Ammatinvalinta voi tuntua stressaavalta ja vaikealta, jos oma suunta ei ole selvillä. Ammatinvalintapsykologi Laura Sirkiä muistuttaa, että teitä omaan ammattiin on useita – ja niin voi myös olla itselle sopivia ammattejakin.
Kaikki nuoret ovat lukion jälkeen valinnan edessä – mistä löytyisi itselle sopiva ammatti? Mikä ala kiinnostaisi niin paljon, että sitä jaksaisi opiskella jopa vuosia ja jonka parissa tehdä töitä?
Psykologi Laura Sirkiä on auttanut monia lukiolaisia ammatinvalinnassa. Hän työskentelee Helsingin työllisyyspalveluiden nuorten tiimissä ja Ohjaamo Helsingissä psykologina.
– Lukiolaiset ovat ammatinvalinnassa paljon oman tiedonhaun armoilla. Monen on vaikea tietää, millainen työ tai koulutus itselle sopisi ja mitä oikeastaan haluaisi. Joskus ammatinvalintaa saattavat ohjata liikaa myös lähiympäristöstä tulevat esimerkit ja mielikuvat eri ammateista.
Työssään ammatinvalintapsykologina Laura Sirkiä on huomannut muutaman tyypillisen, nimenomaan lukiolaisia piinaavan haasteen.
– Moni lukiolainen kokee, että tarjolla on liikaa kiinnostavia uravaihtoehtoja. Toisaalta monella saattaa olla voimavarat lukion päättyessä niin vähissä, ettei oikein jaksaisi edes lähteä rakentamaan tulevaa urapolkua.
Molemmissa tilanteissa koetaan usein yksinäisyyttä ja huonommuutta siitä, että valintaa ei osaa tehdä. Sirkiä lisää, että on helppo ajatella kaikilla muilla olevan jo tulevaisuudensuunnitelmat selvillä, vaikka näin ei todellisuudessa olisi.
– Nykyajassa korostetaan paljon oman intohimon löytymistä. Moni huolestuu, jos sellaista ei olekaan.
Ammatinvalintaan saa apua
Työssään Sirkiä on huomannut, että moni nuori haluaa lukion jälkeen jatkaa opiskelua korkeakoulussa.
Jos ammatinvalinta tai reitti itseä kiinnostaviin opintoihin tuntuu vaikealta, voi omia ajatuksiaan purkaa ammattilaisen kanssa.
Mahdollisuudesta keskustella omista urasuunnitelmista ammatinvalintapsykologin kanssa kannattaa rohkeasti kysyä omalta koululta tai opinto-ohjaajalta. Monella paikkakunnalla ammatinvalintapsykologin kanssa pääsee keskustelemaan myös suoraan TE-keskuksen työllisyyspalveluiden tai puhelinpalvelun kautta. Palvelu on tarkoitettu kaikille halukkaille, ja se on maksutonta.
– Oman tulevaisuuden suunnittelussa auttaa suuresti jo pelkkien suuntaviivojen hahmotteleminen. Tie omaan ammattiin ei ole välttämättä aina niin suora ja selkeä, eikä sen tarvitsekaan olla. Eri ammatteihin ja opiskelupäämääriin voi olla monenlaisia reittejä, joita moni ei tule ajatelleeksi. Näiden vaihtoehtojen miettimisessä ja löytämisessä esimerkiksi ammatinvalintapsykologi voi olla hyvä apu.
Ohjauskerrat nuoren ja ammatinvalintapsykologin kanssa keskittyvät pääasiassa keskusteluihin, joiden kautta selvitetään muun muassa kiinnostuksenkohteita, vahvuuksia sekä sitä, kuinka teoreettista tai käytännönläheistä haluaisi ammatin ja siihen johtavan opiskelun olevan. Ohjauskertoja on yleensä kolmesta viiteen.
Oman tulevaisuuden suunnittelussa auttaa jo pelkkä suuntaviivojenkin hahmotteleminen.
Ammatinvalintapsykologi antaa joskus myös kotitehtäviä, joiden avulla voi pohtia omia ajatuksiaan ja niihin liittyviä taustoja. Ammatinvalintatestejäkin voidaan tehdä, mutta pääasiassa työkaluna on keskusteleminen.
– Keskustelemme esimerkiksi siitä, missä alaa voi opiskella, mitä opiskelu vaatii, miten koulutukset eroavat toisistaan ja millaista työtä koulutuksella voi tehdä. Usein nuorelle on avuksi vielä opinto-ohjaajan tarjoama apu, koska hän osaa kertoa tarkemmin opintojen sisällöistä ja niihin hakemisesta.
