Hyppää pääsisältöön

Vielä ehtii kylvää siemenet ja saada taimet kasvamaan! Enni, Inkeri ja Taina kertovat, että mokistakin voi syntyä jotain upeaa

Kädet multaan -ohjelman juontajat Inkeri Alatalo, Taina Suonio ja Enni Koistinen istuvat puun edessä.
Kädet multaan -ohjelman juontajat Inkeri Alatalo, Taina Suonio ja Enni Koistinen nostavat esiin suomalaisten puutarhat. Kädet multaan -ohjelman juontajat Inkeri Alatalo, Taina Suonio ja Enni Koistinen istuvat puun edessä. Kuva: Johanna Kannasmaa puutarhanhoito,Kädet multaan

Puutarhamyynti räjähti Suomessa keväällä 2020 ennennäkemättömään suosioon ja jo tässä vaiheessa vuotta 2021 näyttää siltä, että edelliset ennätykset murskataan jälleen.

Innostukseen ovat lähteneet mukaan myös Ylen Kädet multaan -puutarhaohjelman juontajat Enni Koistinen, Inkeri Alatalo ja Taina Suonio.

Odotan kesäniittyäni samalla innolla kuin aiemmin odotin tulevaa matkaa.― Enni Koistinen

Näillä vinkeillä ehdit vielä tänäkin keväänä kylvöhommiin.

Toukokuun to do -lista

Toukokuussa on hyvä aika tehdä valmistelevia töitä palstalla tai kasvimaalla. Edellisvuoden kompostin kääntäminen ja levitys, tukikeppien ja rakenteiden korjaaminen tai hankinta, maan mahdollinen muokkaaminen ja kalkitseminen on hyvä tehdä juuri nyt.

Toukokuun alussa suoraan maahan voi kylvää ainakin sipulit, porkkanaa, härkäpapua, palsternakkaa, kaalikasveja, perunaa, persiljan ja tillin.

Mehiläinen ruiskaunokin päällä.
Mehiläinen ruiskaunokin päällä. Kuva: Taina Suonio mehiläiset

Esikasvatuksella etumatkaa

Osan kasveista ehtii vielä esikasvattaa sisällä ennen maahan laittamista. Esimerkiksi kurkut, kurpitsat, krassit, tuoksuherneet, ruusu- ja salkopavut, melonit ja maissit.

Mikään ei estä esikasvatusta myös kasveille, joille perinteisesti suositellaan suorakylvöä. Näin satokausi laajenee useaan ajankohtaan, eivätkä esimerkiksi kaikki avomaan kurkut kypsy samaan aikaan.

Nyt ja myöhemminkin voi tietysti ostaa myös toisten esikasvattamia taimia. Niitä kannattaa etsiä ainakin taimistoilta, toreilta tai facebookin puutarha-, asuinalue- tai miksei kirppisryhmistäkin. Ylen Kädet multaan -facebook-ryhmä on hyvä paikka aloittaa.

Ulos varoen

Kun viet esikasvatettuja taimiasi ulos, karaise ne kylmänkestävämmiksi. Taimet saavat vierailla pihalla aluksi päiväsaikaan muutaman tunnin ja mennä yöksi takaisin sisälle. Parin päivän päästä totutellaan koko päivään ja vasta karaisemisen jälkeen ne istutetaan maahan.

Kylmälle arempia kasveja ovat esimerkiksi maissi, köynnöspapu, tomaatti, munakoiso ja chilit.

Pro tip: Lämpöpenkki

Kasvukausi riippuu siitä, missä asut. Eikä pelkästään pohjoinen-etelä -akselilla, vaan esimerkiksi merenranta voi laskea lämpöolosuhteita paikallisesti. Jokainen viljelyalue, puutarha ja parveke on oma mikroympäristönsä ja oman ympäristön tunteminen on tärkeää.

Kylmä voi silti yllättää viljelijän useitakin kertoja. Hallaharso on hyvä apuväline suojaamaan maahan istutettuja kylmälle herkkiä kasveja. Harsoa voi laittaa vaikka useamman kerroksen.

