Eläintalous on ilmastokriisin tikittävä aikapommi, mutta siihen on yksinkertainen ratkaisu:
kasvisruoka ja keinoliha
– Ruoan vallankumous näyttää jo alkaneen
Eläintalouden rooli ilmastokatastrofin aiheuttajana on jopa niin merkittävä, että jos kaikki maailman ihmiset siirtyisivät kasvisruokavalioon, teoriassa mitään muita toimenpiteitä ei välttämättä edes tarvittaisi, kirjoittaa tietokirjailija Risto Isomäki.
Lihan tehotuotanto ja liikakulutus maailmassa ovat kasvaneet monella tapaa kestämättömiksi. Sekä eläimet, ihmisten terveys, että ympäristö kärsivät.
Kaikkea lihansyöntiä ei edes tarvitse lopettaa maailman pelastamiseksi. Riittää, että lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden kulutusta vähennetään tuntuvasti.
Muutosta tukevat uudenlaiset vegaaniset elintarvikkeet ja geeniteknologian myötä laboratoriossa tuotettu keinoliha.
Lihansyönti on jo nyt kääntynyt laskuun
Lihansyönnin kohtuullistaminen ei ole mitään utopiaa, vaan jo käynnissä oleva prosessi.
Meneillään näyttäisi olevan jonkinlainen ruokavallankumous. Lihan kulutus maapallolla kääntyi laskuun vuosina 2018 ja 2019 – ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen.
Ruokailutottumukset saattavat lähivuosikymmenien aikana muuttua nopeammin kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa.
GlobalData-analyysiyhtiön mukaan peräti 70 prosenttia maailman ihmisistä aikoo lopettaa liharuuan syömisen tai vähintään siirtyä paljon aiempaa kasvispainotteisempaan ruokavalioon.
Ihmisten asenne lihantuotantoa kohtaan on muuttunut useasta eri syystä
- Ihmisten terveys ei kestä liiallista eläinperäisten rasvojen käyttöä. Yhä suurempi osa maailman ihmisistä sairastaa epäterveelliseen ravintoon liittyviä sairauksia, kuten syöpiä, 2-tyypin diabetesta, tai sydän- ja verisuonitauteja.
- Koronavirus on herätellyt ihmisiä siihen, että lihan tehotuotanto liittyy vakaviin pandemioihin.
- Ihmiset alkavat olla vakavasti huolissaan siitä, että turha antibioottien käyttö synnyttää vastustuskykyisiä bakteereja. Peräti 80 prosenttia kaikista maailmassa käytetyistä antibiooteista kulutetaan eläintuotannossa. Suurin osa niistä on käytetty ennaltaehkäisevästi ja edistämään eläinten kasvua.
- Yhä useammat ihmiset ovat sitä mieltä, että eläimiä on kohdeltava hyvin.
- Ihmiset ovat yhä enemmän huolissaan eläintuotannon vaikutuksista ilmaston lämpenemiseen sekä pinta- ja pohjavesien sekä merien saastumiseen.
Moni ei kuitenkaan tiedä, miten ratkaiseva rooli eläintaloudella on maapallon ilmastokatastrofin kannalta.
Eläintalous on salakavalasti hiilidioksidipäästöjen takana
Eläintalouden aiheuttama vesistöjen rehevöityminen on todennäköisesti tärkein tapa, jolla lihan tuotanto lämmittää ilmastoa. Kaikista virallisista arvioista se puuttuu käytännössä kokonaan.
Eläintuotanto aiheuttaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n arvion mukaan noin 20 prosenttia kaikista ihmisen ilmastoa lämmittävistä päästöistä.
Virallisessa laskelmassa ei ole huomioitu laidunmaiden eikä rehua tuottavien peltojen päästöjä.
Jo yksin tämä luku on suuri, mutta todellisuudessa tilanne on vielä pahempi. Virallisessa laskelmassa ei ole huomioitu laidunmaiden eikä rehua tuottavien peltojen päästöjä. Ne vapauttavat lukuisien tutkimusten mukaan edelleen ilmakehään suuria määriä hiilidioksidia.
Merkittävää on myös se, että FAO:n arviossa järvien, lampien ja jokien metaanipäästöt on laskettu luonnollisiksi eikä ihmisen aiheuttamiksi päästöiksi. Tekoaltaiden tuottama metaani puolestaan on luokiteltu energiantuotannon päästöksi.
Käytännössä molemmissa tapauksissa on kyse maatalouden aiheuttamasta rehevöitymisestä.
Miksi tämä laskuvirhe on erityisen huolestuttava?
Kuva: Petteri Sopanen / Yle
Rehevöityminen ja ilmaston lämpeneminen uhkaavat yhdessä synnyttää eräänlaisen metaanipäästöjä kasvattavan kierteen. Lämpeneminen suosii metaania tuottavia bakteereja ja mitä enemmän eloperäistä ainetta vesien pohjalle vajoaa, sitä hapettomammiksi olot muuttuvat ja sitä suurempi osa kasvinjätteistä hajoaa metaaniksi eikä hiilidioksidiksi.
