaksi suljetussa terraariossa, koska ne kasvavat hitaasti ja viihtyvät suljetussa kosteassa ympäristössä.
Vähän ilmaa ja vähän vettä
On hyvä avata terraario kerran viikossa, että liika kosteus pääsee ulos säiliöstä, koska se estää homeen ja levien kasvun. Ne voivat vahingoittaa kasveja ja kasvaa lasin sisäpinnalle, mikä estää valon pääsyn järjestelmään.
Kasveja pitää myös kastella, jos on tarve. Hyvä merkki siitä on kondenssin puuttuminen lasin sisäpuolelta ja se, että kasvit alkavat näyttää nuutuneilta.
Pikaopas terraarion tekemiseen
Tarvikkeet:
- pieniä kiviä tai soraa, pohjakerrokseen ojitukseksi
- multaa, ruukutusmultaa, useimmat mullat sopivat tähän hyvin
- aktiivihiiltä, jos saat hankittua sellaista, sillä se pitää terraarion veden puhtaana ja estää bakteerien kasvamisen
- pieniä työvälineitä, kynä/syömäpuikko, pieniä istutuskauhoja, pitkävartisia lusikoita
- koristeet, kivet ja sammal muodostavat värikkään pohjan, myös pikkuesineet käyvät
- ja tietenkin kasveja
Tee näin:
- Pane puhtaan ja kuivan säiliön pohjalle noin 2–3 cm:n kerros soraa.
- Paras vinkki: muuta suunnitelmaasi asettamalla säiliö kyljelleen, niin että kansi osoittaa sivulle eikä ylös.
- Lisää seuraavaksi aktiivihiili. Sitä tarvitsee vain ripotella joka puolelle. (Jos sinulla on rahkasammalta, voit lisätä sen tämän jälkeen).
- Lisää ruukutusmulta. Varmista, että sitä on tarpeeksi, että kasvin juuret ovat mukavasti sen sisällä.
- Suurin kasvi sijoitetaan ensimmäiseksi.
- Käytä pientä istutuskauhaa tai pitkävartista lusikkaa ja tee reikä kasvia varten.
- Aseta kasvi varovasti multaan. Voit käyttää kynämäistä työvälinettä täyttääksesi ja tasoittaaksesi mullan sen ympäriltä.
- Varmista, että kasveille jää tarpeeksi tilaa kasvaa hiukan; älä tunge niitä lasia vasten.
- Jos sinulla on muitakin kasveja, lisää loput.
- Lisää muita kiviä tai ehkä hiukan sammalta tai hiekkaa peittämään mullan, jos niin haluat.
- Viimeistele.
- Sulje kansi.
Hauska projekti kun sormia jo syyhyttää
Ei siinä sen kummempaa, ja voit olla niin luova kuin haluat. Lasisäiliöitä on hyvin monenlaisia. Osaa niitä myydään erityisesti terraarioiksi, mutta vanhat lasipurkit ja suuremmat pastapurkit käyvät tarkoitukseen yhtä hyvin.
Kaupoista ja puutarhakeskuksista saa monenlaisia koristekiviä ja tietenkin omasta puutarhasta tai kävelylenkin varrelta. On myös myynnissä pitkävartisia istutustyökaluja, jotka mahtuvat suurten pullopuutarhojen ohuen kaulan läpi ja helpottavat kasvien istuttamista.
Talossani oleva pieni terraario toimii ihanana muistutuksena eeppisistä kasvienmetsästyksen päivistä 1800-luvulla. Nostan sen usein työpöydälleni ja tuijotan sitä kirjoittaessa juuri tällaisia artikkeleita.
Tämä on myös hauska projekti tehtäväksi talvella, kun sormia jo syyhyttää päästä möyrimään multaa, ja nämä ovat hienoja lahjoja ystäville ja sukulaisille, varsinkin niille, joille on vaikea keksiä sopivaa joululahjaa.
Mitä siis odotat? Mene etsimään lasipurkki, soraa, kiviä ja kourallinen multaa, äläkä unohda kasveja!
