Rikkaruohojen kitkeminenkö tylsää ja aikaa vievää hommaa? On aika löytää uusi asenne mainettaan monipuolisempaan puuhaan. Ammattilaisen vinkeillä kitket rikkaruohot vaivattomasti.
Usein rikkakasveihin suhtaudutaan ärsyttävänä riesana, jonka ainoa tarkoitus tuntuu olevan tuottaa lisävaivaa kotipuutarhurille. Niiden leviäminen on estettävä keinolla millä hyvänsä, mutta kitkeminen on työlästä – eikä aikaakaan, kun ruohot rehottavat pihalla entiseen malliin.
Marttaliiton kotipuutarha-asiantuntija Tiina Ikosen mielestä rikkakasvit ansaitsisivat mainettaan parempaa huomiota. Niiden ilmeneminen kotipihalla on hyvä merkki: ne viestivät, että ympäristössä on hyvää puutarhamaata.
– Rikkakasveista voisi puhua myös pihan oheis- tai luonnonkasveina. Ne ovat tulleet pihalle luonnosta tai viljelykasvien mukana ja ne lisäävät osaltaan kotipihan monimuotoisuutta. Niiden tunnistaminen voi olla yhtä mielenkiintoista kuin viljelykasvien tunnistaminenkin, Ikonen sanoo.
Videon henkilö ei liity juttuun.
Tiina Ikonen muistuttaa, että kitkemisen ei aina tarvitse olla ainoa vaihtoehto rikkakasveille. Kaikkia rikkakasveja ei missään nimessä tarvitse, eikä kannatakaan kitkeä näkymättömiin.
– Monet rikkakasvit ovat koristeellisia eikä niistä ole mitään haittaa. Jos pihalle ilmestyy tuntematon rikkakasvi, kannattaa ensin selvittää vaikkapa googlaamalla, millaisesta kasvista on kyse. Samalla voi saada selville arvokasta tietoa viljelymaasta: onko se kuiva vai kostea?
Jos rikkakasvit kasvavat kasvimaan tai kasviryhmän ulottumattomissa, niiden voi antaa kasvaa rauhassa ja peittää maata. Samalla ne lisäävät maan eloperäisiä aineita ja estävät paljaalle maalle tyypillistä eroosioriskiä.
Useita rikkakasveja voi myös syödä – ainakin nokkonen, vesiheinä ja voikukka kelpaavat oikein valmistettuina lautaselle. Lue voikukan terveysvaikutuksista Yle Akuutin vuonna 2015 julkaistusta jutusta.
Kitkemisestä ei tarvitse tehdä päänvaivaa
Rikkakasvien torjunta kannattaa kuitenkin varsinkin tietyissä tilanteissa. Tiina Ikonen suosittelee kitkemään rikkakasvit mekaanisesti eli käsin.
– Kasvimaalle ilmestyneet rikkakasvit vievät tilaa viljelykasveilta, kuten porkkanoilta ja sipuleilta. Ne käyttävät muille tarkoitettua vettä ja ravinteita sekä vaikuttavat satoon. Kukkapenkin puolelta torjuisin rikkakasvit myös, jos ne tekevät kasvustosta liian tiiviin.
Rikkakasvit voidaan jaotella yksi- ja monivuotisiin
Yksivuotiset rikkakasvit, joihin kuuluvat esimerkiksi pihatähtimö ja vesiheinä, eivät talvehdi lainkaan, vaan kasvavat vuosittain uudestaan. Siksi ne on kitkettävä joka kesä uudelleen. Rikkakasvit kitketään mahdollisimman pieninä kasvimaalta, viimeistään ennen kuin siemenet kehittyvät valmiiksi. Näin estetään rikkakasvien leviäminen siemenistä.
Monivuotisten rikkakasvien, kuten juolavehnän ja peltokortteen, kitkeminen on yksivuotisia rikkakasveja työläämpää, koska niiden juuret ulottuvat syvälle maahan. Monivuotiset rikkakasvit vievät viljelykasveilta vesi- ja ravinnevaroja sekä vähentävät sadon määrää. Monivuotiset rikkakasvit on kitkettävä heti viljelykauden alussa juurineen – kesken viljelykauden sitkeän kasvuston kitkeminen on huomattavasti työläämpää.
Rikkakasvien kitkemisestä ei kannata tehdä itselleen liian vaikeaa. Parhaimmillaan kitkeminen voi nimittäin olla jopa meditatiivista puuhaa, jota tehdessä mieli saa arjen keskellä lepohetken yksinkertaisen asian parissa. Samalla tulee oltua väkisinkin ihanan raittiissa ulkoilmassa.
– Kitkeminen lykätään usein kotipihan viimeiseksi hommaksi, jota ei tehdä ellei ole aivan pakko. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla niin ryppyotsaista. Samalla voi vaikkapa kuunnella musiikkia, syventyä juttelemaan tai ottaa itselleen rauhallisen meditaatiohetken, listaa puistomestari Pirjo Heikkinen lahtelaisesta Pihavaltista.
Parhaimmillaan kitkeminen voi olla jopa meditatiivista puuhaa.
Kitkemistä helpottaa moni asia
Kitkeminen on helpointa, kun istutukset ovat uusia ja rikkaruohot eivät ole vielä päässeet villiintymään. Myös maan kosteudella on väliä. Kitkeminen onnistuu parhaiten, kun maa on sopivan kostea – eli litimärkä mutta ei kuivakaan, neuvoo Heikkinen.
