Mikä on täysin kokemattoman viherpeukalon suurin haave palstan suhteen? Entä mitä ammattipuutarhuri viljelee kotonaan? Lue alta Kädet multaan -harrastajien Juhon, Saiman ja Ollin esittelyt sekä vinkit siihen, miten löytää itselle sopiva tapa viljellä!
Ylen uusi, kaikille puutarhanhoidon ystäville suunnattu Kädet multaan -ohjelmakokonaisuus starttaa huomenna torstaina 6.5. klo 19 Yle Areenassa ja Yle TV1:ssä.
Kädet multaan tarjoilee rutkasti ideansiemeniä ja vihertävää inspiraatiota koko kesän ajan eri sosiaalisen median kanavissa, joissa seurataan myös kolmea eritasoista puutarhaharrastajaa. Saimme hakemuksia harrastajiksi yli kaksisataa. Lämmin kiitos kaikille hakemuksen lähettäneille!
Hakemusten joukosta valitsimme kolme erilaista viherpeukaloa, joille puutarhanhoito on lähellä sydäntä ja jotka eivät pelkää haasteita. Jokaisella harrastajalla on oma projektinsa, jonka edistymistä seurataan kuukausittain läpi kasvukauden Ylen Instagram-tilillä ja Kädet multaan -Facebook-ryhmässä.
Saammeko esitellä Kädet multaan -viherpeukalot Juhon, Saiman ja Ollin, joka kertoo jutun lopussa, miten löytää itselle sopiva tapa viljellä!
"En ole ennen edes tomaattia kasvattanut"
Juho Liesmäellä, 44, ei ole mitään aiempaa kokemusta puutarhanhoidosta tai viljelystä. Nyt hänellä on kuitenkin tyttöystävänsä kanssa huolehdittavanaan palsta Helsingin Haagassa.
Palsta on puolen aarin kokoinen.
– En ole ennen edes tomaattia kasvattanut. Haluamme tyttöystäväni kanssa testata, mitä palstan hoito vaatii ja saisimmeko jotain kasvamaan, vaikka kokemusta ei ole, Juho kertoo.
Juho on aina pitänyt uusista haasteista. Hän on palstan suhteen varovaisen toiveikas, vaikka ensinäkemällä palsta olikin näyttänyt "räjähtäneeltä".
Ensitöiksi olikin revittävä palstan ympäriltä kulahtaneet aidat pois, poistettava vanhat juurakot ja käännettävä maata. Sen jälkeen palstalta paljastuikin yllätys: maan alla kasvoi kuin kasvoikin kuusi kokonaista perunaa.
– Oli helpotus, kun kokeneemmat viljelijät tulivat kommentoimaan mullan näyttävän hyvältä. Haluan uskoa, että yhdessä perunoiden kanssa se on merkki siitä, että huonommassakin kunnossa olevan palstan saa siistimällä vielä tuottamaan hedelmää.
Juhon haaveena olisi kasvattaa palstalla ainakin porkkanoita, mansikoita, erilaisia kukkia – ja lisää perunaa. Myös sipulien, yrttien ja herneiden kasvaminen palstalla olisi iloinen yllätys, sillä niitä Juho perheineen voisi hyödyntää myös keittiössä.
– Viljelyssä jännittää juuri se, ilmestyykö palstalle ikinä mitään. Onneksi apua saa netistä ja muilta alueen viljelijöiltä. Tunnelma palsta-alueella on erittäin lämmin ja auttavainen, Juho kehuu.
Viljelyssä jännittää juuri se, ilmestyykö palstalle ikinä mitään.
Juho on aina viihtynyt luonnossa ja ylipäätään ulkona. Hän työskentelee lastenhoitajana metsäeskarissa ja harrastaa skeittausta. Nyt ulkoilu on lisääntynyt entisestään palstan herruuden myötä. Viikonloppuisin palstalla vierähtää helposti hyvällä säällä kuusikin tuntia päivässä.
– Vaikka viljelykausi on vasta alussa, tulee palstalla jo nyt käytyä usein iltaisin pienen kävelyn yhteydessä. Odotan innolla, mitä kesä ja palsta tuovat tullessaan.
"Mullan möyhiminen tekee onnelliseksi"
Helsinkiläinen Saima Pääkkönen, 35, kuvailee olevansa viljelijänä ehdoton – hän on kyllä kasvien suhteen utelias, mutta yhdestä asiasta hän ei tingi.
– Innostun kyllä helposti, mutta välttelen silti kasveja, joiden tiedän olevan liian haastavia esimerkiksi kasvupaikan tai lämpötilan suhteen.
Tietoa ja taitoa puutarhanhoidosta ei Saimalta puutu, mutta samalla hän pitää itseään ehdottomasti vain harrastajana, jonka on opeteltava jatkuvasti uutta. Puutarhakärpäsen pureman hän sai jo lapsena.
– Silloin istuttelin salaa limsapullonkorkkeja äitini palstalle. Yhä edelleen havahdun siihen, kuinka onnelliseksi mullan möyhiminen minut tekee.
Helsingin Kumpulassa sijaitseva palsta on jaettu kaveriporukan kesken, joista jokaisella on käytössään oma alueensa. Yhdessä on myös päätetty siitä, mitä palstalle istutetaan.
Varsinkin hyötykasvit ovat koko porukan suosiossa. Kesällä palstalta kerätäänkin talteen niin yrttejä, salaatteja, erilaisia palkokasveja, sipuleita, kurkkua kuin kukkiakin.
– Kannattaa ehdottomasti viljellä mahdollisimman monipuolisesti eri lajeja, jotta saa jatkuvasti pieniä onnistumisia pitkin kasvukautta, Saima vinkkaa.
Tänä kesänä Saimalla on kuitenkin enemmän kitkettävää kuin viljeltävää.
