Helsinkiläiset Julle ja Konsta ovat käyttäneet huumeita teini-iästä saakka, ja toivovat vähän väliä itselleen helpompaa elämää. Sellaiseen he eivät yrityksistään huolimatta vielä ole päässeet kiinni. Jullen ja Konstan elämää seurataan läheltä Narkomania-dokumentissa.
Kun Julle, 36, kävelee katkaisuhoitoon toukokuussa 2020, hänellä on kova motivaatio raitistua. Ura räppärina olisi unelmien täyttymys. Joku nainen kenen kanssa perustaa perhettä. Tolkkua arkeen sen sijaan, että joutuu joka päivä hankkimaan jostain rahaa, jolla saa ostettua itselleen aineita.
Käyttäjän rankkaa arkea hän on elänyt jo yli kaksikymmentä vuotta.

– Mulle kävi silleen 15-vuotiaana, että kun mä en saanut pilveä vaan tarjottiin amfetamiinia, niin se oli silloin pakko ottaa. Ja sen jälkeen oon ollut koukussa.
Välillä Jullella on ollut paikka missä asua. Välillä ei ole ollut sellaistakaan.
– Tämä on todella rankkaa elämää. Nuorille haluan sanoa: Älkää ottako aineita, ei edes pilveä. Silloin te ootte kusessa. Mä en haluu teistä nistejä.
Sanokaa ei, jos teille tarjotaan jotain.

Samanlaista viestiä tulee Konstalta, joka on vasta vähän päälle kaksikymppinen. Hän aloitti huumeiden käytön yksitoistavuotiaana ja pohtii säännöllisesti, kuinka pääsisi näistä piireistä pois. Se ei ole ollenkaan helppoa.
– Tää on vaan vittu piikin perässä juoksemista. Jos et saa sitä piikkiä niin sä otat sen jostain, vedät turpaan tai jotain. Jotkut on jopa ampunut yhden napin takia.
Kuten monella huumeiden käyttäjällä Konstallakin on rankka tausta. Sen takia hän ymmärtää sen, että moni lapsi ja nuori elää olosuhteissa, joissa ei ole tarjolla turvallista arkea. Silti häntä ottaa päähän joka kerta kun hän näkee heitä pyörimässä käyttäjäpiireissä.
– Multa on tullut 12-vuotiaat kysymään, että onks Subutexiä. Mä läppäsin niitä takaraivoon ja kysyin, että haluutteko te oikeesti tämmösen elämän, saatana, te ette tiedä mitä tämä on. Mä oon nähnyt ala-astelaisia, jotka tökkii itsensä. Kerran menin repäisemään piikin pois niitten kädestä. Eihän ne osaa edes lyödä (piikkiä). Ne sano mulle, että pölli kamat mutsilta ja mä vastasin, että hyvä mutsi sulla, joka opettaa sut narkkariksi.
Kohta sulla ei oo kotia enää. Kohta sulla ei oo kavereita enää koska sä tuut tekemään kaikkea paskaa kun oot niin sekaisin.
Tuoreimman vuonna 2017 julkaistun arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä 31 100–44 300 amfetamiinia ja opioideja ongelmallisesti käyttävää. Yleisimmät suonensisäisesti käytetyt huumeet ovat amfetamiini ja keskushermostoa lamaava buprenorfiini, kuten Subutex. Tässä Suomi eroaa muista EU-maista sillä meillä buprenorfiini syrjäytti heroiinin jo 2000-luvun alussa.
Näitä aineita käyttävät myös Julle, Konsta ja heidän kaverinsa Jouni.

Helppoa heidän elämänsä ei ole. Päivästä toiseen on hankittava rahaa jostain. Se tapahtuu usein niin, että varastaa jotain ja myy eteenpäin. Sen jälkeen pitää hankkia itselleen aineita. Ja sitten pitää vielä löytää paikka, jossa ottaa niitä.
Viime vuonna Helsinki esitti sosiaali- ja terveysministeriölle erillislain säätämistä, joka mahdollistaisi valvotun käyttöhuoneen avaamista pääkaupungissa. Asia ei ole koronapandemian takia edennyt vielä mihinkään. Näin ollen vihreät vessat ja muut julkiset tilat toimivat monesti suomalaisille käyttäjille piikityshuoneena.


