Kotimainen koronarokote rahapulassa: käsikirjoitus

Koronapandemian vuoksi Suomessa on eletty poikkeusoloissa yli vuosi. Rokotteita on odotettu kriisin pelastajiksi, mutta niitä saatiin pitkin kevättä maahan paljon vähemmän kuin piti.

Christina af Hällström: Mä olin tota kai hirveen hirveen huolestunut, kun hän on todella riskiryhmässä, on ollut lukemattomia keuhkokuumeita, hän saa heti infektioita ja tulee tosi kipeäksi.

Suomi on muiden tuottamien rokotteiden varassa. Samaan aikaan täällä on kehitetty omia koronarokotteita. Mutta miksi niitä ei ole saatu käyttöön?
Seppo Ylä-Herttuala, akatemiaprofessori, Itä-Suomen yliopisto: Se että ehdimmekö sitten mukaan tähän toiseen virusaaltoon tai kolmanteen, joka sieltä tulee, niin se riippuu tästä rahoituksesta.
Minna Hankaniemi, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto: Olis mun mielestä ihan yhteiskunnallisen päätöksenteon ja keskustelun paikka, että mistä se löytyy se rahoitus sinne rokotetutkimukseen.

KOTIMAINEN KORONAROKOTE RAHAPULASSA

Sini Lindell joutui covid-19-taudin vuoksi sairaalaan maaliskuussa. Hän on ollut siellä kaksi viikkoa.

Sini Lindell: Kunto romahti tosi nopeesti kotona ja sitten mä pääsin tänne sairaalaan että se oli varmaan se pelastus että tässä mä edes oon. Happi loppui niin et mä en pystynyt hengittämään.

Tautiin on tähän mennessä sairastunut lähes 90-tuhatta suomalaista.

Sini Lindell: Sitä vaan sängyssä makaa ja yritetään asentohoidoilla, kyljelllään ja vatsallaan, saada tilavuutta sinne keuhkoihin, et ne pystyy vähän tuulettumaan, että ne pystys saada sitä happee. Se on aika pelottavaa. Siinä joutui miettimään näkeekö seuraavaa päivää tai seuraavaa hetkeä”.

Koronavirus saapui Suomeen runsas vuosi sitten. Alusta lähtien oli selvää että viruksen aiheuttaman taudin voi taltuttaa vain rokotteella.

Kiinalaiset julkaisivat viruksen geneettisen koodin vuosi sitten tammikuussa. Sen jälkeen alkoi kiivas kehitystyö.

Seppo Ylä-Herttuala, akatemiaprofessori, Itä-Suomen yliopisto: Mennään käymään täällä adenoviruslaboratoriossa, jossa nämä ensimmäiset rokotevirukset on valmisttu. täällä on tehty ensimmäinen vaihe tästä meidän työstä.

Suomessa, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoissa alettiin kehitellä nenäsumuterokotetta. Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala työskentelee tutkimusryhmineen A.I. Virtanen Instituutissa Kuopiossa.

Seppo Ylä-Herttuala: Meillä oli teknologia valmiina geenirokotteen tekemiseen ja tämä oli ihan luonnollinen lähtökohta.

Ylä-Herttualan 90-luvulla perustamassa FinVector-yrityksessä valmistetaan geenilääkettä virtsarakon syövän hoitoon. Samaa geeninsiirtoteknologiaa hyödynnetään nyt valmisteilla olevassa koronarokotteessa.

Seppo Ylä-Herttuala: No me teimme alkuun useampia rokoteversioita ja niitä edelleenkin kehitetään parhaillaan tutkimuslaboratorion puolella, mutta sellainen ensimmäisten testien läpi selvinnyt erittäin hyvä rokotekandidaatti oli valmiina jo viime heinäkuussa.

MOT: Miksi vieläkään ei ole mitään valmista tuotetta?

Seppo Ylä-Herttuala: Niinpä. Nyt täytyy muistaa, että ennen kuin voidaan saada kliiniseen kokeeseen lupa, siis rokotekokeeseen, ihmisellä täytyy tehdä iso määrä niin sanottuja prekliinisiä tutkimuksia, eli testataan turvallisuutta, tehoa ja oikeita annostasoa. Ja näiden tekemiseen tarvitaan henkilöitä, osaavaa työvoimaa. Mutta jos meillä olisi ollut sitten kymmenen kertaa enemmän henkilöstöä niin kuin näillä isoilla firmoilla, tai ehkä heillä on ollut sata kertaa enemmän, niin toki olisimme paljon nopeammin päässeet etenemään.