Joku kesä voi ihan jättää kääntämättäkin sen kasvimaan.― Taina Suonio

Hyötykasviyhdistyksen Katja Uski antaa kokeneen viljelijän vinkin: Lämpöpenkki lisää satoa huomattavasti. Maa kaivetaan auki ja lisätään sinne oksasilppukerros, lantakerros, kuivia lehtiä tai olkia ja viimeiseksi multaa. Tähän multaan kylvetään normaalisti siemenet tai taimet. Lämpöpenkki toimii kompostin tavoin ja lämmittää kasvien juuria.

Kädet multaan, vaikka tulisi lunta tupaan

Kädet multaan -ohjelman juontajat Taina Suonio, Enni Koistinen ja Inkeri Alatalo kahvittelevat ulkona.
Kädet multaan -ohjelman juontajat Taina Suonio, Enni Koistinen ja Inkeri Alatalo kahvittelevat ulkona. Kuva: Johanna Kannasmaa / Yle puutarhanhoito

Yllätyksiä on luvassa, olipa valmistautunut tulevaan kasvukauteen miten hyvin tahansa. Ylen 6.5. alkavan Kädet multaan -puutarhaohjelman juontajina nähtäville Enni Koistiselle, Inkeri Alatalolle ja Taina Suoniolle on ehtinyt tapahtua kaikenlaista.

Toimittaja ja juontaja Inkeri Alatalo on ollut palstaviljelijä jo useamman vuoden.

– Palstamme maa on tosi savinen, joten eräänä vuonna vuokrasimme jyrsimen, jonka käyttö olikin hiukan vaikeampaa. Pelkästään sen autosta irroittaminen oli puolen tunnin projekti. Siinä meinasi usko loppua!

Somevaikuttaja ja juontaja Enni Koistisen lempipuuhaa on nykyään juoda roseeviiniä ja piirtää kukkakedon kyljessä.

– Sain ensimmäiseksi sadoksi kaksi peukalonpään kokoista parsakaalinuppua. Olin kasvattanut niitä niin huolella, että poimin matoja miniparsakaaleista ja aioin syödä ne. Lopulta ne kuitenkin menivät roskiin.

Vastoinkäymisistä huolimatta viljely ja kasvun ihmeen seuraaminen voi olla todella antoisaa. Varsinkin jos löytää sen, mikä tuottaa juuri itselle eniten iloa. Viljelyyn voi ottaa myös kokeilevan asenteen, sillä hyvään lopputulokseen ei ole vain yhtä oikeaa tietä.

– Kun korona esti matkasuunnitelmani, halusin niin paljon jotain ihanaa, jotain mitä odottaa. Siksi päädyin laittamaan kesälomamatkabudjetistani osan niittykukkien siemeniin. Nyt odotan kesäniittyäni samalla innolla kuin aiemmin odotin tulevaa matkaa, Koistinen kertoo.

Ja joskus erehdyksen kautta löytyykin jotain upeaa, mitä ei olisi muuten osannut odottaakaan.

Taina Suonio on ympäristöbiologi ja maisemasuunnittelija.

– En ehtinyt viime keväänä poistaa tapani mukaan ohdakkeita kasvimaalta. Koskaan ennen ei ole puutarhassani ollut niin paljon perhosia, kuin sinä kesänä!

Neitoperhonen ja ohdake
Neitoperhonen ja ohdake Kuva: Taina Suonio neitoperhonen

Suonio on kerryttänyt tietämystään puutarha-alasta laajasti. Myös kasvikattosuunnittelijana työskentelevä Suonio on toistaiseksi ainoa suomalainen, joka on kilpaillut voitokkaasti puutarha-alan merkittävimpiin kuuluvassa Chelsea Flower Show -tapahtumassa.

Konkaripuutarhuri muistuttaa armollisuudesta itseä kohtaan.

– Joku kesä voi ihan jättää kääntämättäkin sen kasvimaan. Se ei välttämättä ole aina pakollista, maa voi joskus levähtääkin.