Metaani on selvästi hiilidioksidia voimakkaammin ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu.
Esimerkiksi Suomessa rehevöitymisen ja ilmaston lämpenemisen yhteisvaikutus uhkaa kasvattaa järvien metaanipäästöt 6-17 kertaa nykyistä suuremmiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa suurin osa kaikista kasvihuonekaasupäästöistä voi meillä jonkin ajan päästä tulla rehevöityneistä järvistä.
Vesistöjen metaanipäästöt saattavat siis kasvaa painajaismaisella tavalla tulevaisuudessa, jos emme onnistu tekemään korjausliikkeitä.
Kun eläintuotannon aiheuttama rehevöityminen yhdistyy ilmaston lämpenemiseen, voi matalissa vesistöissä metaanin tuotanto suorastaan räjähtää.
Kun eläintuotannon aiheuttama rehevöityminen yhdistyy ilmaston lämpenemiseen, voi matalissa vesistöissä metaanin tuotanto suorastaan räjähtää. Maapallolla on niin paljon matalia vesialueita, että juuri tästä asiasta saattaa tulla jopa tärkein yksittäinen osa koko kasvihuoneongelmaamme.
Laitumet ja rehupellot lämmittävät ilmastoa myös pelkällä olemassaolollaan.
Laidunmaa Amazonasissa, Brasiliassa. Kuva: MatthiasxGraben/ AOP
Laitumet ja rehupellot lämmittävät ilmastoa myös pelkällä olemassaolollaan. Ne vapauttavat joka vuosi ilmakehään suuria määriä sellaista hiilidioksidia, jota ei ole huomioitu virallisissa tilastoissa. Tällä on suuri merkitys, sillä näitä maita on maapallon pinta-alasta miljardeja hehtaareja.
Eläintalouden eri osa-alueilla on siis salakavalan suuri vaikutus ilmaston lämpenemisessä.
Samalla ratkaisu ongelmavyyhtiin on yllättävän yksinkertainen: Suunta muuttuu kasvissyönnin ja keinolihan myötä.
“Labraruoka” voi pelastaa maailman ilmastokriisiltä
Lihan kulutus on viime vuosina laskenut sitä mukaa, kun kaupasta saatavien lihan ja maidon korvaavien tuotteiden määrä on kasvanut.
Uudenlaisia ruuan valmistustapoja kehitellään myös Suomessa aktiivisesti. Kaurasta ja härkäpavusta jalostetut Nyhtökaura ja Härkis olivat ensimmäiset isot onnistumiset kotimaan markkinoilla. Suomen laboratorioista saattaa olla luvassa nyt myös maailmanlaajuisia ruokahittejä.
Suomalaistutkijat ovat kehittäneet tavan tuottaa kananmunan valkuaista vastaavaa proteiinia sienirihmaston avulla.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkijat ovat kehittäneet tavan tuottaa kananmunan valkuaista vastaavaa proteiinia, ovalbumiinia sienikasvuston avulla. Menetelmän ennustetaan korvaavan oikeiden kananmunien käytön elintarviketeollisuudessa.
VTT:n menetelmä aiheuttaa vain neljänneksen aitojen kananmunien kasvihuonepäästöistä.
Yhdysvalloissa kehitetty vegaaninen kananmunankorvike on jo kuluttajien aamiaislautasella.
Yhdysvalloissa kehitetty vegaaninen kananmunankorvike on jo kuluttajien aamiaislautasella. Just Egg on pullossa ostettavaa nestettä, jota voi kaataa paistinpannulle ihan kuin kananmunaa kuorestaan.
Sokkotestissä maistajat eivät pystyneet erottamaan siitä tehtyä munakokkelia aidosta.
Olisi hienoa jos isot suomalaiset kauppaketjut alkaisivat tuoda Just Egg-valmisteita myös Suomeen ja muualle Eurooppaan – tai jos VTT kehittäisi niille kotimaisen vastineen.
Espoolaisessa laboratoriossa on kehitetty prosessi, jossa bakteerit tuottavat auringonkeltaista proteiinia
Kuva: Solar Foods
Espoossa päämajaansa pitävä Solar Foods on puolestaan kehittänyt todella vallankumouksellisen tavan tuottaa korkeatasoista ravintoa ihmisille. Prosessissa bakteereille syötetään aurinkosähköllä tuotettua vetyä ja ammoniakkia, vettä ja ilman sisältämää hiilidioksidia. Bakteerit tuottavat näistä aineksista soleiini-nimistä valkuaisainetta, jolla on lukemattomia erilaisia käyttömahdollisuuksia elintarviketeollisuudessa ja keittiöissä.
