Hyppää pääsisältöön

Ammattiliittojen suuri asuntorahastus: käsikirjoitus

Suomen suurin asuntosijoitusyhtiö Kojamo on ammattiliittojen luomus. Yhtiö on ollut ammattiliitoille erittäin tuottoisa bisnes.

Riku Aalto: Kyllä se on tietenkin merkittävä rahanlähde ja summat ovat tietysti isoja.

Kojamon valtava omaisuus on luotu veronmaksajien avulla. Laskimme, kuinka hyvä rahantekokone Kojamo on ollut ammattiliitoille. Summa paljastuu valtavaksi.

Hjallis Harkimo: Se on mun mielestä väärinkäytöstä, et sun ei pitäisi pystyä rakentamaan yritystä valtion avustuksella ja sen jälkeen yksityiset osakkeenomistajat saa siitä hyötyä ja voittoa.

Alun perin Kojamo vuokrasi asukkailleen kohtuuhintaisia asuntoja. Nyt Kojamon Lumo-asunnot ovat kovan rahan kohteita, joita vuokrataan markkinahinnalla. Suurissa kaupungeissa vuokra-asuminen kallistuu koko ajan ja hyviä kohteita on vaikeaa löytää.

Vertti Värekoski: Helsingin asuntomarkkinoillahan ei kysyntä ja tarjonta kohtaa ollenkaan.

MOT: Ammattiliittojen suuri asuntorahastus

MOT: Terve. Mukava tavata.

Vertti Värekoski: Samoin, käykää peremmälle.

Vertti Värekoski on ensi kesänä kolmekymmentä vuotta täyttävä syntyperäinen vantaalainen. Hän tuntee hyvin pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat. Värekoski työskentelee Helsingin kaupungilla asuntosihteerinä.

Vertti Värekoski, Helsingin kaupungin asuntosihteeri: Mä olen lähes koko ikäni asunut täällä Vantaalla ja nimenomaan täällä paremmalla puolella. Niin kuin laulussakin sanotaan, mitä iistimpää, sen siistimpää.

Värekoski asuu yhdessä kämppäkaverinsa kanssa. Yksi syy siihen on raha. Pääkaupunkiseudulla asuminen on kallista.

Vertti Värekoski: Niille jotka eivät asu pääkaupunkiseudulla niin kolmiosta kuuskyt neliötä tuhat euroa ja rapiat päälle on aika paljon. Mutta pitää muistaa että tässä on sauna, tämä on lähes uusi, tai no, “uusi”, kymmenen vuotta vanha, niin kyllä mä pidän sitä aika halpana. Jos mä joutuisin yksin asumaan, se ei olisi.

MOT: No paljon sä olisit valmis maksamaan asumisesta kuukaudessa?

Vertti Värekoski: Mutta mä en suostuisi maksamaan paljon kuutta sataa euroa enempää. Mutta se nyt on ihan normaalia että sen joutuu maksamaan.

Mitä kuudella sadalla eurolla sitten saa nykyisin Helsingissä? Lähinnä pienen ja huonokuntoisen yksiön kaukana keskustasta.

Vertti Värekoski: Jos on valmis maksamaan todella paljon, niin kyllähän asunto löytyy. Kyllä asuntojen hinnat, kun niiden nousemiselle ei näytä olevan loppua, niin on mun mielestä se suurin ongelma.

Värekoski sanoo, että jos pääkaupunkiseudulta onnistuu löytämään halvan vuokra-asunnon, siinä on yleensä jotain vikaa.

Vertti Värekoski: Yksi legendaarisimpia jonka mä näin joku Kruununhaassa, että oli joku yksiö, olikse viissataa vai joku neljä sataa. Se oli aika pieni, mutta sillein, että siihen mahtui ihan kaikki. Mutta sit siinä tosiaan ei ollut kylpyhuonetta.

MOT: Ei kylpyhuonetta?

Vertti Värekoski: Se oli vähän silleen… et okei. Muistaakseni siinä oli vessa, mutta ei suihkua.

Asumisen kalleus ja vuokra-asuntojen saatavuus ovat ongelmia, joita on Suomessa yritetty ratkaista jo pitkään. Valtio kehitti sille oman järjestelmänkin eli aravan. Sen avulla myös Kojamo kasvoi kymmeniä tuhansia asuntoja omistavaksi yhtiöksi.

