Kadonnutta aikaa etsimässä musiikin avulla

Levyllä "Proust, Le Concert Retrouvé" ideana on luoda uudestaan konsertti, jonka kirjailija Marcel Proust järjesti lähipiirilleen Pariisissa vuonna 1907. Konsertin tarkkaa ohjelmaa ei tiedetä, mutta pianisti Tanguy de Williencourt ja viulisti Theotime Langlois de Swart ovat rakentaneet kokonaisuuden, joka vei minut juuri siihen virtailevaan nostalgiaan, joka leimaa Proustin romaania Kadonnutta aikaa etsimässä.

Proust, le concert retrouvée Uudet levyt

Jo kirjoista voi päätellä, että Proustilla oli valveutunut ja tarkka musiikkimaku. Hän arvosti Gabriel Fauréta yli kaiken, mutta antoi arvoa myös klassikoille ja modernisteille. Levyn muusikot ovat sitten eri lähteiden ja luovuutensa perusteella rakentaneet konsertin uudestaan niin, että ytimessä on Faurén viulusonaatti, mutta tunnelma ja tiheät merkitykset syntyvät ympäröivistä pikkukappaleista: Reynaldo Hahnin suloiset melodiat, Chopinin Sadepisara, yksi Schumannin Fantasiakappale, Isolden lemmenkuolo Lisztin pianosovituksena, ja historiaviittauksena Couperinin taianomainen Les Barricades... Kaipuu, kauneus ja tässä hetkessä vahvasti koettu menneisyys ovat konsertissa läsnä, mutta tunnelma kohoaa tavallisen nostalgian yläpuolelle, kuin maailmankatsomukseksi.

Levyn kuuntelukokemuksessa tietysti resonoi Proustin kirjallinen tuotanto, mutta kiitos kuuluu myös de Williencourtin ja de Swarten intiimille, valoisalle soitolle, joka antoi minun ajatuksilleni paljon avaraa mutta turvallista liitelytilaa, kun tulkinnan ääripäätkin pysyivät salonkikelpoisina. Soittopeleiksi valitut salonkikokoinen Erard-flyygeli ja aito Stradivarius viimeistelevät ylellisen fin de siècle -salonkitunnelman.

Nykyistä taidemusiikkielämää kehutaan monityyliseksi, mutta itse koen, että sekä periodimusiikissa että modernismissa tuntuu yhä jäänteitä tiukoista koulukuntarajoista. Tämä levy palauttaa mieleen, että taidemusiikissa oltiin ennenkin monityylisiä mutta lisäksi eklektisiä. Proustille oli luonnollista valita eri aikojen ja tyylien taiteesta mikä häntä miellytti, ja tulos kuulostaa ehjemmältä kuin nykyajan itsetarkoituksellinen pluralismi. Lisäksi levy saa toivomaan, että menneiden aikojen konserttiohjelmia uusittaisiin useamminkin ja eri yhteyksissä, koska musiikkiyhdistelmät kertovat ajastaan enemmän ja täyteläisemmin kuin yksittäiset teokset.

"Proust, Le Concert Retrouvé", säv. Hahn, Fauré, Wagner, Schumann, Chopin, Liszt, Couperin. - Tanguy de Williencourt, piano, ja Theotime Langlois de Swart, viulu. (Harmonia Mundi, HMM902508)

Kuuntele Uudet levyt 29.4.2021, toimittajana Kare Eskola.