Hyppää pääsisältöön

Ovi auki keskusteluun

Anna Sidorova.
Anna Sidorova. Anna Sidorova. Hyvin sanottu

Suomi on mahdollisuuksien maa. Ovet ovat auki moniin suuntiin, sanotaan lupaavasti jo kotoutumiskurssilla, kirjoittaa Anna Sidorova blogitekstissään.

Yli kymmenen Suomessa asumani vuoden aikana olen ymmärtänyt, että kyseessä eivät ehkä ole niinkään avoimet vaan lukitsemattomat ovet. Ja siinä on suuri ero! Kuvitelkaapa vaikka katu, jossa on erilaisia ovia. Lähdetkö oma-aloitteisesti kokeilemaan, ovatko ovet lukossa vai eivät? Uskallatko astua sisään edes avoimesta ovesta, jos sen edessä ei ole kylttiä ”käy rohkeasti sisään”?

Lukitsemattomia ovia on paljon, ja siksi oma-aloitteisuutta odotetaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla: koulussa, työelämässä, TE-toimistoissa, taloyhtiön kokouksissa, jopa jalkapallokentän laidalla. Jos haluaa avata oven tai keskustelun, on tehtävä aloite. Pitää koputella, nostaa käsi, herättää huomiota, puhua oikein, kirjoittaa kauniisti. Maahanmuuttajana aloitteen tekeminen on usein vaikeaa. Pelko tehdä jotain väärin, rikkoa jotain kirjoittamattomia sääntöjä on suuri. Mitähän ne minusta ajattelevat?

Sinänsä hyväntahtoinen omissa oloissa piileskely taitaa olla niin suomalaisten kuin monien maahan muuttaneidenkin perusolotila. Esimerkiksi monikielisistä suomalaisista työyhteisöistä tehdyissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, että aloitteen tekeminen on vaikea askel molemmille osapuolelle. Sekä maahanmuuttajat että syntysuomalaiset työntekijät toivoivat kommunikaatiota, mutta aloitetta odotetaan toiselta puolelta. Riippumatta siitä, oliko kyseessä apu kielenoppimisessa, työtehtävissä tai jopa kutsu juttutuokiolle.

Samaan tapaan monet Suomessa asuvat venäjänkieliset, joita olen haastatellut työssäni, kaipaavat inklusivisempaa ja moninaisempaa keskustelukulttuuria Suomeen. ”Haluaisin keskustella enemmän suomeksi tavallisten ihmisten kanssa – ei kielikurssilla tai kielikahvilassa, vaan kaduilla tai puistoissa. Haluaisin tutustua ja saada kavereita, mutta pelkään, että minua katsotaan oudosti”, eräs nuori nainen luonnehtii.

Taito kutsua keskusteluun, käydä dialogia ja kuunnella toisia ovat asioita, joita me kaikki voimme oppia. Tulevana syksynä näitä taitoja opitaan yhdessä Suomessa asuvien venäjänkielisten kanssa CulturaTalk-dialogikoulussa, jossa toimin vetäjänä. Toivomme, että myös kunnat pitäisivät Erätauko-keskusteluja erikielisille asukkaille.

Myös toinen työpaikkani, Cultura-säätiön hanke, EU:n Luova Eurooppa-ohjelmasta rahoitusta saanut Agents of Change: Mediating Minorities, kutsuu dialogiin eri vähemmistöryhmiä sekä kulttuurilaitoksia, järjestöjä ja päätöksentekijöitä Suomesta, Virosta, Latviasta ja Ruotsista. Keskustelun aloitteentekijöinä hankkeessa toimivat eri vähemmistöistä valitut ”muutosagentit”, jotka tuovat esiin yhteisöjen kokemia haasteita avointen dialogien avulla syksyllä 2021.

Aloitteen tekeminen ei ole helppoa. Mutta jonkun pitää uskaltaa tehdä ensimmäinen askel toisiamme kohtaan. Avata ovi, sydän, suu ja kutsua mukaan.

Anna Sidorova
ohjelmajohtaja ja CulturaTalk-dialogikoulun vetäjä