Arkistomateriaalia ohjelmasta Puoli miljoonaa aravaa, Yle 1979

Mies sanoo: Iskä vähän auttaa.

Toimittaja: Tässä muuttavat Pärssiset. Tämä Pärssisten muutto on suomalaista asuntopolitiikkaa. Pärssiset muuttavat ikiomaan asuntoon, valtion lainoittamaan asuntoon, aravana tunnetuksi tulleen järjestelmän täyttäessä 30 vuotta.

Suomeen on rakennettu arava-järjestelmän avulla yli miljoonaa asuntoa, kuten nämä Turun Urheilupuiston vieressä olevat talot.

Jarmo Lindén, johtaja, ARA: Historiallinen alkujuuri on vuodessa 1949. Sodan jälkeen oli asuntopula, toisaalta oli siirtoväki, joka piti asuttaa. Jonkin verran taloja oli hävinnyt sodassakin. Asuntotuotanto oli kovin vähäistä. Sitten valtio alkoi kokoamaan niitä aikaisempia hajanaisia ohjelmia ja aprillipäivänä 1949 alkoi tämä arava-lainsäädäntö.

Valtio otti ison roolin asuntopolitiikassa. Se alkoi myöntää matalakorkoisia lainoja ja muuta taloudellista tukea, jonka avulla rakennettiin ihmisille kohtuuhintaisa koteja.

Nykyisin näistä tuista vastaa Lindenin työnantaja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Jarmo Lindén: Se suuntautuu nykyään käytännössä kokonaan vuokra-asuntoihin ja asumisoikeusasuntoihin eli koitetaan tehdä asuntoja niille, jotka eivät pysty markkinoilta itse järjestämään asumistaan.

Valtion tukeen ovat nykyisin oikeutettuja vain niin sanotut yleishyödylliset yhteisöt. Se tarkoittaa, että tukea saa vain, jos sitoutuu tiettyihin pelisääntöihin. Asuntojen pitää olla kohtuuhintaisia eikä niiden avulla saa takoa hurjia voittoja.

MOT: Eli jos olet liikenteessä sen takia, että haluat tehdä mahdollisimman paljon voittoa, et ole tervetullut ARA:n asiakkaaksi?

Jarmo Lindén: Se ei ainakaan ole oikea osoite. Se ei ole sen tarkoitus.

Arava-järjestelmä on ollut menestystarina. Sen avulla on rakennettuja valtava määrä omistus- ja vuokra-asuntoja eli koteja ihmisille. Mutta siihen jäi yksi valuvika. ARA:n pelisääntöjä pitää noudattaa vain tietty aika eli 25 tai 40 vuotta.

Sen jälkeen asunnoista tulee vapaata riistaa. Niiden omistaja voi myydä ne tai nostaa vuokrat markkinatasolle.

Juuri näin Kojamo on tehnyt.

MOT: “Tämä on kaksituhatta viittä, tämä on uudempaa. 2003:a...”

Kojamo on nykyisin miljardien eurojen arvoinen pörssiyhtiö. Mutta miten asuntojättiläinen sai alkunsa?

MOT: Eli, valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta ja perustamisasiakirjat. Sopimus osuuskunnan perustamisesta.

MOT: Elikkä Suomen Ammattiyhdistysten keskusliitto SAK, Suomen Kirjatyöntekijöiden liitto…

Vuonna 1969 perustetun Kojamon alkuperäinen nimi on Valtakunnallinen Vuokratalo Osuuskunta eli VVO. Sen vanhojen asiakirjojen lukeminen on kuin katsaus suomalaisen ay-liikkeen historiaan.

MOT: Täällä on niin kuin hallintoneuvostossa jatkuvasti poliitikkoja joista tulee myöhemmin ministereitä, kansanedustajia tai muita merkittäviä vallankäyttäjiä.

Ben Grass tuntee Kojamon tarinan paremmin kuin kukaan muu. Hän johti yhtiötä eli silloiselta nimeltään VVO:ta 32 vuoden ajan.

Ben Grass, rakennusneuvos: Se oli pieni yritys silloin. Siis elokuussa siirryin VVO:hon 1973.

MOT: Kun sanoit, että yhtiö oli silloin pieni, mitä se tarkoitti?

