Koronatuki ja suuret lupaukset: käsikirjoitus

Kun hallitus päättää uusista koronarajoituksista, liittyy niihin aina lupaus tukea yrityksiä.

Sanna Marin, A-studio 24.3.2021: Pitää korvata yrityksille mahdollisia rahallisia menetyksiä tämän kohdalta...ilman muuta korvataan, kustannustuen kautta näitä menetyksiä korvattaisiin.

Hallitus on tuonut eduskuntaan Kustannustuki ykkösen, kakkosen, kolmosen ja nelosen.

Kaikissa tukikierroksissa on kuitenkin sama ongelma - hitaus.
Yritykset eivät saa apua ajoissa.

Kim Heiniö, ravintoloitsija: Luvataan paljon asioita A-studiossa ja muualla, mutta sitten se totuus ei ehkä ole aina sama. Kai se on politiikkaa pitää äänestäjät tyytyväisinä, totuus on mitä on sitten.

Lomautusjärjestelmä on pelastanut suuremmalta tuholta - mutta on siirtänyt tuskan palvelualojen työntekijöille.

Seija Ilmakunnas, Yritystukien tutkimusjaosto, puheenjohtaja: Naisten työllisyys on tässä tässä kärsinyt suhteessa enemmän kuin monissa muissa aiemmissa kriiseissä.

Tiina Riihimäki: Meistä ei puhuta yhtään mitään. Meidät on unohdettu aivan kokonaan. Meistä ei kanna huolta yhtään kukaan.

MOT: Koronatuki ja suuret lupaukset

Kim Heiniö, 4.5.2020: No… yrittää löytää eri tavoilla pitää toi spiritti ylhäällä ja just niinku mun pitää olla niinku rohkea, vahva tolle henkilökunnalle et… joo… sori…

Ravintoloitsija Kim Heiniö tuskaili vuosi sitten yrityksensä tilannetta. Ravintolat oli suljettu, mutta mahdollisesta koronatuesta ei ollut mitään varmaa tietoa.

Hallitus myönsi yrityksille Business Finlandin kautta kehittämistukea. Se ei ratkaissut yritysten koronasta johtuvia huolia.

Hallitusammattilaisen Jarmo Lehtisen mielestä hallituksen korona-tuki tarkoitti siinä vaiheessa kallista lainaa.

MOT: Valtio takaa, pankit jakaa, 4.5.2020

Jarmo R Lehtinen, hallitusammattilainen, konsultti: Todellisuus on se että tämä on ilmaa ja humpuukia yrittäjän näkövinkkelistä.

Kim Heiniötä huolestutti, miten hänen työntekijöilleen kävisi.

Heiniö: Mehän työllistetään niin paljon, pitää töissä, ja se ei tule tapahtumaan ilman niitä suoria tukia.

Kun jätimme Kim Heiniön vuosi sitten pohtimaan selviytymiskeinoja, jakoi valtio tukea pääosin Business Finlandin kautta. Tuki oli tarkoitettu yritystoiminnan kehittämiseen. Sitä ei saisi tukiehtojen mukaan käyttää juoksevien menojen maksamiseen. Monella yrityksellä oli kuitenkin kassa tyhjenemässä.

Pari viikkoa MOT:n jutun ulostulon jälkeen hallitus lupasi toden teolla auttaa yrityksiä.

Mika Lintilä, elinkeinoministeri, 14.5.2020: Perusideana on se, että se kohdistuu nimenomaan koronasta kärsiviin yrityksiin. Ja tarkoitus tietysti turvata suomalaiset työpaikat.

Valtio päätti jakaa suoraa kustannustukea 300 miljoonaa euroa. Siis rahaa, jolla yritykset voisivat maksaa laskuja ja palkkoja.

Tuen jakaminen oli annettu pikavauhtia Valtiokonttorin tehtäväksi.

