Ihmiskauppa on monimuotoinen piilorikollisuuden ilmiö, johon lasketaan muun muassa työperäistä hyväksikäyttöä, rikolliseen toimintaan pakottamista, seksuaalista hyväksikäyttöä tai pakkoavioliittoja. Tekijät käyttävät hyväkseen uhrien haavoittuvaista asemaa, ja vain murto-osa uhreista hakee itse apua viranomaisilta.
– Uhrit pelkäävät sekä tekijöitä että viranomaisia, he pelkäävät perheenjäsentensä puolesta, eivätkä he tiedä oikeuksiaan. On paljon vaadittu, että he itse hakisivat oikeutta, ja tätä dynamiikkaa me ymmärrämme nyt paremmin, kertoo valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Venla Roth Yle Puheen Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanainen -ohjelmassa.
Koska usein uhrit pelkäävät ennen kaikkea joutuvansa poistetuksi maasta, on oleskelulupien mahdollistaminen yksi keino edesauttaa ihmiskaupan ilmituloa. Nyt tarkastellaankin, millaisia haasteita ihmiskaupan uhrin oleskelulupaperusteen soveltamiskäytännössä on. Eduskunnassa on myös käsittelyssä esitys oleskeluluvan mahdollistamisesta työperäisen hyväksikäytön uhreille.
– Kun viranomaiset arvioivat sitä, kenellä on oikeus oleskelulupaan, on olennaista että he tunnistavat ihmiskaupan. Tätä vahvistetaan nyt koulutuksen avulla, Roth sanoo.
Seksikaupan ostajan saattaminen vastuuseen selvityksessä
Suomessa tunnistetaan työperäinen hyväksikäyttö verrattain hyvin, sen sijaan seksikauppaan liittyvä ihmiskauppa jää usein piiloon. Erityisesti seksikauppaan liittyvään ihmiskauppaan on syyllistynyt myös kantaväestöön kuuluvia tekijöitä.
– Taloudelliset intressit eivät aina motivoi seksuaalista riistoa vaan kyse on ennen kaikkea vallasta ja vallankäytöstä, Venla Roth summaa.
Helsingin poliisilaitokseen ja keskusrikospoliisiin perustettiin helmikuussa tutkintaryhmä, ja yksi sen keskeisistä tehtävistä on seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan paljastaminen.
Suomessa seksin ostaminen ja myyminen on sallittua, ellei kyse ole parituksen kohteesta, ihmiskaupan uhrista tai alaikäisestä. Hyvin harva saa kuitenkin tuomion seksin ostamisesta ihmiskaupan uhrilta tai parituksen kohteelta.
Hyvin harva saa tuomion seksin ostamisesta ihmiskaupan uhrilta tai parituksen kohteelta.
– Tämä on epäkohta, johon pyritään puuttumaan. EU:n komissio on juuri julkaissut ihmiskaupan vastaisen työn strategian, ja siinä tavoitteina ovat myös kysyntään puuttuminen ja koko hyväksikäyttäjäketjun saaminen rikosvastuuseen.
Oikeusministeriön toimeksiantamana Helsingin yliopistossa selvitetään parhaillaan, miksi esitutkintojen, syytteiden, ja tuomioiden määrät seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä ovat niin pieniä. Selvitys valmistuu syksyllä.
Poliittinen tahto on edellytys
Viimeisen vuoden aikana Suomessa on puhuttu paljon ihmiskaupasta. Asiantuntijat ovat kuitenkin tuoneet jo vuosia esiin ihmiskaupan vastaisen työn tärkeyden.
– Työ on edellyttänyt poliittista tahtoa, ja nyt meillä sitä on. Tämä hallitus on ensimmäinen, joka nostaa ihmiskaupan vastaisen työn valokeilaan, sanoo valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Venla Roth.
Tämä hallitus on ensimmäinen, joka nostaa ihmiskaupan vastaisen työn valokeilaan.
– Hallitusohjelmassa ihmiskaupan vastainen työ on nostettu monin konkreettisin tavoin esiin, ja tätä hallitusohjelmaa virkamiehet nyt toteuttavat.
Venla Rothin mukaan on tärkeää, että yhteiskunnan ihmiskaupan vastaisen työn tavoitteet puhutaan selväksi myös viranomaistasolla.
– Ensisijaisesti ihmiskaupan vastainen työ on valtion vastuulla, mutta peräänkuulutan myös yritysten yhteiskuntavastuuta. On tärkeää, että yritykset ja yritysten alihankinnoista päättävät ihmiset miettivät muitakin kysymyksiä kuin hintaa, jotta pysyttäisiin kartalla siitä, mitä alihankkijan päässä tapahtuu.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä on meneillään myös hanke, jossa pyritään parantamaan ihmiskaupan uhrien työelämätaitoja. Tavoitteena on saada heidät töihin yrityksiin, joissa heitä ei hyväksikäytetä.
– Tähän me tarvitsemme yritysten apua. Nämä ihmiset ovat tulleet Suomeen hankkiakseen elannon itselleen ja perheelleen. Olen todella iloinen, jos nämä ihmiset saavat uuden mahdollisuuden, Venla Roth sanoo.
Teksti: Jonnna Tapanainen