– Oma projektini tänä kesänä on kurtturuusun hävittäminen, sillä se kuuluu haitallisiin vieraslajeihin. Pelkään, että sen juuret ulottuvat Käpylään asti, joten siitä eroon pääseminen ei ole varmasti mikään helppo juttu.
"Kotona viljelen vain pienimuotoisesti"
Oulussa asuva Olli Leppisaari, 33, kuvailee elämänsä "pyörivän kasvatushomman ympärillä". Hän työskentelee puutarhurina, kuvaa hyötykasvien kasvattamiseen liittyviä videoita Youtubeen ja harrastaa vapaa-ajallaan luontokuvausta.
– Haluan oppia jatkuvasti uutta ja jakaa vinkkejä muillekin. Suomen kasvuolosuhteet tarjoavat omat haasteensa, joiden edessä moni on tietämätön. Muutokset maassa, säässä ja pihalla voivat vaikuttaa istutuksiin yllättävän paljon.
Muutokset maassa, säässä ja pihalla voivat vaikuttaa istutuksiin yllättävän paljon.
Itse hän harrastaa viljelyä kotioloissa varsin pienimuotoisesti. Kesäisin ja keväisin kerrostalokodin ikkunalaudat täyttyvät esimerkiksi chileistä, jotka saavat siirtyä esikasvatuksen jälkeen parvekkeelle nauttimaan auringosta.
Tällä hetkellä Ollin suurin viljelyinto kohdistuu vesiviljelyyn, joka on hänen mukaansa Suomessa vielä melko tuntematon kasvatustapa puutarhaharrastajille. Siinä mullan tilalla onkin vettä, ja kasvit kasvavat kauniisti "ilmassa".
– Olen kiinnostunut vesiviljelystä, sillä se on nopea viljelytapa ja usein myös sadosta tulee isompi. Olen itse kokeillut vesiviljellä chiliä ja tomaatteja, mutta myös salaattien, yrttien kuin erilaisten viherseinienkin kasvattaminen on mahdollista.
Olli kokeilee vesiviljelyä paraikaa toista kertaa. Hän uskoo onnistuvansa, mutta toisaalta vesiviljely tuo sopivaa haastetta myös ammattilaiselle.
– Lannoitteiden ja happamuuden säätämisen kanssa pitää olla tarkkana.
Miten löytää itselle sopiva tapa viljellä? Lue alta Ollin vinkit!
1. Valitse paikka huolella
Viljeleminen onnistuu lähes missä tahansa – puutarhaharrastuksen voi hyvin aloittaa omien kotiseinien sisäpuolella. Pienten hyötykasvien taimet voi istuttaa vaikkapa pikkupurkkeihin ikkunalaudalle, ja jopa perunan kasvatus onnistuu sille tarkoitetussa ämpärissä parvekkeella.
Siirreltävät viljelylaatikot tai lavakaulukset ovat hyvä tapa testata, kuinka hyvin oma pihapiiri luonnistuu viljelyyn. Palstan hankkiminen tai vuokraaminen taas sopii harrastajalle, jolla on aikaa ja jaksamista vierailla palstalla säännöllisesti. Varsinkin aurinkoisena kesänä palsta vaatii riittävää kastelua.
Tilan kokoa tärkeämpää on valon määrä. Tosin senkään puute ei ole viljelemisessä ongelma. Kasvilamppujen avulla taimet saa itämään jopa ikkunattomassa bunkkerissa!
2. Aloita viljely kasveista, joista pidät
Viljely kannattaa aloittaa hankkimalla sellaisten kasvien siemeniä, joista pitää. Varsinkin hyötykasvit, kuten yrtit, chilit, salaatit ja tomaatit, ovat monien mieleen, koska ne tuottavat hyötyä eli pääsevät myös lautaselle.
Alkuun pääsee yksinkertaisilla toimilla: monia yrttien, kuten esimerkiksi basilikan siemeniä, voi ostaa vaikkapa ruokakaupasta. Sen lisäksi tarvitset vain pienen ruukun, multaa ja lannoitetta boostaamaan kasvua.
Myös nopeasti kasvavat versot ovat mainio vaihtoehto aloittelijalle. Ne istutetaan tiheästi ja ne tuottavat satoa jo parin viikon kuluttua. Ja jos kasvatus ei ota onnistuakseen, sen huomaa nopeasti ja voi aloittaa alusta.
Samalla kerralla kannattaa istuttaa ainakin muutaman eri lajin siemeniä, jotta mahdollisuus onnistua on suurempi. Näin eri lajeista voi myös kerätä satoa talteen pitkin kasvukautta.
3. Muista kastelu, lannoitus ja katteet
Puutarhaharrastuksen aloittaakseen ei tarvitse tietää paljoa. Apua ja vertaistukea löytyy kyllä teeman ympäriltä esimerkiksi nettisivuilta, kirjoista ja harrastajaryhmistä.
Muutaman asian on kuitenkin hyvä olla myös aloittelijan tiedossa.
Eniten haasteita kasvien parissa puuhaavalle tuottaa kastelu. Moni tuleekin kastelleeksi istutuksiaan joko liikaa tai liian vähän. Selvitä heti aluksi, millaista kastelutahtia istutuksesi kaipaavat.
Istutusalue tarvitsee kastelun lisäksi myös muuta huolenpitoa. Multa kaipaa säännöllistä siistimistä ja rikkaruohot kannattaa kitkeä pois heti niiden ilmestyttyä.
Erilaiset katteet, kuten mullan pinnalle aseteltava ruohosilppu tai ruukkuun laitettava sora estävät kasteluveden haihtumista. Lannoite taas kiihdyttää kasvuprosessia, kunhan multa ei ole itsessään liian voimakasta tai ravinteikasta.