Timo Laitinen, pääjohtaja, Valtiokonttori: Maaliskuun lopulla yhtenä perjantai-iltana mulle soitettiin ja kerrottiin että Kesärannassa istuu hallituksen viisikko ja ja nyt pitäisi ryhtyä kiireellä korvaamaan ravintoloille menetettyjä tappioita ja ja ja TEM:n siis Työ- ja elinkeinoministeriön alaiset virastot ELY:t ja Business Finland on täynnä omia töitään ett voisko Valtiokonttori olla mukana tässä hommassa ja.
Lakia tehtiin kevään aikana todella kovalla kiireellä. Aivan uniikki lainsäädäntö. Palkkasimme muutamassa viikossa kuutisenkymmentä ihmistä tänne määräaikasesti töihin, tämmöinen aivan salamaoperaatio.

Uusi kustannustuki tuli hakuun heinäkuussa 2020.
Tapaamme jälleen ravintoloitsija Heiniön kun korona-kriisin viimeisin sulku on alkanut maaliskuussa. Koronarajoitukset ovat iskeneet erityisen kovaa ravintola-alaan.
Ensimmäinen, ravintolatuki tuli hakuun kesäkuussa 20.
Hallitus lupasi 123 miljoonaa euroa. Ravintolatukea myönnettiin puolet, 60 miljoonaa.

Kim Heiniö, ravintoloitsija: Kesällä oli kuitenkin enemmän optimisti. Kesällä oli monella ravintola paljon parempaa, mutta meillä on tosi paljon näitä lounasravintoloita ja etätyösuositus on ollut läpi koko ajan, paitsi oliko se viikko elokuussa, niin ne on ollu tyhjillään koko ajan.

Heiniön yrityksellä on lähes 30 ravintolaa.
Hän sai ravintola-tukea työllistämiseen 100 000 euroa.

Grafiikka,Heiniö haki 144 ihmiselle 1000,-, sai 97X1000,-

Heiniö haki myös kustannustukea heti kun se oli mahdollista eli heinäkuussa 2020. Tukea hän ei saanut euroakaan.

Tämä ei ole yllättävää. Ensimmäisten kustannustukien hakemuksista valtaosa eli 72 prosenttia hylättiin.

Seija Ilmakunnas, puheenjohtaja, Yritystukien tutkimusjaosto: Se on kyllä yllättävän paljon ja ja toisellakin hakukierroksella hylkäysprosentti ei nyt ihan yhtä suuri ollut, mutta liki main. Se tietysti osoittaa sitä, että on ollut vaikea nyt löytää sitä ikään kuin oikeaa kaavaa ja siinähän on aika tiukat kriteerit, mikä tietysti näin veronmaksajan kannalta on ihan hyvä, että on varmistettu, että tukea menee oikeaan osoitteeseen.

Kim Heiniö, ravintoloitsija: Ensimmäinen tukipaketti oli vaan tehty niin vaikeaksi, että meillä ei ollut mahdollisuutta saada. Se oli ihan selkeästi rakennettu niin, että toivottiin, että ravintolat ei saa tukea. Varmaan ajateltiin, että koska ne kesällä sai siitä huhti-toukokuusta tukea, niin ei tarvii enää. En tiedä. Sit se toinen paketti oli tehty vähän helpommaksi.

Toinen kustannustukipaketti tuli hakuun jouluna. Se oli yrityksille joiden liikevaihto oli pudonnut 30 prosenttia kesä-lokakuussa. Se ei korvannut ravintoloiden pikkujoulusesonkia - joka meni täysin pieleen rajoitusten takia.

Mika Lintilä, A-studio, syksyllä 11.11.2020: Ei tässä olla yrityksiä pelastamassa, vaan suomalaisia työpaikkoja joita nämä yritykset luo.

Kim Heiniö, ravintoloitsija: Luvataan paljon asioita A-studiossa ja muualla, mutta sitten se totuus ei ehkä ole aina sama. Kai se on politiikkaa pitää äänestäjät tyytyväisinä, totuus on mitä on sitten.
Tietysti alussa, silloin ensimmäiset kommentit sanottiin, että tullaan auttamaan ja tehdään kaikkemme, jotta ihmiset pysyy työpaikoissa. Kyllä mulle tässä vuoden aikana yli 50 pinnaa meidän työpaikoista on kadonnut. Ei se nyt sit ihan pitänyt paikkaansa.

