Monin tavoin rankka ja poikkeuksellinen koronavuosi on ollut medialle menestyksekäs. Kun pandemia toi rajoituksia elämään, suomalaiset viihtyivät mediapalvelujen äärellä. Nyt olot – ja myös mediankäyttö – näyttävät osin palaavaan lähemmäs aiempaa normaalia.
Ylen kanava- ja palvelumielikuvatutkimuksen (KMK) mukaan 94 prosenttia suomalaisista käyttää jotain Ylen palvelua viikoittain ja yli 76 prosenttia päivittäin.
Pidempiaikainen 2010-luvun trendi on ollut perinteisten tv- ja radio-kanavien suhteellisen tasainen käyttö. Mediankäytössä 45 vuoden ikä on todettu vedenjakajaksi. Niinpä näitä isoja ikäryhmiä eli alle ja yli 45-vuotiaita on usein perusteltua tarkastella eri ryhminä. Esimerkiksi 2010-luvulla alle 45-vuotiaista noin 60 prosenttia katsoi jotain Ylen tv-kanavaa ja noin 30 prosenttia kuunteli jotain Ylen radiokanavaa viikoittain. Sen sijaan 45 vuotta täyttäneistä yli 90 prosenttia seurasi Ylen tv:tä ja yli 60 prosenttia radiota viikoittain.
Ennen koronavuotta 45 vuotta täyttäneet katsoivat jotain Ylen tv-kanavaa viikoittain tai suosivat television ja radion rinnakkaiskäyttöä. Sen sijaan alle 45-vuotiailla korostui tv-kanavien sekä verkko- ja mobiilipalveluiden käyttö joko yksittäisinä palveluina tai rinnakkain.
Korona ja kotoilu lisäsivät median monikäyttöä
Koronavuosi toi muutoksia suomalaisten mediakäyttöön.
Koronavuoden aikana alle 45-vuotiaat seurasivat aiempaa enemmän perinteisiä Ylen tv- ja radio-kanavia ja viettivät aikaa Ylen verkko- ja mobiilipalveluissa, esimerkiksi yle.fi/uutisissa ja yle.fi -sovelluksessa.
Sen sijaan 45 vuotta täyttäneillä aikaisempi maltillinen kasvu Yle Areenan käytön parissa nousi koronan siivittämänä uusiin lukemiin.
Siinä missä ennen koronaa Ylen palveluiden käyttö keskittyi joko yksittäisiin palveluihin tai kahden palvelun rinnakkaiskäyttöön, koronavuoden aikana Ylen palveluiden monikäyttö yleistyi. Tämä useiden palveluiden sujuva käyttö lisääntyi kaikilla, mutta erityisesti 45 vuotta täyttäneillä. Korona ja kotoilu toivat tullessaan uudenlaisen ilmiön: enemmistö suomalaisista katsoi jotain televisiokanavaa, kuunteli jotain radiokanavaa ja käytti jotain verkko- ja mobiilipalvelua viikoittain.
Tämän kevään KMKn tulokset näyttävät osviittaa siitä, että koronavuoden kuherruskuukausi mediankäytön parissa on ohi.
Yli 45-vuotiaiden mediankäyttö ei juurikaan ole muuttunut. Sen sijaan paluu korona-ajan tavoittavuuden lukemista aiempaan normaaliin selittyy nuoremman ikäryhmän mediankäytön muutoksilla. Koronavuosi toi ennätysmäärän alle 45-vuotiaita suomalaisia television, mutta etenkin radion pariin viikkotasolla. Tämän lisäksi radiokanavien kuuntelun osalta pidempiaikainen ilmiö on ollut siirtyminen kohti muuta kuuntelua kuten Spotifyta, YouTubea ja erilaisia podcasteja.
Verrattuna kevääseen 2020, yhä harvempi alle 45-vuotias katsoo perinteisiä tv-kanavia päivittäin. Ryhmän mediankäytössä on kuitenkin ilmiöitä, jotka eivät ole olleet sidoksissa koronaan. Esimerkiksi Yle Areena ja Netflix kulkevat edelleen lähes rinnakkain viikkotavoittavuudessa.
Kokonaisuudessaan suomalaisten mediankäyttö on siis melko stabiilia etenkin 45 vuotta täyttäneillä. Sen sijaan nuoremmissa ikäryhmissä – etenkin jos mennään vielä tarkemmalla ikäjaottelulla kuin alle ja yli 45-vuotiaat – on enemmän vaihtelevuutta.
Selvää on, että tulevaisuudessa digitaalisuus korostuu osana mediankäyttöä. On kiinnostavaa seurata, miten etenkin audion käyttö muuttuu nuoremmilla ja miten iäkkäimmät voivat siirtyä mahdollisimman jouhevasti kohti Yle Areenaa.
Janna Inkinen
asiakkuusasiantuntija, Yle
KMK=Ylen kanava- ja palvelumielikuvatutkimus tehdään kahdesti vuodessa. Tutkimus selvittää Ylen sekä muiden kanavien ja palvelujen tavoittavuutta, kohtaamista ja kiinnostavuutta.