Hanke on tähän mennessä saanut apurahoina vasta vajaat kolme miljoonaa euroa. Se on pikkuraha rokotekehityksessä.

Myös Tampereen yliopistossa on tartuttu toimeen. Tutkijatohtori Minna Hankaniemi on kehittänyt koronarokotetta lähes vuoden.
Rahaa on vielä vähemmän kuin Kuopiossa. Hankaniemellä on 140 000 euron henkilökohtainen apuraha.

Minna Hankaniemi, tutkijatohtori, Tampereen ylipisto: Mä oon pelkästään yksin onnistunut saamaan suoran rahoituksen tähän Suomen Akatemialta ja sitten yksi väitöskirjatyöntekijä tekee myös osittain tätä projektia. Että oikeastaan kaksi työntekijää, ja sitten taas mun ajasta menee yli 50 % uuden rahoituksen hakemiseen, että aika hitaasti edetään.

Siinä missä Kuopiossa valmistellaan jo ihmisillä tehtäviä testejä, Tampereella suunnitellaan vasta eläimillä tehtäviä kokeita.

Minna Hankaniemi: Mutta meillä on kyllä useita rokotekandidaatteja, joita mä uskon että me tässä kahden kolmen kuukauden sisällä päästään testaamaan prekliinisissä testeissä eläimissä. Ja se tarkoitus onkin, että meillä on useita rokotekandidaatteja, että sitten niiden prekliinisten testien perusteella valikoituis semmonen paras kombinaatio, mikä antaa parhaan mahdollisen immuunivasteen ja toivottavasti sen steriloivan immuniteetin, että estettäis myös se taudin tarttuminen eteenpäin.

Suomeen rokotteet tulivat EU:n yhteishankinnasta. Esisopimuksia lääkeyhtiöiden kanssa tehtiin, kun rokotteita vasta testattiin. Suomeen ensimmäinen erä saapui viime tapaninpäivänä.
Ensin rokotettiin hoitohenkilökuntaa ja hoivakotien asukkaita. Jo tammikuussa kävi ilmi, että rokotteita saadaan vähemmän kuin piti.

Tahtia hidasti myös se, että helmikuussa päätettiin, että AstraZenecan rokotetta ei anneta yli 70-vuotiaille.
Tuire Hindikka ja Hilkka Haataja tapaavat teatteriryhmänsä harjoitustilassa Joensuun Pakkahuoneella.
Siun soten alueella yli 80-vuotiaille alettiin antaa rokotusaikoja helmikuun alussa.

Hilkka Haataja: Mä istuin sen ensimmäisen päivä, kun se tieto tuli, niin tietokoneen ääressä, kun olevinaan sitä kautta sai varata sitä aikaa. Siellä koko ajan vaan luki, että varattu, varattu.
Mulla oli vielä puhelin, ja mä yritin soittaakin jatkuvasti. Sieltäkin mulle vastattiin, että linja varattu, yritä uudelleen ja näin poispäin..

Siun soten koko varausjärjestelmä kaatui heti ensimmäisenä päivänä. Haataja ja Hindikka saivat tiedon seuraavan päivän sanomalehdestä.

MOT: Millaista tämä rokotusjärjestykseen liittyvä viestintä on sun mielestä ollut?
Tuire Hindikka: No se on kyllä ihan, mä sanon, että mä koen, että se on epäonnistunut. Kun ei tiedoteta, niin sitten alkaa kiehua sisältäpäin ja ajattelee, että pidetäänkö meitä vanhuskarjana, jonka ei tarvitse tietää mistään.

Koska ajanvarausjärjestelmä piti vaihtaa kokonaan uuteen, Siun Sote päätti soittaa rokotusajan kaikille alueen yli 80-vuotiaille. Vasta tämän jälkeen alettaisiin rokottaa nuorempia.