Seija Ilmakunnaksen johtaman koronatukia arvioineen ryhmän mukaan tärkeämpi kuin hitaaksi ja verrattain pieneksi jäänyt kustannustuki on lomautusjärjestelmä.

Seija Ilmakunnas, puheenjohtaja, Yritystukien tutkimusjaosto: Tietysti työvoimakustannukset on monessa yrityksessä se isoin kuluerä ja kun meillä Suomessa on valmis lomautusjärjestelmä, joka voidaan ottaa käyttöön heti siinä kriisin alkumetreillä ja nythän sitä järjestelmää vielä joustavoitettiin, niin iso osa sopeutustarpeesta sitten yrityksissä on voitu hoitaa tällä lomautusjärjestelmällä.

Suomessa oli maaliskuussa lomautettuna 80 000 ihmistä.

Lomautukset ovat suomalainen tapa tasata yritysten työvoimakuluja. Työsuhde ei katkea, mutta työnantajan ei tarvitse maksaa palkkaa. Työntekijä saa työttömyyskorvausta.

Seija Ilmakunnas, puheenjohtaja, Yritystukien tutkimusjaosto: Tässä erityinen piirre varmaan tässä kriisissä on se, että että jos me tarkastellaan vaikka sukupuolen mukaan vaikutuksia, niin monet henkilökohtaisten palvelujen alat ovat naisvaltaisia aloja ja varmaan naisten työllisyys on tässä tässä kärsinyt suhteessa enemmän kuin monissa muissa aiemmissa kriiseissä.

Istumme entisen Fazerin, nykyisen Compass Groupin suljetussa henkilöstöravintolassa. Henkilöstöravintoloiden työntekijöillä on ollut kova vuosi.

Tiina Riihimäki on ollut yli 10 vuotta Compass Groupin henkilöstöravintolassa töissä. Hän lähtee joka aamu liikkeelle puoli kuudelta, kun mies lähtee töihin.

Tiina Riihimäki: Ennen tätä oli paljon töitä, eli tota iltatilaisuuksia oli paljon, isoja buffia, isoja rekrytapahtumia, edustustapahtumia oli paljon. Elikkä töitä riitti ja tekijöistä oli pulaa vielä reilu vuosi sitten. Ett silloin 2020 tammikuu, helmikuu niin silloin tosiaan oli töitä ja sitä tehtiin ja sitä tehtiin paljon. Että sit kun tuli sit kun tuli maaliskuussa pysähdys, niin sitä ei uskonut kukaan. Ett se loppui kuin seinään.
Silloin maaliskuussa vuosi sitten, kun lomautettiin niin sitähän silloin niin kuin mietti, että täähän on ohi äkkiä. Että meillehän silloin annettiin 90 päivän lomautukset heti alkuun, koska tota eihän kukaan sitä silloin ajatellut, että tää jatkuu näin pitkään. Ja sehän otettiin niin kuin työkavereiden piirissä vähän sillä tavalla, että nyt saa vähän aikaa hengähtää.

Siinä vaiheessa mä rupesin miettimään sitä, kesäkuussa soitti operatiivinen suunnittelija ja jatkoi lomautusta aina joulukuun loppuun asti elikkä vuoden loppuun asti, 2020 loppuun asti. Ja silloin mä rupesin miettimään sitä, että ett näinköhän mitenköhän tässä käy.

No syksy toikin sit uusia tuulia. Puhelin soi aamulla, oisko ollut 8-9 aikaan, ja asiakkuuspäällikkö soitti, että että Tiina hei, arvaat varmaan minkä takia hän soittaa sulle. Ett nyt on tilanne se, että sut irtisanotaan. Niin kyllähän siinä kerättiin happee puhelun jälkeen aika pitkään.

