Hyppää pääsisältöön

Olisitko valmis sanomaan nettiin kirjoitetun kommentin kasvotusten?

Emilia Hämäläinen, sisäministeriö.
Asiantuntija Emilia Hämäläinen, sisäministeriön poliisiosasto. Emilia Hämäläinen, sisäministeriö. Hyvin sanottu

Olemme sisäministeriössä mukana Hyvin sanottu -hankkeessa, sillä haluamme edistää asiallista suomalaista keskustelukulttuuria. Haluamme myös lisätä ihmisten tietoisuutta vihapuheesta ja sen vaikutuksista, kirjoittaa sisäministeriön Emilia Hämäläinen blogitekstissään.

Ihmiset toimivat yhä enemmän verkossa. Sosiaalisen median alustat tuovat ihmisiä lähemmäksi toisiaan, mutta varjopuolena on, että niiden kautta leviää myös vihapuhetta ja muuta haitallista sisältöä. Vaikka vihapuhetta ei ole suoranaisesti määritelty rikoslakiin, voi se silti olla rangaistavaa erinäisten rikosnimikkeiden kautta, eli nettimaailman kirjoitukset voivat myös täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Sanoisitko kasvotusten netissä kirjoittamasi?

Olemme sisäministeriössä mukana oikeusministeriön Tiedolla vihaa vastaan -hankkeessa. Hankkeessa on paljon yhtymäkohtia ja samoja teemoja myös Hyvin sanottu -foorumin aiheiden kanssa. Toteutimme tähän liittyen poliisin kanssa yhteisen kampanjan, jonka siivittämänä olemme halunneet herättää erityisesti nuoria pohtimaan sitä, miten käytämme ääntämme verkossa. Puhummeko verkossa samoin silloin, jos keskustelukumppanimme olisi meitä vastapäätä?

Monet netissä sanotut asiat ovat niin törkeitä, että vain harva sanoisi niitä kasvotusten kenellekään. Tätä seikkaa kehotettiin kampajassa nuorten miettivän. Samat pohdinnat koskevat varmasti myös vanhempia netin käyttäjiä.

Hyvä nyrkkisääntö hyvälle ja rakentavalle keskustelulle on se, että voit kirjoittaa sosiaalisessa mediassa ja nettikeskustelujen kommenttikentissä yleensä sen, minkä olisit valmis sanomaan junassa vastapäätä istuvalle matkustajalle. Omilla kasvoillasi. Vain harva olisi valmis sanomaan ääneen nettimaailmaan kirjoituksia.

Vain murto-osa tekee vihapuheesta rikosilmoituksen

Vain pieni osa nettimaailman kirjoitteluista tulee poliisin tietoon. Poliisissa vihapuhetta tulkitaan eri rikosnimikkeiden kautta ja ne kategorisoidaan yleisesti viharikoksiksi. Vihapuhetta voidaan tutkia esimerkiksi rikosnimikkeellä kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaus tai kunnianloukkaus.

Kuinka paljon viharikoksia sitten tulee poliisin tietoon? Tutkimusten perusteella vain noin 15–20 prosenttia viharikosten uhreista on tehnyt rikosilmoituksen poliisille. Tämä luku pitää sisällään myös vihapuheeseen liittyvät rikokset. Tutkimuksessa on myös todettu, että vain noin viidennes vihapuheen kohteeksi joutuneista oli ilmoittanut siitä jollekin viralliselle taholle.

Rikoksesta kannattaa ilmoittaa matalalla kynnyksellä viranomaisille, jotta rikoksiin pystytään paitsi puuttumaan, myös tunnistamaan mahdollisten rikosilmiöiden laajuus.

Parasta olisi kuitenkin, etteivät asiat kärjistyisi niin pitkälle, että niistä tulisi poliisiasia. Kun edistetään asiallista keskustelukulttuuria, ennalta estetään myös vihapuheen syntymistä. Asiallisen keskustelukulttuurin edistämisessä tärkeää onkin tietoisuuden lisääminen ja keskusteluyhteyden parantaminen eri ryhmien kesken.

Emilia Hämäläinen
Asiantuntija
Sisäministeriö, poliisiosasto