Ben Grass: Alle kaksi tuhatta asuntoa.

Grassin aikana yhtiö alkoi kasvaa nopeasti. yhtiö rakensi joka vuosi useita satoja asuntoa. Tämä ei olisi onnistunut ilman valtion apua.

Ben Grass: Käytiin pankeissa, eläkelaitoksissa, vakuutusyhtiöissä, ja kerrottiin se meidän stoori, tarinamme. Se oli sen verran uskottava kuitenkin, että vähitellen pankit suostuivat myöntämään näitä subventoituja lainoja meille. Korkotasohan oli hyvin korkea.

MOT: Mä kävin lukemassa kaupparekisterissä VVO:n eli silloisen osuuskunnan perustamisasiakirjat. Kun sitä luki, siitä tuli tämmöinen lähes ylevä kuva tai kuva siitä, että tavoitellaan hyvää. Koitko sinä, että VVO:ssä tehtiin hyvää?

Ben Grass: En mä olisi lähtenyt tähän työhön mikäli mä en olisi nähnyt sitä tarpeelliseksi. Se hyvä oli siinä, että saatiin tällainen osuuskunta, joka työstää asuntoasiaa vakavasti.

Kojamo on rakentanut valtion rahoituksella kymmeniä tuhansia asuntoja eri puolelle Suomea. Summat ovat suuria. Kojamo on saanut valtion myöntämiä tai takaamia lainoja lähes kaksi miljardia euroa. Lainoja on maksettu takaisisin vuokralaisilta perityillä vuokrilla.

Nykyrahassa summa on vielä tätä suurempi. Tiedot avustuksista on peräisin ARA:lta. Virasto on muuntanut vanhat markkalainat euroiksi ottamatta huomioon rahanarvonmuutosta.

Grassin aikana Kojamo ei ollut omistajilleen vielä rahantekokone.

Ben Grass: Kyllä ammattiliitot tulivat mukaan sen takia, että saivat työntekijöilleen jäsenistölleen asuntoja. Eivät he oikein merkittävää taloudellista hyötyä saaneet muuta kuin sen asuntopalvelun.

MOT: Eli isoja osinkotuloja ei silloin ammattiliitoille…

Ben Grass: Ei, ei ollut silloin varaa jakaa.

MOT: No niin, me tullaan nyt Helsingin Hakaniemeen, jossa me ollaan menossa tapaamaan Teollisuusliiton pomoa Riku Aaltoa. Aalto ehti parinkymmenen vuoden ajan istua Kojamon hallituksessa ja hän tuntee yhtiön metkut hyvin. Mua kiinnostaa kysyä Riku Aallolta ennen kaikkea sitä, että onko oikein, että liitot on tehnyt niin valtavasti rahaa Kojamon avulla, joka taas on tehnyt omaisuutensa veronmaksajien avulla.

2010-luvulla Kojamon omistajat eli ammattiliitot ja työeläkeyhtiöt kiinnostuivat kovan rahan bisneksestä. He tajusivat, että pörssiin listautumalla voisi tehdä useiden satojen miljoonien tai jopa miljardien eurojen potin.

Vuonna 2018 Kojamosta tuli pörssiyhtiö. Ammattiliitot alkoivat myydä Kojamon osakkeita yksityisille sijoittajille. Se tarkoitti liitoille isoja tuloja ja Kojamolle suurta määrää uusia omistajia.

MOT: Istuit juuri silloin Kojamon hallituksessa, kun tehtiin päätös, että luovutaan yleishyödyllisistä osista yhtiötä ja että viedään yhtiö pörssiin. Kerro, minkälaista keskustelua tästä käytiin? Kenen idea ensinnäkin oli, että näin toimitaan?

Riku Aalto, Teollisuusliiton puheenjohtaja: No, en osaa sanoa, että kuka nyt on idean isä. Mutta totta kai tässä vuosien varrella on käyty keskustelua yhtiön hallituksessa, että millä tavalla yhtiötä pitää kehittää ja mikä on oikea suunta. Ja tietysti kun tämä asuminen on monella tavalla muuttunut ja asuntotarjonta on monella tavalla muuttunut, niin voi varmaan sanoa, että yhtiön tulevaisuuteen liittyvää keskustelua on käyty varmaan koko sen ajan kun olen siellä hallituksessa istunut.

Kojamo päätti hankkiutua eroon yleishyödyllisistä asunnoistaan. Siis niistä, joissa vuokrien pitää olla kohtuullisia. Kojamoon omistukseen jäi kuitenkin tuhansittain sellaisia veronmaksajien avulla hankittua asuntoja, joita eivät koskeneet enää ARA-rajoitukset.

Riku Aalto: Täytyy nyt muistaa, että aika iso Kojamon tai silloisen VVO:n asuntokannasta on edelleen tässä vastaavassa käyttötarkoituksessa, kun sieltä on luovutuskorvaushintaa vastaan asuntoja siirretty tai myyty muun muassa y-säätiölle myytiin lähes 10 000.

Tuhansittain nykyisen pörssiyhtiö Kojamon omistamia asuntoja on kuitenkin alun perin rakennettu veronmaksajien avulla.

Riku Aalto: Kyllä. Se pitää ihan paikkansa. Kyllä se näin. Silloiset ARA-säädöksethän olivat sellaisia, että 25 vuoden kuluttua nämä asunnot vapautuvat näistä sääntelyistä.

MOT: No mitä vikaa tässä alkuperäisessä ajatuksessa, että kohtuuhintaista asumista jäsenistölle?

Riku Aalto: Siinä ei sinänsä mitään vikaa ollutkaan.

Helsingin Kalasatamassa sijaitsee ammattiliitto Pron toimisto. Sen naapuriin rakennetaan Kojamon uutta Lumo One -pilvenpiirtäjää. Taloon tulee 31 kerrosta ja lähes 300 asuntoa. Asuntojen vuokrataso ei ole vielä tiedossa, mutta halpoja niistä ei tule.

Pron toimistossa tapaamme liiton puheenjohtajan Jorma Malisen. Hän on istunut aiemmin Kojamon hallituksessa. Pro on merkittävä Kojamon omistaja.

Esitämme Maliselle saman kysymyksen kuin Riku Aallolle: onko oikein, että ammattiliitot rahastavat omaisuudelle, joka on luotu veronmaksajien avulla?

Jorma Malinen, ammattiliitto Pron puheenjohtaja: Se veronmaksajien aika oli ennen mun hallitusaikaa. Silloin kun mä olin hallituksessa niin Kojamo otti vain markkinaehtoista lainaa.

MOT: Mutta historia on kuitenkin se, että yhtiö ei olisi tässä kokoluokassa koskaan ollut ilman, että veronmaksajat ovat yhtiötä ainakaan olleet tukemassa.

Jorma Malinen: Varmasti näinkin, mutta sinä aikana kun mä toimin Kojamon hallituksessa, niin se oli markkinaehtoista.

MOT: Eli sinua ei millään tavalla tämä historia kiinnosta että tämä omaisuus on veronmaksajien avulla hankittu?

Jorma Malinen: No ei sillä historialla ollut minun hallitustyön kannalta merkitystä.

Kojamoa aiemmin valvonut ARA ei voinut puuttua muutokseen, jossa tuhansia valtion tuella hankittuja asuntoa päätyi pörssiyhtiön omistukseen. Mitään lakia ei nimittäin rikottu.

Kojamon tarinasta herää tärkeä kysymys: Tajusivatko arava-järjestelmän aikanaan luoneet poliitikot, että sen avulla voidaan luoda miljardien eurojen yksityinen omaisuus?

Jarmo Linden: Ei varmaankaan. Siinä lähdettiin puhtaasti asuntopulan poistamisesta ja se oli siinä se päällimmäinen ajatus.

MOT pyysi tähän juttuun haastattelua myös ARA:n ylijohtajalta Hannu Rossilahdelta. Hän kieltäytyi. Mutta tammikuussa Rossilahti piti ARA-päivillä puheen, joka oli virkamiehelle epätyypillinen. Hän muun muassa arvosteli rajusti kiinteistösijoittajia.

Hannu Rossilahti, ARA:n ylijohtaja: Kun yksityiset sijoitusyhtiöt sijoittavat asuntoihin, vuokrien tulee olla mahdollisimman korkeita, asumisen kallista, jotta sijoitukset tuottavat omistajille mahdollisimman paljon.