– Kitkeminen ei vaadi valtavaa työvälinearsenaalia. Omia suosikkejani ovat tukeva voikukkarauta, puutarhahara tai -kaira. Työvälineissä kannattaa panostaa laatuun. Hyviä suojahanskoja ei saa unohtaa.
Suojahanskat ovat tärkeässä roolissa kitkemisessä, sillä ne kädessä onnistuu myös pistävien nokkosten ja ohdakkeiden poistaminen. Hanska on oikeankokoinen silloin, kun se istuu käteen napakasti eikä jätä sormien ympärille tyhjää tilaa.
– Kannattaa myös huomioida, että kitkeminen on fyysistä puuhaa. Sitä on tehtävä kyykyssä ja se rasittaa polvia, joten alle on syytä laittaa polvisuojat, pyyhe tai vaikkapa vanha tyyny. Välillä kannattaa nousta seisomaan ja pitää pieni taukojumppa.
Rikkakasvien kitkeminen on sitä helpompaa, mitä pienempi viljelyalue on.
– Jos viljelyalue on isompi, ei hätää. Silloin alueen voi jakaa vaikkapa kahteen tai neljään osaan. Sitten vain valitsee, missä kitkee ja missä viljelee. Myös viljelykierto kannattaa – vaihtele viljelykasvien paikkaa säännöllisesti. Se ehkäisee muun muassa kasvitauteja ja auttaa kasveja hyödyntämään maan ravinteita tehokkaasti, neuvoo Marttaliiton Tiina Ikonen.
Mutta mistä tietää, onko kasvi lähtenyt juurineen maasta?
– Sen oppii nopeasti. Kaikkia juuria ei saa millään pois. Juuret katkeilevat ja toisilla kasveilla juuret ovat hirveän pitkät. Itselleen pitää olla armollinen. Juuristakaan ei kannata ottaa stressiä, muistuttaa Heikkinen.
Varaa mukaasi myös ämpäri tai muu astia, johon voit laittaa rikkaruohot. Kitkemisen jälkeen ne päätyvät kotitalousjäte- tai lehtikompostiin.
– Kannattaa tarkistaa, onko omalla kotipaikalla paikkaa, jonne roskat saa viedä. Tärkeintä on, että roskia ei vie pihaan eikä metsään.
Kotipuutarhurin parhaat tavat kitkeä
Aloita kitkeminen reunasta ja etene alueella järjestelmällisesti, jotta pysyt kartalla siitä, mitä alueita olet jo kitkenyt. Voit valita kitkettäväksi myös pienen alueen kerralla.
Voikukkaraudalla:
Voikukat kannattaa kitkeä voikukkaraudalla, sillä kaikkia juuria ei saa käsin irti. Löystytä maata voikukkaraudalla, ja työnnä rauta irrotettavan kasvin alle. Vedä toisella kädellä kasvia juurineen vähitellen ravistellen pintaan. Tasoita maata ja siisti kitketty alue peittelemällä sitä järjestelmällisesti mullalla.
Kuokalla tai haralla:
Kuokka ja hara ovat tehokkaita työkaluja maan kitkemiseen ja muokkaamiseen. Hara toimii myös mainiosti rikkakasvien poistamisessa istutusalueen ja laatoitusten rivien välistä, ja sillä saa kitkettyä isojakin alueita kerralla. Pitkävartisella mallilla voit työskennellä seisten.
Löystytä maata ja työnnä työväline maahan. Tartu toisella kädellä rikkaruohoon ja vedä se varovasti ravistellen maan pinnalle. Tasoita maata.
Käsin:
Osa rikkaruohoista lähtee irti myös käsin. Kokeile ensin, lähtisikö rikkaruoho nyppimällä pois. Jos ei, tunge sormet syvälle multaan ja kaiva kunnolla. Nosta kasvi varovasti juurineen ylös – jos se on mahdollista. Muista tasoitus: peittele kitkettyä aluetta mullalla koko ajan. Silittele ja tasoittele maata.
Vinkit antoi puistomestari Pirjo Heikkinen.
Muista myös muut rikkakasvien torjuntatavat
- Kesannointi
Kesannointi on vanha ja tehokas rikkaruohojen torjuntatapa. Maahan ei kylvetä mitään, vaan sitä muokataan toistuvasti, jotta rikkakasvien siemet, versot ja juuret eivät pääsisi kasvamaan. Täyskesannoinnissa maata muokataan jopa useita kertoja kasvukauden aikana. Kesannoinnin teho perustuu rikkakasvien maanalaisten osien mekaaniseen vaurioitumiseen ja niiden kuivumiseen maan pintakerroksessa.
- Fysikaaliset menetelmät, kuten tukahduttaminen
Rikkakasvin voi tukahduttaa peittämällä maan paksulla lehti-, oksasilppu- tai olkikerroksella, mansikkakankaalla tai jopa vanhalla räsymatolla. Kerrosten alle voi laittaa sanomalehtiä tai litteäksi puretut pahvilaatikot. Katteen alla maan pieneliöstö möyhentää maata ja tekee siitä ilmavamman ja kuohkeamman niin, että monivuotiset rikkakasvit voi myöhemmin helposti kitkeä käsin pois.
Keväällä tai edellisenä syksynä laitetun peitteen voi poistaa syksyllä, jolloin maa-alue käännetään ja myöhennetään, kitketään huolellisesti käsin ja kalkitaan.
Lähde: Hyötykasviyhdistys