Pohdi tätä asiaa ammattia valitessa
Tärkein asia ammattia valitessa on itsetuntemus. Kaikkein olennaisinta on tietää, mitä itse haluaa tulevalta ammatiltaan.
– Kävipä sitten ammatinvalintapsykologilla tai ei, avainasia ammattia valitessa olisi itsensä tunteminen.
Käytännössä itsetuntemusta voi hyödyntää ja opetella pohtimalla rauhassa omaan itseensä, taitoihinsa ja kiinnostuksenkohtiinsa liittyviä asioita. Voit harjoitella omien vahvuuksiesi tunnistamista myös Abitreenien vahvuuskartan avulla.
– Ammattia valitessa kannattaa miettiä, millaisista asioista nauttii ja millaisia asioita arvostaa elämässä? Millaisessa ympäristössä viihtyy, entä kuinka paljon toivoo työssä olevan sosiaalista vuorovaikutusta?
Nuoresta iästään huolimatta usealta lukiolaiselta löytyy jo arvokasta kokemusta työelämästä kesätöiden kautta. Kesätyöt, yläasteen TET-viikot ja esimerkiksi harrastukset ovat mainioita peilipintoja sille, miten on toiminut eri tilanteissa ja eri (työ)ympäristöissä.
Työelämään voi liittyä myös huolia ja pelkoja, joista olisi tärkeä uskaltaa jutella ääneen.
– On hyvä muistaa, että ammatinvalintaan voi liittyä myös rajoitteita, jotka voivat liittyä vaikkapa terveyteen tai oppimisvaikeuksiin. Tärkeintä olisi punnita omia voimavaroja – mihin ne riittävät tällä hetkellä ja juuri tässä elämäntilanteessa.
Opiskelemaan vai välivuodelle?
Lukiossa paineet kasautuvat yhteen kevääseen, jolloin kirjoitetaan ylioppilaaksi ja tehdään jatko-opintosuunnitelmia. Pääsykoeuudistus on tuonut lisäksi omat paineensa eri aineiden opiskeluun ja niihin panostamiseen.
Ei siis ihme, että tulevaisuuteen liittyvien päätösten tekeminen saattaa tuntua isolta ja jotenkin lopulliselta.
Laura muistuttaa, että opiskelemaan ei tarvitse lähteä heti lukion jälkeen, jos kaikki vaihtoehdot tuntuvat hatarilta.
Välivuoden pitäminen voi olla mainio vaihtoehto, jonka aikana on mahdollisuus pohtia omaa tulevaisuuttaan.
– Välivuoden aikana voi kokeilla eri ammatteja työelämässä, suunnata ulkomaille tai opiskella vaikkapa opiskella korkeakoulujen avoimilla kursseilla. Siten voi testata, mitä opiskelu vaatisi ja kiinnostaako se, Sirkiä vinkkaa.
– Kaikki uudet kokemukset ovat eduksi ja lisäävät itsetuntemusta. Ne voivat tuoda uutta perspektiiviä ja auttaa ammatinvalinnassa, hän lisää.
Uteliaisuus on hyvä merkki
Lauran mukaan moni tuntuu ajattelevan, että ammatinvalintaan liittyy sama ajatus kuin monogaamiseen suhteeseen: on vain yksi oikea kumppani – tai ammatti.
– Sama ihminen voi loistaa monessakin eri ammatissa. Elämäntilanteet ja jopa kiinnostuksenkohteet muuttuvat vuosien varrella. Uuteen ammattiin kouluttautuminen on mahdollista myöhemminkin ja työelämässä kannattaa rohkeasti hakeutua erilaisiin tehtäviin jos nykyinen työ alkaa pänniä.
Sama ihminen voi loistaa monessakin eri ammatissa.
– Ammatin vaihtaminen tai opiskelun lopettaminen ei tarkoita, etteikö opiskelujen kautta olisi silti oppinut jotain merkittävää opinnoista ja itsestään.
Mistä sitten tietää, että on valinnut suunnan, johon kannattaa lähteä – tai jota kannattaa ainakin kokeilla?
– Uteliaisuudesta. Siitä, että on aidosti kiinnostunut oppimaan lisää jostakin aiheesta, jonka pariin voi päästä opiskelun tai työn kautta. Jo sekin riittää.