Hilkka Haataja: Mulla on se puhelin jatkuvasti matkassa. Nytkin se on ja äänetkin peräti on, että jos sattuu, että ne soittaa. Se ensimmäinen viikko oli semmoista, että jatkuvasti oli vähän semmoinen, että no eikö ne vieläkään soita, no eikö ne vieläkään soita. Nyt kun tässä menee jo kolmatta viikkoa, niin minä ajattelen, että soittavat sitten, kun heidän on aika.

Christina af Hällströmin ja Tapio Kuosman 42-vuotias poika Kim Kuosma asuu espoolaisessa vaikeasti vammaisten asumisyksikössä. Hänen luokseen ei voi mennä, koska on tapahtunut se mitä kaikki ovat pelänneet:

Christina af Hällström: Täällä yks hoitaja on saanut koronatartunnan ja nyt koko koko yksikkö on laitettu karanteeniin ja kaikilta otetaan testi. Ja voi sanoa, että näin ei olisi tapahtunut, jos oltais alusta asti rokotettu kaikki täällä.

Jos THL:n alkuperäinen ehdotus rokotusjärjestyksestä olisi toteutunut, Kim Kuosma sekä muut asukkaat ja hoitajat olisi jo rokotettu samaan aikaan kuin iäkkäiden asumisyksiköiden väki. Kuosma vältti täpärästi karanteenin, koska sairastunut hoitaja oli vain käväissyt hänen huoneessaan.

Christina af Hällström: Nytkin mun poika koko ajan kysyi tuolla ennen tuolla kun mä kävin hänellä, että kuolenks mä nyt ja koska tää karanteeni loppuu ja koska tulee korona ja koska tulee korona ja niin mä luulen, että suuri osa näistä ajattelee, kaikki ei sano sitä ääneen, mutta pelko on suuri. Ja myös hoitajilla.
Tapio Kuosma: He olisivat turvassa ja he ovat juuri ne yhteiskunnan vaikemmassa asemassa olevat.

MOT: Mitä mieltä sä oot että miltä tuntuu koko tää korona-aika?
Kim Kuosma: Ei oo kiva. Ei oo mitään.
Christina af Hällström: Ei oo kiva, ei pääse minnekään.
MOT: Pystytkö kavereita tapaamaan yhtään?
Kim Kuosma: Ei ei yhtään.

Seppo Ylä-Herttuala: Me ollaan nyt menossa puhdastilaan numero neljä, joka on suunniteltu geenilääkkeiden valmistukseen.

EU-maat ovat koko ajan saaneet rokotteita vähemmän kuin niille on luvattu. Toisaalta on suoranainen ihme, että rokotteita on ylipäätään saatu näin pian markkinoille.

MOT: Yleensähän sanotaan, että tämmöinen lääke- ja rokotekehittäminen on pitkäjänteistä työtä, että siinä menee 10-15 vuotta, niin miten on mahdollista että nyt muutamat lääke lääkejätit on saaneet jo nyt rokotteita valmiiksi?

Ylä-Herttuala: Tässä on nyt tapahtunut murros ja läpimurto näiden uusien rokoteteknologioiden käytössä.

Minna Karhinen, operatiivinen johtaja, Finvector Oy: Tää on luokittelmatonta tilaa. meillä on ikkunat ja näkyvyys näihin meidän tuotantotiloihin.
Tässä on bioreaktoreita, joita käytetään tän geenilääkkeen tuotantoon ja soveltuvat täysin sellaisenaan myöskin virusrokotteen tuotantoon.

MOT: Ja mikä geenilääke täällä on nyt valmistumassa?
Seppo Ylä-Herttuala: Virtsarakon syöpään tarkoitettu adenoviruspohjainen geenilääke.

Koronarokotteet ovat geenirokotteita. Niissä ihmisen puolustusjärjestelmän aktivoivat virusproteiinit tuotetaan rokotteen saajan omissa soluissa. Rokotteissa käytetään joko RNA-kuljetinta tai ihmiselle vaaratonta adenovirusta. Perinteissä rokotteissa elimistöön ruiskutetaan esimerkiksi virusproteiineja tai heikennettyjä viruksia.