Palvelualojen ammattiliiton jäsenen keskimääräinen bruttopalkka on 2000 euroa kuussa.

Tiina Riihimäki: Liiton korvaus on noin 60 prosenttia palkasta. Niin kyllähän se laittaa miettimään euroja. Että tota miten ja mihin laitat eurot. Sehän on ihan eittämätön totuus, koska sä olet tottunut siihen tiettyyn elintasoon mikä sulla on aikaisemmin ollut ja siitä otetaan iso osa pois, niin eittämättähän se laittaa ottamaan kynää ja paperia käteen ja kattomaan mihin ne rahat laitetaan. Että samat laskuthan sulla on, vaikka rahaa tulee vähemmän.
Meistä ei puhuta yhtään mitään. Meidät on unohdettu aivan kokonaan. Meistä ei kanna huolta yhtään kukaan.

Kustannustuki kakkonen tuli hakuun juuri ennen joulua.
Nyt luvattiin 550 miljoonaa, ehtoja höllennettiin.

Heiniön ravintola-yhtiö sai tällä kertaa lähes puoli miljoonaa euroa.

Yhtiön maksamiin vuokriin menee 100 000 euroa kuussa + muut kiinteät kulut, lähes 100 000 euroa lisää - kuussa.

Kim Heiniö, ravintoloitsija: Pitäisi vaan saada niin paljon tukea, että pysytään hengissä ja saadaan ihmiset takaisin töihin sitten. Se on kuitenkin ilman niitä, niin tosi moni veronmaksaja jää pois systeemistä. Mä luulen, että se on paljon kalliimpaa sitten uudelleen yrittää työllistää niitä muualla, jos me niin kuin kaadutaan. Niin paljon pitäisi saada tukea, että pysytään hengissä.

Kustannustuki kakkoseen budjetoitiin siis 550 miljoonaa.
Kustannustukea maksettiin kolmannes tästä - 183 miljoonaa.
Ravintola-alan osuus oli 18 miljoonaa euroa.

Pettikö hallitus lupauksensa tukea yrityksiä ja ravintoloita?

Millaista on kuunnella uutisia rajoituksista ja lupauksia yritysten auttamisesta?

Kim Heiniö, ravintoloitsija: Kyllähän tää, kun tää vuosi on nyt kestänyt, niin kyllähän tää aika rankkaa on ollut.
Se epätietoisuus on tosi haastavaa, kun sä yrität joka päivä, toivot, että huomenna on vähän parempi päivä tai seuraavana on vähän parempi päivä, niin se jotenkin se, että kun sä näet, että sun kassa joka kuukausi menee enemmän miinukselle, joka kuukausi sä häviät rahaa, ja joka kuukausi sä joudut niin kuin henkilökunnalle sanomaan, että sori, me ollaan vielä tässä tiukassa jamassa, mutta yrittäkää tsemppaa ja valoa kohta näkyy.

Seija Ilmakunnaksen vetämä ryhmä on arvioinut korona-tukia. Ryhmä on tehnyt useita havaintoja.

Yksi on Business Finlandin ja Ely-keskusten jakamien kehittämistukien määrä eli 1,3 miljardia euroa. Jo vuosi sitten tiedettiin, että tämä raha ei pelasta hädässä olevia yhtiöitä. Rahoilla ei voinut paikata romahtaneita tuloja, vaan niillä piti kehittää uutta liiketoimintaa.

Kustannustukea valtio on jakanut 300 miljoonaa euroa.

Seija Ilmakunnas, puheenjohtaja, Yritystukien tutkimusjaosto: Se niin voimakas painopisteen laittaminen niihin kehittämistukiin, että niitten mittaluokka on tosiaan se 1,3 miljardia ja kustannustukia tällä hetkellä on maksettu noin 300 miljoonaa, niin se ikään kuin se kokoluokkaero niitten välillä on se ehkä vielä isompi ongelma.
Mielestäni tämä kokoluokkasuhde olisi pitänyt olla pikemminkin toisin päin.

Jarmo Lehtinen on kokenut hallitusammattilainen ja konsultti. Hän on myös yhtenä omistajana parturi-kampaamoketjussa.
Kukaan ei ollut valmistautunut tällaiseen kriisiin vuosi sitten - mutta Lehtisen mielestä viime kesän jälkeen olisi voinut valmistautua paremmin.

Jarmo R. Lehtinen, hallitusammattilainen, konsultti: Tää on niin kuin tavattoman hidasta reagointia yhteiskunnalta tai poliitikkojen taholta näihin tilanteisiin. Eli valmistautuminen on ollut minusta luvattoman huonoo.. Olis voitu hyvin valmistautua moniin näistä asioista etukäteen ja sitten olis tiedetty, että jos menee näin niin sit tulee näin ja näin edespäin.
Minusta se vähän kertoo kokemattomuudesta ja siitä, että tässä niin kuin asiat vie niitä poliitikkoja eikä poliitikot vie asioita eli se kertoo jos nyt sen sanon suoraan, niin huonosta johtamisesta ja siitä että johtamisjärjestelmät ei oo tehty tän tyyppisten tilanteitten hoitamiseen.

Tänä keväänä, 24. maaliskuuta hallitus oli viemässä liikkumisrajoituksia eudskuntaan. Kun Lehtinen katsoi A-studiota, hän oli jo oppinut mitä pääministerin lupaus käytännössä tarkoittaa.

Sanna Marin, A-studio 24.3: Pitää korvata yrityksille mahdollisia rahallisia menetyksiä tämän kohdalta...ilman muuta korvataan, kustannustuen kautta näitä menetyksiä korvattaisiin.

Lehtinen tiesi kokemuksesta, että tällaiset korvaukset tulisivat hakuun noin neljän kuukauden kuluttua. Tällaisen tilan vuokra on noin 10 000 euroa kuussa.

Jarmo R. Lehtinen, hallitusammattilainen, konsultti: Mä ajattelin heti, että nyt tuli stoppi. Mä pistin pistin kirjeen meidän tuota ihmisille myymäläpäälliköille, että että nyt välittömästi lomautusvaroitukset ja kaikki käyntiin, että tää loppuu nyt. Ja mä tiedän yrityksiä, jotka silloin pisti jo ovet kiinni ja totesi, että ei käy tarpeeks asiakkaita, ei ole mitään järkee pitää kauppaa auki.
Se oli suuri fiasko, se tiedottaminen oli aivan karseeta yrittäjän kannalta ja sillä aiheutettiin hirveen paljon minusta kyllä ongelmia. Ja vaikka nyt ajattelisi niinkin positiivisesti että ei se ollut tarkoitushakuista se ongelmien aiheuttaminen, niin näin kuitenkin kävi. Nyt se on pois, mutta edelleen se on siellä ihmisten takaraivossa. Tää oli minusta kyllä yksi hallituksen suurimpia kömmähdyksiä niin kuin tällä tasolla.

Lehtisellä on yrittäjän näkökulma.
Jenni Rusilalla, työntekijän näkökulma. Hän sai lomautusvaroituksen.

Jenni Rusila, kampaaja: Päällimmäisenä oli tietysti se, että miten mun töiden käy, saanks mä rahaa, mistä niin kuin jäänks mä totaalisesti kotiin.. no ehkä tietysti se lomautusuhka. No kaikki tää, kun oli niin epäselvää, että onko saaks parturit olla auki, säädetäänks siitä vielä jotain uusia rajoituksia sen suhteen että missä saa liikkua, saaks kauppakeskuksissa olla, kuinka tiukat ne rajoitukset on.
Yritysten selviytymisestä on ollut puhetta mutta se mitä se tarkoittaa työntekijätasolla, siitä ei ole ollut minkään näköistä, että vaikka se yritys sais sen tuen, koskeeko se sitä työntekijää millään tavalla.

Hallitus varasi Kustannustuki ykköseen ja kakkoseen rahaa yhteensä 850 miljoonaa euroa. Rahaa on jaettu selvästi alle puolet siitä.