Kojamo toimii nykyisin juuri ARA:n ylijohtajan kuvaamalla tavalla. Se keskittyy suurimpien kaupunkien markkinoille, joissa vuokrat ovat korkeita ja tuotot parhaita.

Jani Nieminen, Kojamon toimitusjohtaja: Me katsotaan että Suomi kaupungistuu ja tulee tarvetta uusille asunnoille. Kojamolla on tärkeä rooli investoida. Ja kun me toteutetaan uusia asuntoja, niin kyllä meidän investointitoiminta, se noin tuhannen uuden asunnon vuosittainen rakentaminen, kohdistuu Suomen seitsemään suurimpaan kaupunkikeskukseen.

MOT pyysi videolla näkyvältä Kojamon toimitusjohtajalta Jani Niemiseltä haastattelua tähän ohjelmaan. Nieminen kieltäytyi.

Kuten Nieminen sanoi videolla, Kojamo keskittyy nykyisin isojen kaupunkien tuottoisille markkinoilla. Taantuvissa pikku kaupungeissa omistamiaan asuntoja se on myynyt sijoittajille.

Miltä Kojamo sitten näyttää nykyisin?

Yhtiön pörssiarvo on yli 4,3 miljardia euroa. Ammattiliitot ovat edelleen merkittäviä omistajia yhtiössä.

Grafiikka
Kojama Oyj
Markkina-arvo 4,34 miljardia euroa

Kojamon omistamissa Lumo-kodeissa asuu useita kymmeniä tuhansia suomalaisia.

Kuten turkulainen sirkustaiteilija Pekka Laamanen perheineen.

Pekka Laamanen, sirkustaiteilija: Meillä on perheen kanssa tällainen Volkswagen LGT 28 vuodelta -87. Tällainen matkailuauto. Täällä on vessa ja suihku. Kaikki toimii. Tässä on meidän keittiö.

Laamanen esittelee perheensä kakkoskotia. Asuntoautolle on annettu nimeksi vanha rouva.

Pekka Laamananen: Me ollaan oikeastaan kierretty tällä autolla vuodesta 2016 lähtien suurin piirtein 80 000 kilsaa.

Vanha rouva on pysäköity Laamasen perheen kotitalon pihalle lähellä Turun keskustaa. Talo on sekin arava-rahoituksella rakennettu.

Pekka Laamanen: Meillä on tommoinen kaksio reilu 60 neliötä. Se on tollainen viisikytluvulla rakennettu kerrostalo. Se huokuu vähän sellaista vanhempaa aikaa. Muun muassa kun kaapit avaa niin ne on todella isoja. Vanhat avaimet lukoissa. Me maksetaan vähän reilu kahdeksan sataa euroa kuussa.

Kojamon omistamia Lumo-asuntoja on Turussa parisen tuhatta. Turun seutua ei vielä riivaa samalainen asumisen älytön hinta kuin pääkaupunkiseutua.

Pekka Laamanen: Olen katsonut joskus vaihtoehtoja, että jos muuttaisi joskus johonkin muuhun kämppään asumaan, niin mä huomaan, että esimerkiksi vesimaksut ovat nousseet ja pikku hiljaa se vuokrataso lähtee hilautumaan ylöspäin. Mutta verrattuna esimerkiksi Helsinkiin niin on täällä halpa vuokrataso.

MOT: Minkälainen vuokranantaja Kojamo on teille ollut?

Pekka Laamanen: Meillä ei ole ollut mitään ongelmia. Jossain vaiheessa oli sellainen tilanne, että oli taloudellisesti vähän rankempaa, niin pystyttiin sopimaan vuokranmaksusta ja palautettiin sitten se vuokra ajantasalle.

Hjallis Harkimo videolla: Me puhutaan nyt siitä kun ammattiyhdistysliike saa kolmen vuoden aikana Kojamolta 130 miljoonaa euroa osinkoa eikä maksa niistä veroa.

Ammattiliittoja on arvosteltu pitkään sen Kojamolta saamista jättiosingoista. Yksi näkyvimmistä kriitikoista on kansanedustaja ja liikemies Hjallis Harkimo.

MOT: Onko sinulla jotain ammattiyhdistysliikettä vastaan?