Pohjoismaista Norja ja Tanska ovat päätyneet tarjoamaan huumeiden käyttäjille valvottuja käyttöhuoneita. Euroopan suurimpia on tanskalainen H17, joka sijaitsee Vesterbron alueella keskellä trendikästä ravintola- ja baarialuetta.
H17 avattiin 2016 ja siellä otetaan nykyään joka vuorokausi noin 500 huumeannosta. Käytetyimmät aineet ovat metadooni, kokaiini ja heroiini, joista kaikista voi seurata sekä yliannostuskuolemia, että psykooseja.
Käyttötilan tarkoitus on tarjota turvalliset olosuhteet, jossa saa käyttää huumeitaan. Jos esimerkiksi sattuu yliannostus, paikalla on henkilökuntaa, joka pystyy nopeasti auttamaan. Yksi heistä on suomalainen sairaanhoitaja Jani Keto, joka on asunut Tanskassa jo viitisen vuotta.
– Muutamia vuosia sitten Tanskassa kuoli vuosittain keskimäärin 300 ihmistä yliannostuksiin. Ennen vanhaa käyttäjiä oli tietyillä alueilla todella paljon ja se näkyi muun muassa siten, että ihmisiä makasi rappukäytävissä ja piikkejä oli vähän joka paikassa.
Käyttöhuoneiden myötä järjestyshäiriöt keskittyvät nykyään pienemmille alueille ja yliannostuskuolemat ovat vähentyneet huomattavasti.
Koko tämä hommahan lähti liikkeelle siitä, että paikallinen yhteisö halusi käyttäjät ja neulat pois kaduilta.
– Tanskassa on hyvin humaani päihdepolitiikka. Me kohtaamme käyttäjiä silmätasolla, emmekä tuomitse ketään. Näemme jokaisen käyttäjän yksilönä, joka on tehnyt valintansa ja hyväksymme sen valinnan. Meidän työmme on auttaa heitä kaikin tavoin ja jos joku haluaa pois, autamme tietenkin siinäkin, Jani Keto sanoo.
Suomen suhtautuminen huumeiden käyttäjiin on Jani Keton mielestä hyvin erilainen: – Asenteet Suomessa ovat todella kovia, vähän siihen malliin, että se on oma valinta ja syy, jos olet päätynyt narkkaamaan.

Vuonna 2018 kysyttiin THL:n laajassa huumekyselyssä suomalaisten mielipiteitä haittoja vähentävien toimien hyväksyttävyydestä. Neljä viidestä hyväksyi jo vakiintuneet huumeiden käyttäjille tarkoitetut terveysneuvontapisteet. Puolet vastaajista ilmoitti hyväksyvänsä täysin tai osittain heille tarkoitetut käyttöhuoneet. Yhtä paljon kannatusta sai ajatus siitä, että käyttäjille ja heidän lähipiirilleen jaettaisiin opioidien yliannostuksen vasta-ainetta naloksonia. Tanskassa sitä on jaettu käyttäjien piireissä jo kauan.
Valvotut käyttöhuoneet vaikuttavat osittain tilastoihin. Pohjoismaisessa vertailussa Norjassa ja Tanskassa, joilla on valvottuja käyttöhuoneita, kuolee vähemmän huumeisiin, kun Ruotsissa ja Suomessa, joilla ei ole sellaisia tiloja.
Sen sijaan ei ole varmuutta siitä, että yliannostuskuolemat vähentyisivät Suomessa, mikäli päädyttäisiin kokeilemaan käyttöhuonetta. Se johtuu siitä, että meillä kuollaan yleisimmin hitaammin buprenorfiiniin ja rauhoittavien päihteiden yhteisvaikutuksesta. Silti Jani Keto suosittelee Suomeen valvottua käyttöhuonetta.
–Suomessa ei ehkä käytetä heroiinia samalla tavalla, kun muissa maissa, mutta niin kauan, kun on huumeiden käyttäjiä, jotka pistävät niin käyttöhuone on minun mielestäni hyvä idea.