Hyppää pääsisältöön

Voiko puutarhaa pelastaa peuroilta, kotiloilta ja muilta tuholaisilta? Asiantuntijat kertovat parhaat vinkkinsä sadon pelastamiseksi

Kolme naista radiostudiossa joista selfien ottanut katsoo kameraan.
Puutarha-asiantuntijat Katja Uski (vas.) ja Taina Suonio sekä toimittaja Inkeri Alatalo Radio Suomen studiossa. Kolme naista radiostudiossa joista selfien ottanut katsoo kameraan. Kuva: Yle / Taina Suonio Yle Radio Suomi

Viherpeukalon hermoja voivat koetella niin liian hentoiset taimet kuin mökin kasvimaata buffet-ravintolanaan käyttävät peurat.

Kädet multaan -ohjelmakokonaisuus seuraa suomalaisten viljelyharrastusta niin suuressa kuin pienessäkin mittakaavassa koko kasvukauden ajan. Radio Suomen ohjelmassa kuuntelijat saivat esittää puutarha-aiheisia kysymyksiään ympäristöbiologi ja puutarhasuunnittelija Taina Suoniolle ja Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Uskille.

Radio Suomen kuuntelija Jonna kyseli avoparvekkeelleen sopivia kasveja. Parvekkeella voi ilmansuunnasta ja lasituksesta riippuen olla kovinkin aurinkoista ja kuumaa. Hyötykasviyhdistyksen Uski suositteli ottamaan ideoita Välimeren alueen kasvistosta, jos oma parveke on kovin paahteinen ja tuulinen. Parvekkeelle pääsee harvemmin sadevettä, joten kasteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi Uski huomauttaa naapureista.

– Jos sinulla on kasvit ruukuissa, kannattaa huomioida, ettei niistä vahingossa valu vedet naapurin parvekkeelle.

Tuntuu raa’alta poistaa hyvässä alussa olevia taimia.

Useampaa kuuntelijaa kiinnosti taimien harvennus. Kristiina kertoi kylväneensä pihan laatikkoon runsaasti retiisiä, tilliä, hernettä ja salaatteja. Vasta-alkajana hän ei tiennyt, kuinka paljon niiden taimia kuuluisi harventaa.

Uskilla ja Suoniolla oli antaa herkullinen harvennusvinkki: taimia ja nuoria kasveja voi harventaa myös syömällä niitä. Herneistä voi syödä jo versot ja retiisit ovat maukkaimmillaan, jos niiden ei anna olla maassa liian pitkään. Uski syö omasta porkkanamaastaan myös pieniä porkkanoita. Taina Suonio ymmärtää harvennuksen tuskan.

– Koulimista me vähän pelkäämme, kun se tuntuu raa’alta poistaa hyvässä alussa olevia taimia.

Kaksi naista seisoo Radio Suomen logon edessä ja katsoo kameraan.
Katja Uski ja Taina Suonio jakoivat vinkkejään lähetyksessä. Kaksi naista seisoo Radio Suomen logon edessä ja katsoo kameraan. Kuva: Yle / Inkeri Alatalo Yle Radio Suomi

Kastelusta puhuttiin illan aikana useammasta näkökulmasta. Eräs kuuntelija halusi vetää mutkat suoriksi ja kylvää siemenet suoraan isoon ruukkuun. Uski ei kannustanut kokeilemaan tätä keinoa – suuressa ruukussa multa saattaa pysyä liian kosteana taimien hennoille ensijuurille. Kun taimet myöhemmin siirretään ruukuista kasvualuastalle, vinkkaa Suonio edellisen illan kastelun tärkeydestä. Hyvä kosteus auttaa multapaakkujen irrottamisessa taimia siirrettäessä.

Hyötyeläimiä vai tuholaisia?

Hannu kyseli, onko onko muurahaisten viihtymisestä pensasmustikan juurella haittaa. Illan asiantuntijat kertoivat, että muurahaisista voi päästä eroon pitämällä maan kosteana. Muurahaiset eivät nimittäin viihdy liian kosteassa maassa. Kuivumista voi hidastaa laittamalla haketta kasvien alle. Suonio kuitenkin muistutti, että muurahaisista voi olla hyötyäkin. Muurahaiset tuovat ilmavuutta ja tilavuutta juurille.

– Kunhan eivät pääse liikaa hämmentämään sitä juuristoa.

Myös tuholaiset puhuttivat Kädet multaan -puutarhaillan osallistujia ja asiantuntijoita. Kotilot saattavat tietyissä paikoissa syödä kasveja pilalle. Taina Suonio ei itse myrkytä niitä, vaan suosii aamuisin kastelua ja yleistä siisteyttä. Suuret lauta- ja roskakasat voivat houkutella kotiloita naapureiksi. Suonio vinkkaa myös Briteissä oppimastaan vinkistä virittää kuparilankaa kukkapenkin ympärille. Hän on myös siirtynyt käyttämään suljettua kompostia. Katja Uski taas laittaa kasvimaahan rautasulfaattia. Etanat kuolevat sitä syötyään.

Turusta lähetykseen soittaneen Petrin riesana mökillä ovat suuremmat tuhoeläimet eli peurat. Vinkkejä peurojen loitolla pitämiseen listattiin aina koiran karvoista ja ihmisen hiuksista lampaan munuaisrasvasta valmistettuun peurakarkotteeseen. Aine aiheuttaa peuralle oksennusreaktion ja opettaa eläimelle, että tämä puutarha ei sovellu sen kantakuppilaksi.

Kasvien viljelyssä voi aina oppia jotain uutta. Taina Suonio kertoi laajentavansa osaamistaan myös tällä kasvukaudella.

– Tänä kesänä kokeilen no digging -menetelmää osalle kasveista ja viljelylaatikoita osalle.

Kuuntele Radio Suomen Kädet multaan -ohjelma Areenasta.