Hjallis Harkimo, kansanedustaja: Mulla on ammattiyhdistysliikkeen johtoa vastaan, koska mun mielestä ne käyttää hyväkseen jäseniään. Ammattiyhdistyliikkeellä on miljardien omaisuus. Ja jos niiltä kysyy, mitä ne sillä omaisuudella tekee, niin ne varautuu työtaisteluun, joka on tosi vanhanaikaista tänä päivänä.

Sen verran Harkimoa pitää korjata, että ammattiliitot sanovat käyttävänsä Kojamosta saamansa rahat jäsenpalveluihinsa, ei lakkokassaan.

Harkimoa nyppii Kojamossa kolme asiaa. Ykkönen on asumistuki. Kela maksaa vuosittain suoraan Kojamon tilille asumistukia yli 20 miljoonaa euroa.

Kuinka paljon asumistukea Kojamo saa asukkaidensa maksamana, ei tiedä kukaan.

Harkimon toinen ärsytyksen aihe on tapa, jolla yhtiö on luotu.

Hjallis Harkimo: Se on mun mielestä väärinkäytöstä, et sun ei pitäisi pystyä rakentamaan yritystä valtion avustuksella ja sen jälkeen yksityiset osakkeenomistajat saa siitä hyötyä ja voittoa, ja sitten jos ne yksityiset osakkeenomistajat saavat vielä verovapaana tämän hyödyn niin kuin ammattiyhdistysliikkeet niin silloin se on minusta väärin.

Kuten Harkimon vastauksesta voi arvata, kolmas ärsytyksen aihe on verotus. Ammattiliitot ovat yleishyödyllisiä toimijoita, eivätkä ne maksa veroja esimerkiksi osinkotuloistaan.

Ja nyt ei puhuta pienistä summista. MOT laski, kuinka hyvin lypsävä lehmä Kojamo on ollut ammattiliitoille.

Ennen pörssiin menoa Kojamo maksoi liitoille kohtuullista osinkoa.

Todellinen tilipäivä koitti, kun Kojamo meni pörssiin. Listautuminen takasi liitoille noin 220 miljoonan euron tulot.

Pörssissä rahanteko on jatkunut. Ammattiliitot ovat myyneet Kojamon osakkeitaan sijoittajille lähes 450 miljoonalla eurolla.

Loppusumma on siis yli 900 miljoonaa euroa. Näin paljon Kojamo on tuottanut ammattiliitoille vuosikymmenessä.

Isoin potti on mennyt Riku Aallon johtaman Teollisuusliiton kassaan.

MOT: MOT:n laskelmien mukaan Teollisuusliitto on saanut Kojamosta viimeisen vuosikymmenen aikana noin 150 miljoonaa euroa. Miten merkittävä rahoituksen lähde Kojamo on Teollisuusliitolle?

Riku Aalto: No kyllä se on tietysti merkittävä rahanlähde. Summat ovat tietenkin isoja ja tässä puhutaan tietenkin kymmenen vuoden perspektiivistä, niin totta kai me olemme saaneet sieltä myöskin tuottoja.

Ammattiliitot ovat saaneet jättitulonsa verovapaana. Ja tämä ärsyttää Harkimoa.

Hjallis Harkimo: Mun mielestä ammattiyhdistysliikkeet ei ole enää yleishyödyllisiä, koska siellä on niin paljon etuja, jotka ne jäsenet saa, niin se yleishyödyllisyys pitäisi poistaa ja niiden pitäisi maksaa sijoitustuotoistaan normaalisti veroa kuten kaikki muutkin tekee.

MOT: Onko tämä oikein, että te saatte mittavia tuloja, ettekä maksa siitä lainkaan veroja?

Jorma Malinen: Yleishyödyllisyyden osalta meihin sovelletaan tietysti samaa lakia kuin muihinkin yleishyödyllisiin yhteisöihin.

Riku Aalto: Tästähän SAK on tehnyt muutama vuosi sitten esityksen, että tällainen viiden prosentin lähdevero olisi hyvä, jos se tulisi yleishyödyllisille toimijoille, koskien kaikkia yleishyödyllisiä toimijoita, kuten säätiöitä. Valitettavasti näyttää siltä, että tämä esitys ei ainakaan toistaiseksi ole edennyt eteenpäin.

Kuten Teollisuusliiton Riku Aalto sanoo, ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on ehdottanut lähdeveroa yleishyödyllisille yhtiöille.