Kun kustannustuki kolmosta avattiin huhtikuun lopussa, ei tarvittu uutta rahaa valtion budjetista. Tarvetta ei ollut, sillä rahaa oli jaettu kitsaasti. Ensimmäisellä kierroksella hylättiin 72% hakemuksista, toisella kierroksella 61%.

Timo Laitinen, pääjohtaja, Valtiokonttori: Tää osin tai pitkältikin varmaan liittyy tähän tilanteen ainutkertaisuuteen. Meill ei oo kokemuksia historiasta miten yritysten talous käyttäytyy tämän kaltaisissa kriiseissä ja. Ja ainakin ykkösen budjetoinnissa, osin kakkosessakin, koska vähän ehtoja muutettiin. Lähdettiin siitä että ett missään olosuhteissa se budjetoitu raha ei saa loppua kesken. Koska jos niin kävisi niin meillähän pantas saman tien ovi lukkoon. Koska budjettimomentteja ei saa ylittää. Jolloin jolloin tämän kaltaisessa asiassa on aina turvallisempaa budjetoida niin että raha varmasti riittää. Koska se ei mene hukkaan. Se palautuu valtion kassaan.

Kun kustannustuki kolmosta nyt toukokuussa haetaan - se korvaa kustannuksia viime marras-helmikuussa.

Jarmo R. Lehtinen, hallitusammattilainen, konsultti: Se mistä puhutaan nyt paljon, joka mua pikkasen särähtää korvaan, on se, että sanotaan, että eihän tässä nyt ole niitä konkursseja hirveesti tullut. No joo, ei ole tullut vielä. Siinä on muutama syy. Yks on se, että ne tulee aina viiveellä, koska yrityksethän yrittäjähän tyypillisesti on sellainen, että se ei helposti anna periksi. Meillä on paljon yrittäjiä, jotka sinnittelee viimeiseen asti. Sitten kun ne sinnittelee viimeiseen asti, niin ne joutuu lopettaan, mutta ne ei välttämättä edes mene konkurssiin sen takia, että pienellä yrityksellä ei ole varaa konkurssimenettelyyn, ne vaan jää niin kuin pois.. konkurssit raukee, joka tarkoittaa sitä, että se yritys loppuu, mutta se ei näy konkurssitilastoissa. Ja varsinkin pienille konkurssi maksaa tommosen 10 000, suurin piirtein, 15 000. Niin jos ei sillä ole sitä rahaa siellä pesässä, niin kukaan asianajaja ei vie sitä edes konkurssimenettelyyn. Eli ne vaan loppuu ja hiipuu.
Ja puolentoista vuoden, kahden kuluttua se poistetaan tuolta Kaupparekisteristä ja sitten yrittäjä ilmoittaa verottajalle, että liiketoiminta on lakannut. Sillä ne hiipuu pois. Hiljainen kuolema, jota ei näy tilastoissa.

Palvelu-alat ovat olleet suurissa ongelmissa rajoitusten takia.
Palvelualojen ammattiliittolla (PAM) on 210 000 jäsentä. Ennen koronaa lomautettuna tai työttömänä oli 5 prosenttia jäsenistä. Vuoden 2020 aikana jossakin vaiheessa työttömänä tai lomautettuna oli lähes 25 prosenttia jäsentä.
Tia Laakkonen on yksi heistä. Hän sai opinnot päätökseen, ja ensimmäisen vakituisen työpaikan maaliskuussa 2020 - kauppakeskus Triplan hotellista. Koronarajoitukset alkoivat, hän joutui samantien lomautetuksi.

