Hyppää pääsisältöön

Ville Vilén: Radio kuuluu kaikille

Personfoto
Personfoto Kuva: Yle Bildtjänst

Nimitykset ja kuuntelutavat vaihtuvat. Varmaa on, että ääni pysyy.

1900-luvun alkupuolen keskeinen mediakeksintö radio otti nimensä elektromagneettisesta säteilystä (radiation) parikymmentä vuotta itse keksinnön jälkeen ja lunasti lupaukset halvasta langattomasta lennättimestä. Tämä johti Suomessakin lukuisiin kokeiluihin 1920-luvulla ja Yleisradion perustamiseen vuonna 1926. Äänen tallennus oli tuolloin jo arkipäivää, mutta Ylen alkuvuosina tekniikka ei mahdollistanut äänilevyjen soittamista radiolähetyksissä. Niinpä yhtiön oli palkattava orkesteri. Tämä orkesteri toimii nykyään nimellä Radion sinfoniaorkesteri, RSO.

Digitaalinen vallankumous poisti pikavauhtia monenlaiset ongelmat tallentamisen ja lähettämisen välillä. Vuonna 2004 The Guardian kirjoitti podcasteista, jotka olivat heidän mukaansa Applen uuden tallentajan iPodin ja broadcastingin yhdistelmä. Tänä päivänä iPodeja ei käytä enää kovinkaan moni, mutta podcasting jäi markkinoille. Ja se kasvaa ilmiönä, kun alan suurimmat pörssijätit, kuten Facebook, ovat ilmoittaneet satsaavansa erityisesti audioon. Niin, audiohan on puolestaan ääntä.

Tämän audion lyhyen historian tarkoitus on kertoa, että nimitykset ja kuuntelutavat muuttuvat, mutta ääni jää.

Suurin muutos on tapahtunut kulutustavassa, jossa tietä näyttivät ensin verkon musiikkipalvelut, sitten televisiosisällön ja elokuvien suoratoisto ja nyt monentasoinen audio. Kysymys on ennen kaikkea kuluttamisen tavasta, jossa asiakas valitsee itse mistä, milloin ja mitä kuluttaa. Yleinen nimitys tälle tavalle on on demand eli kulutusta vaatimuksesta. Ja nimenomaan asiakkaan vaatimuksesta, ei lähettäjän armosta.

Radio kuuluu siis kaikille. Myös niille, jotka eivät seuraa radiokanavaa ja sen ajallista juoksutusta, vaan haluavat päättää itse kuuntelunsa ajan ja paikan.

Podcasting on vetävä markkinointinimi, mutta laajemmin kysymys on audio on demandista (AOD). Kanavasta ja sen lähetyspaikasta riippumaton sisältö antaa myös tekijälle suuremman vapauden sisällön ja esimerkiksi pituuden suhteen. Löydettävyys on tässä lajissa tietenkin suuri haaste.

Ylen perustamisesta tulee pian sata vuotta. Haluamme olla jatkossa entistä enemmän kaikille yhteinen ja jokaiselle oma – suomalaisen yhteiskunnan parhaaksi. Jotta voimme onnistua tässä, on kaikkien suomalaisten löydettävä itselleen merkityksellisiä audiosisältöjä Yleltä myös tulevaisuudessa. Tässä työssä olemme ottamassa askelia eteenpäin. Uudet ratkaisut tarjoavat sekä kanavamaisemaan monipuolisempia vaihtoehtoja että lisäävät audio on demandin (podcastingin) määrää ja laatua.

Saa nähdä, pelastaako AOD radion vai audion. Vai molemmat.

Ville Vilén
Luovien sisältöjen ja median johtaja, Yle

Keskustelu sulkeutuu 30.5.2021.
Keskustele

Lue myös - yle.fi:stä poimittua