Solar Foodsin mukaan sen menetelmä tuottaa sata kertaa vähemmän kasvihuonekaasuja kuin eläintalous samaa proteiinimäärää kohti.
Eikä tässä vielä kaikki: kun yhden pihvilihakilon tuottamiseen on tuhlaantunut yleensä vähintään 15 000 mutta pahimmillaan peräti 100 000 litraa vettä, eli kymmenen säiliörekallista, tarvitaan yhden soleiinikilon tuottamiseen vettä vain 10 litraa, yhden ämpärillisen verran.
Aasiassa keinolihaa saa kaupoista jo nyt
Keinoliha ei ole enää pelkkä tulevaisuudenvisio. Singaporessa saa ravintoloista ja kaupoista kananugetteja, joiden liha on valmistettu laboratoriossa. Liha on soluviljelmien tuottamaa keinolihaa, joka on koostumukseltaan täsmälleen samanlaista kuin eläimissä kasvanut liha.
Lihan kasvattaminen laboratoriossa tulee olemaan pian halvempaa kuin eläinten kasvattaminen.
Lihan kasvattaminen laboratoriossa tulee olemaan pian halvempaa kuin eläinten kasvattaminen. Intialainen keinolihayhtiö Clear Meat väittää jo nyt pystyvänsä tuottamaan soluviljelmillä kasvatettua kananlihaa samalla hinnalla kuin broilerien kasvattajat.
Intialaiset uskovat voivansa tuottaa myös korkeatasoista sian ja naudan keinolihaa muuta maailmaa halvemmalla. On hyvin todennäköistä, että soluviljelmien tuottama liha on pian selvästi aitoa lihaa halvempaa. Tällöin kaikkien maailman vähittäiskauppiaiden kannalta muuttuu taloudellisesti kannattavaksi tarjota sitä ihmisille ensisijaisena vaihtoehtona.
Esimerkiksi Intian 1 400 miljoonasta asukkaasta 63 prosenttia syö myös lihaa. 99 prosenttia kaikista intialaisista lihansyöjistä sanoo kuitenkin siirtyvänsä kokonaan tai pääosin keinolihaan siinä vaiheessa, kun sitä saa markkinoilta samalla hinnalla kuin aitoa lihaa. Kun lähes viidennes maapallon ihmisistä siirtyy pääosin keinolihaan, sen tuotantokustannukset romahtavat.
Keinolihan ja kasvisruoan myötä vesistöjä rehevöittävät ja ilmastoa lämmittävät laitumet ja rehupellot voidaan muuttaa hiiltä ilmakehästä poistaviksi maiksi, kuten metsiksi. Ja jos ne vielä kaiken lisäksi valjastetaan nykyaikaisen biotalouden raaka-aineiden, kuten biopolttoaineiden, tuottamiseen, ei teoriassa muita toimenpiteitä maapallon pelastamiseksi välttämättä tarvita.
Keinolihan ja kasvisruoan myötä vesistöjä rehevöittävät ja ilmastoa lämmittävät laitumet ja rehupellot voidaan muuttaa hiiltä ilmakehästä poistaviksi maiksi, kuten metsiksi. Ja jos ne vielä kaiken lisäksi valjastetaan nykyaikaisen biotalouden raaka-aineiden, kuten biopolttoaineiden, tuottamiseen, ei teoriassa muita toimenpiteitä maapallon pelastamiseksi välttämättä tarvita.
Tämä on tietysti vain ajatusleikki. Todellisuudessa kaikkia päästövähennyksiä ei tietenkään kannata korvata yksinomaan laidunmaita ja rehupeltoja metsittämällä.
Britannian pääministeri Winston Churchill ennusti jo vuonna 1931, että ihmiskunta ei viidenkymmenen vuoden päästä enää kasvattaisi kokonaisia kanoja vaan tuottaisi niiden siipi- ja rintapaloja sopivilla ravintoliuoksilla ruokituissa soluviljelmissä.
Churchillin huomautus oli tarkkanäköinen ja aikaansa edellä. Hänen ajoituksensa oli tietysti hiukan optimistinen, sillä keinoliha ei ollut todellisuutta vielä vuonna 1981.
Mutta nyt se tulee – kovalla vauhdilla.
Tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki on tullut tunnetuksi globalisaatiota ja ympäristökysymyksiä koskevista teoksistaan. Hänen tunnetuin romaaninsa on “Sarasvatin hiekkaa”, joka oli Finlandia-palkintoehdokkaana vuonna 2005. Isomäki sai vuonna 2020 tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon pitkäaikaisena maan, meren ja ilmaston tulevaisuuden puolestapuhujana.
Mahtikoneita ja ilmastoihmeitä -sarjassa etsitään ratkaisuja maapallon pelastamiseksi. Katso jakso labraruoasta: