Hyppää pääsisältöön

Moottorisaha, madot ja kurtturuusun odottamaton yllätys – tämän kaiken voi harrastajaviljelijä kohdata

Ikkunalaudalla paljon taimia.
Palsta- ja parvekeviljelijöillä kodin ikkunalaudat täyttyvät yleensä kesää odottavista taimista. Ikkunalaudalla paljon taimia. Kuva: Yle / Olli Leppisaari taimikasvatus,Ikkunalauta

Yli kahdensadan hakemuksen joukosta valitsimme kolme erilaista viherpeukaloa, Saiman, Juhon ja Ollin, joille puutarhanhoito on lähellä sydäntä ja jotka eivät pelkää haasteita. Jokaisella harrastajalla on oma projektinsa, jonka edistymistä seurataan kuukausittain läpi kasvukauden.

Kädet multaan on puutarha-aiheinen kokonaisuus, jonka sisältöjä voit seurata koko kasvukauden yle.fi:n lisäksi Yle Areenassa, Radio Suomessa, Ylen Instagram-tilillä sekä Kädet multaan -Facebook-ryhmässä. Harrastajien projektien aloituksista voit lukea täältä.

Saima Pääkkönen on pitänyt viljelypalstaansa jo useita vuosia. Kaikki nämä vuodet palstan nurkassa häntä on ärsyttänyt kurtturuusu ja tänä keväänä se sai luvan lähteä. Koska pensas on nopeasti leviävä vieraslaji, Saima oli hankkinut miehensä työpaikan kautta jykevän moottorisahan juurien lopulliseen katkomiseen. Pensaan ympärille kaivettiin syvä oja, jonka jälkeen juuret tuhottiin.

Saima oli tosin suunnitellut alun perin yksinkertaisemman hävitystavan.

– Ajattelin, että voin tunkea moottorisahan kuin lapion maahan. Hyvin nopeasti sain kuitenkin kuulla, että ihan näin se ei toimi.

Sen lisäksi kurtturuusulla oli vielä yllätys.

Viljelypalsta, jossa vasemmalla viljelylaatikko.
Saima Pääkkönen viljelee palstalla porukassa. Viljelypalsta, jossa vasemmalla viljelylaatikko. Kuva: Yle / Saima Pääkkönen hyötykasvit,Viljelypalsta,palstaviljely

Juho Liesmäki on ensi kertaa palstaviljelyä kokeileva perheellinen mies. Palstan ulkopuolella hän on lastenhoitaja ja ammattitason skeittaaja. Keväällä hän on ehtinyt myös Dew Tour -skeittikisaan Yhdysvaltain Iowaan hankkimaan karsintapisteitä olympialaisiin. Liesmäki kisasi siellä skeittimaajoukkuehankkeessa.

Mies puutarhapalstan edessä.
Juho Liesmäen palstalla oli paljon maanmuokkaustyötä. Mies puutarhapalstan edessä. Kuva: Yle / Juho Liesmäki palstaviljely,taimikasvatus

Juhon palsta oli erittäin huonossa kunnossa edellisen viljelijän jäljiltä ja hän on tyttöystävänsä kanssa tehnyt paljon töitä maan muokkaamisessa. Maassa oli hyvin paljon vanhoja juuria ja ensimmäisen kääntämisen jälkeen he huomasivat, että maa kannattaa myllätä vielä toistamiseenkin.

– Kahdestaan työnjohtajan kanssa käänsimme ehkä noin reilun viikon yhteensä sitä maata.

Käsi pitelee pientä kasvia.
Olli Leppisaaren kädessä on tomaatin pistokas, joka on alkanut kasvattamaan juuria vesilasissa. Käsi pitelee pientä kasvia. Kuva: Yle / Olli Leppisaari pistokkaat,kotipuutarhat

Olli Leppisaari ei olekaan tavisviljelijä, sillä hän on ammattilaispuutarhuri. Kotonaan hän silti kasvattaa kuin kuka tahansa. Tai kuin kuka tahansa vesiviljelystä innostunut.

– Se on minulle aika uusi juttu toistaiseksi. Viime kesänä minulla oli muutama tomaatti vesiviljelyssä.

Ollin kasvatuspaikka on lasitettu parveke. Koska hän asuu Oulussa, on lämpötiloja seurattava vähän kauemmin kuin Etelä-Suomessa. Toukokuussa Olli kuljettaa kasvejaan päivisin parvekkeelle ja sisälle öisin. Näin ne tottuvat vähitellen viileämpään alkukesään. Olli on laittanut kasvamaan tomaattien lisäksi chilejä.

Mies seisoo parvekkeella taimia sylissään.
Ollin parveke odottaa kesän lämpöä. Mies seisoo parvekkeella taimia sylissään. Kuva: Yle / Olli Leppisaari taimet,viljely,Parvekepuutarha

Saima on ostanut kasan pajuja, joista hän aikoo punoa palstalle seinän. Seinää pitkin hän suunnittelee kasvattavansa ainakin köynnöskurkkua, köynnöspinaattia ja köynnösmansikkaa, papuja ja krassia.
Saiman palstan maa-aines on aina ollut savista. Sitä on vuosi vuodelta paranneltu lisäämällä siihen hiekkaa ja humusta. Saima työsti maata palstakavereidensa kanssa tänäkin keväänä. Iloinen yllätys oli, kun edellisistä vuosista poiketen palstalta löytyi paljon kastematoja. Hyvän mullan merkki on, että kastemadot viihtyvät siinä.

– Ennen iloittiin siitä, että niitä oli muutama, ja nyt niitä löytyi monta jokaisesta viljelylaatikosta.

Kastemato kädellä.
Kastemato on viljelijän ystävä. Kastemato kädellä. Kuva: Yle / Saima Pääkkönen kastemato,lierot

Juhon palstalle idätettiin magnolioita ja pioneita, mutta valitettavasti ne eivät lähteneet kasvamaan. Suunnitelmissa on laittaa kasvamaan ainakin mansikkaa, perunaa ja herneitä. Tarvittavat työkalut saatiin appivanhemmilta. Tällä hetkellä hankintalistalla on vain puutarhaletku. Ensikertalaisia on ilahduttanut etenkin palstan yhteisöllisyys.

– Naapuri antoi ylimääräiset kanankakat meille. Täällä on sellainen kulttuuri, että vaihdellaan ylimääräisiä siemeniä ja mukuloita. Älyttömän lämmin tunnelma!

Mutta entä se Saiman palstan kurtturuusu? Kävi ilmi, ettei se ollutkaan vaarallisen nopeasti leviävä vieraslaji. Saima on kuitenkin tyytyväinen, että pensas lähti, sillä se vei tilaa ja ravinteita hyötykasveilta.

– Äidille kun laitoin kuvia, hän sanoi tyynesti, ettei se ole mikään kurtturuusu. Olisin voinut itsekin tajuta asian, sillä kurtturuusu on saariston kallioisessa maassa viihtyvä kasvi, ei missään helsinkiläisessä savimontussa.