Tia Laakkonen: Kyllä koko ajan on stressi ja muuta kun piti olla hyvä uus työ, niin kuin säännölliset kuukausitulot, kun aina on ollut osa-aikainen ja muuta niin sit yhtäkkiä hirveen stressi, että mitä sitä tekee ja mä oon semmonen, että mä tykkään sit punnita hirveesti vaihtoehtoja, niin satoja työhakemuksia eteenpäin ja katotaan mistä nappaa töitä ja silloin keväällä mä huhtikuussa menin sitten pääsin tonne Prisman kassalle töihin, olin siinä hetken. Sitten pääsin verkkokauppojen asiakaspalveluun ja olin siinä hetken ja sitten menin sinne omiin töihin heinäkuussa.
Olen miettinytkin että kannattaisiko auto myydä pois ja kyl on niin kuin vähän joutunut ruokakaupassa miettimään, että mitä sitä tänään syödään.
Onneksi on ollut säästöjä, että jos ei olis ollut säästöjä, niin ei olis ehkä voinut niin tota hyvin varautua tähän, mutta meillä on tässä lähialueella on niin kuin ruoka-apu, hävikkikassien jakelua, niissä ollaan käyty ja on joutunut jättää semmoisia hankintoja tekemättä mitä ajatteli, että hankkii.
Mun tapauksessa tilille tuli lähes sanotaanko 1500 vähemmän, koska päiväraha on määritelty siltä ajalta, kun mä olen ollut opiskelija, ja tietenkin tehnyt osa-aikatöitä siinä ohessa, niin päiväraha on määritelty sen mukaan ja se on ihan laissa se se juttu, mutta niin kuin piti saada parempi palkkainen kuukausipalkkanen työ ja sitten yhtäkkiä yrität pärjätä sillä, ehkä 800.

Tian onneksi hänen hotellinsa kuuluu S-ryhmään, ja on juuri perehdytyksessä toiseen väliaikaiseen tehtävään hotelli-bisneksen avautumista odotellessa.

Nytkin niin kuin S-ryhmän sisällä toisessa toimenkuvassa tän lomautuksen ajaksi pääsin sinne, niin on kyl niin kuin S-ryhmä pelannut siinä hyvin, että on auttanut työntekijöitään hakemaan ryhmän sisällä muita hommia.
Laakkonen: Hyvä että on päässyt välissä tekemään töitä, että saa taas vähän niitä säästöjä kartutettua. Mutta jos ei olisi päässyt, niin kyllä oltais nyt jo menty kovempaa alamäkeen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilälle tarjottiin mahdollisuus kommentoida ohjelmaa.

Kustannustuki kolmosen haku avattiin Valtiokonttorissa ennen vappua. Se korvaa kiinteitä kustannuksia marras-joulukuulta.

Heiniön ravintola-yritys haki heti ensimmäisenä päivänä, ja sai 600 000 euroa.
Liikevaihto oli pudonnut 72 prosenttia edellisestä vuodesta.
Summa kattaa suurimman osan vuokrista ja kiinteistä kuluista.

Tämä helpottaa painetta hetkeksi. Yritys pysyy pystyssä.

MOT: Montako vuotta sulla menee siihen, että kurot tän kiinni?

Kim Heiniö, ravintoloitsija: No se riippuu, mikä se uusi normaali on. Mihin me laskeudutaan sen jälkeen?
Kyllähän tässä monta vuotta tullaan maksamaan, se on ihan selkeätä. Monta vuotta. En mä osaa
tarkemmin sanoa, mutta sanotaan, että useita vuosia siihen menee.

Tilanne on ristiriitainen. Ravintolat olivat maalis-huhtikuussa täysin kiinni, sen jälkeen tiukoilla rajoituksilla auki. Tulevaisuus on yhtä epävarma kuin vuosi sitten.

Tiina Riihimäki: Mä olen 52-vuotias, mä olen käynyt aikoinani ammattikoulun, siinä on mun koulutustausta, koska mä olen ollut ravintola-alan töissä, missä on ollut aina töitä, niin pitkään kun ihmiset syö, meillä on aina töitä. Eli nyt pitää miettiä sitä tarkkaan, että mikä minusta tulee isona. Koska kukaan ei omista sitä kristallipalloa, kuka sanoo, että milloin tää tilanne loppuu ja miten tää loppuu. Ja mikä on se uusi huominen mikä tulee ja uusi arki.