Seppo Ylä-Herttuala: Nyt kun tämä covid tuli tähän tavallaan niin kuin yllättäen, se on erinomainen kohde näillä uusilla teknologioilla tehtäville rokotteille. Siinä on vain tämä yksi iso piikkiproteiini jota vastaan elimistön immuunivaste syntyy, joten tässä sekä nämä rna-rokotteet ja nyt nämä geenisiirtopohjaiset rokotteet selvästi ovat osoittaneet tehokkuutensa. Ja geenitekniikka on siitä hyvä, että sitä voidaan soveltaa erittäin nopeasti sen jälkeen kun tiedetään tämän viruksen perimän koostumus.

Minna Karhinen: Tää on se facilityn sydän, jossa se tuotanto tapahtuu. nää solut tuottaa sitä adenovirusta. ja kun me liikutaan tässä tuotantoprosessissa eteenpäin niin siinä se virus puhdistetaan, jotta sitä voidaan antaa ihmiselle.
Seppo Ylä-Herttuala:Ssolut siis itse automaattisesti tekee sen viruksen. Tämä ei ole kemiallinen synteesi niin kun virukset syntuisivät meidän elimistössä. Tää on biologinen tuotantoprosessi, suoraan otettu meidän luonnosta. Finvectorissa meillä on prosesseja ihan tällaisesta laboratoriomittakaavasta teolliseen tuotantoon, jota tässä vaoidaan nähdä.

Iso yllätys oli, että perinteisten rokotevalmistajien ja lääkejättien Sanofin ja GlaxoSmithKlinen koronarokote ei ole vieläkään valmistunut, vaikka EU teki yritysten kanssa esisopimuksen jo viime syksynä.

MOT: mistä se johtuu?

Seppo Ylä-Herttuala Se johtuu tästä tuotantometodiikan vaikeudesta. Eli teknologiat niin kuin geenisekvenoinnin tasolla on olemassa kaikkialla maailmassa. Mutta tämä valmistusteknologia joka esimerkiksi täällä Kuopiossa on kehitetty perustuu 25 vuoden asteittaiseen metodien ja järjestelmien parantamiseen ja tuota ei pysty yhdessä yössä isokaan lääkejätti tuomaan, jos heillä ei sitä osaamista itsellään ole. Tähän todennäköisesti tästä tästä johtuu tämä tietynlainen valmius toimittaa näitä rokotteita niin paljon kuin mitä alun perin nämä lääkejätit ovat luvanneet.

Maaliskuussa EU:n rokoterivit alkavat hajoilla. Kateutta herätti Israelin tilanne: jo yli puolet kansasta oli saanut ensimmäisen rokoteannoksen, sillä Israel maksoi niistä enemmän kuin moni muu. EU:n jäsenmaat eivät saa käydä sopimustoimittajien kanssa omia neuvotteluja.
Tanska ja Itävalta aloittavat Israelin kanssa rokotetuotantoa edistävän yhteistyön. Tavoite on kehittää virusmuunnoksiin tepsiviä uusia rokotteita. Tähän tähtää myös suomalaishanke.

Seppo Ylä-Herttuala: Me olemmekin suunnitelleet kyllä tämän oman rokotteemme niin sanotuksi tehosterokotteeksi, jotka annetaan henkilöille, jotka ovat jo kerran yhden rokotteen saaneet ja tämä tulee kattamaan mitä todennäköisemmin nyt nämä valtamutantit, väestömutantit joista tällä hetkellä niin aktiivisesti keskustellaan. Eli tähtäämme seuraavaan vaiheeseen ja siinä me emme oikeastaan ole juurikaan myöhässä näitä isojakaan valmistajia.

Sini Lindell joutui olemaan kolme viikkoa sairaalassa koronaviruksen vuoksi. Nyt hän on ollut kotona vuorokauden.

Sini Lindell: No tällä hetkellähän mä pysyn jo pystyssä mä pystyn käveleen lyhkäsii matkoja. Ja pystyn niin kun istumaan.

Keväällä Britanniassa ja Etelä-Afrikassa syntyneet, herkemmin tarttuvat virusmuunnokset saapuivat myös Suomeen. Sini Lindellin covid-19-taudin aiheutti brittivariantti. Koronajäljittäjien mukaan se iski häneen markettireissulla Itä-Helsigissä.

Sini Lindell: Se on ollu aika nopee mikä siell kaupass on sitt käyny. Siin ei kauaa tarvita ett kyllä mä niin kun totta kai oon vihanen niille ketkä ei käytä maskeja tuolla ulkona ollessa tai kaupoissa tai missä niin kun tapaa ihmisiä

Lindellin vuoro ykkösriskiryhmään kuuluvana astmaatikkona olisi ollut varata rokotusaika vain neljä päivää sen jälkeen, kun hän joutui sairaalaan.

Sini Lindell: No totta kai se pistää mut hirveen vihaseks. Ett ku ne ois priorisoitu vähän eri lailla niin mä oisin ehtinyt saamaan mahdollisesti sen rokotteen ja mä en ois joutunu käymään tätä helvettii läpi mitä mä nyt oon joutunu käymään.
Mä oon ollu etätöissä mä oon tehny kaikki mä oon suojannu ja on ollu aina maskit käsidesit kaikki. Ett minkä ihmeen takia se tuli mulle se sitt se tää kauhee koronatauti ja sitt siitä se kauhee keuhkokuume? Että minkä ihmeen takii mä lähin käymään siellä kaupassa? Ei ois pitäny mennä sinne. Ett ois pitäny olla vaan kotona, ett mä en ois sitä jotain asiaa tarvinnu.

Sairastaminen on ottanut koville. Vielä pari kuukautta tartunnan jälkeen Lindell on sairauslomalla ja käy terapiassa.

Christina af Hällström päivysti rokotusten nettiajanvarauksessa yötä myöten. Hän onnistui saamaan pojalleen rokotusajan.

Christina af Hällström: Mä olin tota kai hirveen hirveen huolestunut, kun hän on todella riskiryhmässä, on ollut lukemattomia keuhkokuumeita, hän saa heti infektioita ja tulee tosi kipeäksi.

Vanhemmat ihmettelevät, miksi edellisenä keväänä vaikeavammaisia pidettiin niin suuressa riskissä sairastua koronaan, että asumisyksikössä oli kuukausia vierailukielto, mutta rokotusjonossa he eivät kuulukaan kärkipäähän.

Tapio Kuosma: tse olen yrittänyt vaikuttaa siihen, että kaikki vammais vammaiset yksiköissä saisivat sen rokotuksen heti ja olen vedonnut moniin viranomaisiin, poliitikkoihin, ministeriöihin. En ole saanut mitään vastausta. Viimeksi vetosin Tasavallan Presidenttiin, jolla on oikeus puhua myös tässä asiassa.

Kim Kuosmaa pelottaa. Hän on joskus aiemmin saanut lääkeaineesta anafylaktisen sokin.

MOT: Mikäs tässä on nyt tunnelma?
Kim Kuosma: Jännittää.
Tapio Kuosma: Jännittää. Kimiä jännittää. Sama juttu, minuakin jännittää se 15 minuuttia. Mutta nyt näyttää kaikki vielä hyvältä.
MOT: Eikö se mennyt ihan hyvin se pistos?
Kim Kuosma: Joo.

Suomessa oli omaa rokotetuotantoa vielä 2000-luvun alussa. Se ajettiin alas kannattamattomana.

Minna Hankaniemi: No Suomessahan on kaikki valmiudet kyllä tehdä rokotteita, ja täällä on ollut useita rokoteyrityksiä, jotka sitten on rahoitusvaikeuksien takia ajautunut, tai ne on lopetettu. Ja sitten meillä on täällä koulutusohjelmat, joista valmistuu opiskelijoita, jotka vois suoraan aloittaa tekemään tätä työtä, mutta sitten taas ei löydy rahoitusta siihen rokotetutkimukseen, niin sen takia sitä ei sitten tehdä.

Koronarokotteiden testivaiheet ovat samat kuin perinteisten rokotteiden. Laboratorio- ja eläinkoevaiheiden jälkeen rokotteita aletaan testata ihmisillä. Ensimmäisen ja toisen vaiheen testit voitaisiin tehdä Suomessa. Kolmanteen testivaiheeseen tarvitaan kymmeniä tuhansia ihmisiä ja ympäristöä, jossa väestöä ei ole rokotettu.
Seppo Ylä-Herttuala: Meillä on kyllä ympäri maailmaa paikkoja jossa tämä voidaan suorittaa ja muun muassa meihinkin on eri puolelta oltu yhteydessä ja tarjottu yhteistyötä.