Veroista päättää Suomessa eduskunta. MOT pyysi tähän ohjelmaan haastattelua pääministeri Sanna Marinilta. Hän kieltäytyi vedoten aikatauluihin.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm ehti sen sijaan kameran eteen. MOT halusi puolueen näkemyksen kahden syyn takia. SDP on pääministeripuolue ja se on perinteisesti ollut lähellä ammattiliittoja.

MOT: Pitäisikö ammattiliittojen alkaa maksaa saamistaan osinkotuloista veroja?

Antton Rönnholm, SDP:n puolusihteeri: SDP on ehdottanut vero-ohjelmassaan ja eduskuntavaaliohjelmassaan 2019, jotta saamme kaikki osingot kertaalleen verotetuksi niin kaiki sellaiset ei Suomeen osinkoveroja maksavat tahot pitäisi saada verojen piiriin. Näin ollen jos näin tehtäisiin, se koskisi myös yleishyödyllisiä ammattiliittoja.

MOT: Onko tämä poliittisesti vaikea asiaa demareille? Demarit on aina ollut hyvin lähellä ammattiliittoja.

Antton Rönnholm: Mulla on se käsitys, että myös SAK edustaa nykyisin tätä kantaa, en tosin tiedä yksittäisten liittojen kantoja. Me ollaan tämä ehdotettu, ja me koetaan se niinku koherenttina ja järkevänä tapana tehdä tällainen verouudistus.

Hjallis Harkimo: No nehän yrittää nyt tällä lähdeverolla… Ne puhuu siitä lähdeverosta, mutta eihän siitä koskaan ole vielä mitään tullut. Koska lähdevero on niin pieni ja ne ei halua, että se verotetaan normaalilla tavalla. Mun mielestä niiden pitäisi niiden pitäisi maksaa se yli 30 prosenttia veroa sijoitustuotoistaan.

Kun osuuskunta VVO perustettiin yli 50 vuotta sitten, sen tehtävä oli rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja ihmisille. Pörssiyhtiö Kojamossa puhutaan mieluummin rahasta.

Jani Nieminen: Meidän strategian mukaan meidän tavoite on vuonna 2021 olla kuuden miljardin euron käyvän arvon yhtiö. Joka tarkoittaa, että meillä olisi noin 38 000 asuntoa.

Raha todellakin näkyy pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoilla. Hinnat ovat korkeita ja hyvät kohteet viedään käsistä hetkessä.

Vertti Värekoski: Siis jos kaikki on kohdallaan, et se ei ole hirveän kallis, se on Helsingissä ja sit asunto ei ole ihan järkyttävässä kunnossa, tai vuokranantaja ei ole mulkku, tai jotain tämmöistä, niin kyllähän se menee saman tien.

Tilannetta ei helpota se, että Kojamon tapainen suuri yleishyödyllinen toimija on ryhtynyt kovan rahan bisnekseen. Ammattiliittojen mielestä Kojamo tekee kuitenkin edelleen hyvää: se rakentaa jatkuvasti uusia asuntoja. Sen pitäisi helpottaa asuntopulaa ja laskea myös hintoja.

Vertti Värekoski: Helsingin asuntomarkkinoillahan ei kysyntä ja tarjonta kohtaa ollenkaan. Samaan aikaan voi olla, että pk-seudulla kokonaisuutena, niin samaan aikaan voi olla alueita, joissa on ylitarjontaa asunnoista, ja samaan aikaan alueita, joihin ei voi edes rakentaa mitään ja on aivan hirveä kysyntä asunnoista.

Turkulainen sirkustaiteilija Pekka Laamanen on tyytyväinen Kojamon asukas. Tosin välillä asunto on tyhjillään, sillä perhe viihtyy tien päällä.

Perheessä odotetaan koronaepidemian loppumista.

Pekka Laamanen: Me itse ollaan vähän sellainen liikkuva perhe. Tää on myös ollut kesäisin sellainen kämppä, me ei olla edes oltu tässä niin paljon. Me ollaan kierretty ympäri Suomea ja ympäri Eurooppaa meidän matkailuautolla, silloin kun se oli vielä mahdollista. Toivotaan, että tästä päästään vielä matkustelemaan matkailuatolla.

Loppu