Rahaa tarvittaisiin lähes 100 miljoonaa. Rahoituksen hakeminen on osoittautunut hitaaksi ja vaikeaksi.
Tänä keväänä rokotetta kehittävät professorit perustivat yrityksen, Rokote Laboratories Finland Oy:n, joka on hakenut Business Finlandilta tukea.

Näihin rahoitusongelmiin kiinnitti tänä keväänä huomiota myös Teknologian tutkimuskeskus VTT. Sen selvityksen mukaan lääketieteen innovaatioiden kehittäjät ja rahoittajat eivät kohtaa. Koko rahoitusjärjestelmä on ison remontin tarpeessa.

Myös Tampereella Minna Hankaniemi suunnittelee oman yrityksen perustamista.

Minna Hankaniemi: Pitäis osata hyödyntää sitä osaamista, ja siihen ne keinot olis se, että rahoitus olis pitkäjänteisempää, jolloin tutkijat ehtis myös tutkia ja saamaan innovaatioita aikaiseksi. Ja sitten pitäis uudistaa yliopiston rakenteita niin, että tutkijoita tuettais niissä kaupallistamispyrkimyksissä. Mä en oo kokenut, että mä oon saanut yliopistolta ollenkaan semmosta tukea että ”sulla on hieno innovaatio, lähde kaupallistamaan sitä”.

Muiden kuin ensilinjassa työskentelevien hoitajien ja lääkäreiden rokotukset keskeytettiin helmikuussa, jotta riskiryhmäläisille riitti rokotteita.
Anna-Kaisa Savinainen on kuopiolainen sairaanhoitajaopiskelija.

Anna-Kaisa Savinainen: Syksyllä oli tosi paljon vielä lähiopetusta, mutta mitä pidemmälle talvea ollaan tultu, niin sitä vähemmäksi se on muuttunut.

Savinainen on tehnyt opintoihin kuuluvaa työharjoittelua yliopistosairaalan sisätautiosastolla. Koronarokotusta hän ei ole saanut.

Anna-Kaisa Savinainen: Melkein päivittäin siellä kuitenkin osastolla koronatestejä otettiin. Kyllähän sitä aina miettii, että jos olisi sellaista potilasta hoitanut, että onko siinä voinut mahdollisesti altistua. Kyllähän se mietityttää. Sitten siellä oli kanssa suojaeristyspotilaita, eli heillä on heikko vastustuskyky, niin sitten mietti just sitä, että entäs jos itsellä on se korona ja vie sen tietämättään heille, koska heillä on alentunut vastustuskyky ja ei tiedä, että selviävätkö he edes hengissä siitä.

Keväällä käytiin kiivasta keskustelua siitä, pitäisikö rokotusjärjestystä muuttaa ja rokotuksia kohdentaa sinne missä on pahin tautitilanne, kuten Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Rokotusten yhdenvertaisuudesta on tehty useita kanteluita eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Anna-Kaisa Savinainen: No minusta on vähän erikoista se, että aletaan pohtimaan sitä, että rokotettaisiinko alueellisesti, kun ei ole saatu vielä hoitohenkilökuntaakaan rokotettua. Ne, ketkä on siinä tulilinjalla, niin heidät pitäisi kyllä ensimmäisenä rokottaa ennen kuin mietitään sitä, että ketä rokotetaan alueellisesti vai rokotetaanko kaikkia tasatahtiin.
Lopulta päätettiin, että hoitajat rokotetaan ikäjärjestyksessä, siinä missä muutkin työikäiset.

Kuopiosta löytyvät jo tilat geenipohjaisen koronarokotteen valmistamiseen.

Seppo Ylä-Herttuala: Me olemme alun perin sanoneet että pystymme tuottamaan rokotetta suomalaisten ja pohjoismaalaisten rokotetarpeisiin eli esimerkiksi noin parikymmentä miljoonaa annosta vuodessa, joka hyvin riittäisi.

MOT: Millainen lisäarvo tällä rokotteella onnistuneissaan oli suomalaiselle huoltovarmuudelle?

Seppo Ylä-Herttuala: No näen nimenomaan niin, että tässä pystymme kyllä ennakoimaan ja valmistamaan näitä niin sanottuja rokotekandidaatteja myöskin tulevaisuutta varten analysoimalla ja seuraamalla minkälaisia näitä virusmutantteja eri puolella maailmaa syntyy. Ja sitten jos joku niistä yltyy pandemiaksi tai pahaksi epidemiaksi, niin silloin meillä olisi aivan valmiina tämän uuden rokotteen tuotanto, josta ainakin suomalaiset voisivat hyötyä.

Koronapandemia on lisännyt protektionismia, esimerkiksi Yhdysvallat, Britannia ja EU ovat rajoittaneet rokotteiden vientiä.

Minna Hankaniem: Olisi mun mielestä ihan yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon paikka, että mistä se löytyy se rahoitus sinne rokotetutkimukseen, koska sehän on kansallisen varautumisen ja huoltovarmuuden kannalta semmonen asia, että kyllä siihen pitäis se budjetti löytyä.
MOT: Kenen halusta se sitten on kiinni?
Minna Hankaniemi: Siihen vaaditaan vahva poliittinen halu. Nimenomaan nyt pitäis tehdä poliittinen päätös.

Hilkka Haatajan puhelin pirisi Joensuussa maaliskuun lopussa. Hän sai rokotusajan.

Hilkka Haataja: Se oli semmonen helpotuksen tunne, että loppujen lopuksi vaikka mä olen esittänyt ite, että tota.. joo, päivä kerrallaan ja ootellaan ja kaikessa rauhassa ja näin pois päin, mutta kyllä se semmonen pelko siellä siellä pohjalla on ollut ja tämmöinen ahistuksen tunne tunne kuitenkin,

Lopulta myös Tuire Hindikka sai rokotuksen. Hän kyttäsi Siun soten verkkosivuilta, milloin 75-vuotiaiden ajanvaraus aukesi ja sai ajan parinkymmenen minuutin jonotuksen jälkeen.

Tuire Hindikka: Kyllä mua hirveesti suututtaa tää huono suunnittelu. Oishan sen voinut jokainen tätä logistiikkaa tekevä ajatella, että me täällä ollaan kuin susilauma me vanhat tilaamassa niitä rokoteaikoja tilaamassa itselle, ettei vaan jäädä paitsi.

Toukokuun alussa Seppo Ylä-Herttuala työryhmineen saa huonoja uutisia. Rokotehankkeen tukemiseen ei ole tulossa valtiontukea. Yritys voi hakea Business Finlandilta lainaa samalla tavoin kuin mikä tahansa muu aloitteleva yritys.
Rokotteen kohtalo ja aikataulu ovat nyt hyvin epävarmoja. Rahaa tarvittaisiin testivaiheiseisiin, eikä sekään vielä riitä.

Seppo Ylä-Herttuala: Meillä voi olla hyvä rokote valmiina ja testattuna, mutta sitten jos sille ei ole sitä rahoitusta, niin sitä ei pysty valmistamaan.
MOT: Missä tää sinun projektisi on vuoden kuluttua?
Minna Hankaniemi: Tosi vaikea sanoa, kun kaikki on siitä rahoituksesta kiinni. Ei mulla oo tällä hetkellä rahoitusta kuin vuoden loppuun.

Tartuntaluvut ovat laskussa. Noin kolmasosa suomalaisista on saanut ensimmäisen rokoteannoksen. Myös Anna-Kaisa Savinainen sai rokotuksen astmansa vuoksi. Muiden nuorten hoitoalan sijaisten rokotustilanne huolestuttaa:

Anna-Kaisa Savinainen: Kyllähän sitä mietityttää, että kesällä varsinkin, jos toimii monessa eri paikassa lähihoitajana, että viekö sitä tautia sitten paikasta toiseen.

Virusmuunnoksia kehittyy koko ajan lisää. Jo nyt pidetään todennäköisenä, että koronarokote jää jokavuotiseksi -influenssarokotteen tavoin.