Hyppää pääsisältöön

Kun Suomessa avattiin verkkosivusto vihatekojen raportointiin, täyttyi se heti trolliviesteistä – Koordinaattori on silti toiveikas tulevaisuudesta

Nuori henkilö katsoo puhelintaan.
Poliisin tietoon tulleiden rikosten mukaan verkossa tapahtuva uhkailu ja solvaaminen ovat lisääntyneet. Nuori henkilö katsoo puhelintaan. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle nuoret,Snapchat,sosiaalinen media,Some,älypuhelimet,Facebook,Matkapuhelimet ja mobiililaitteet,Whatsapp,Instagram,lukiolaiset,varhaisnuoret,nuorisotyö,nuorisokulttuuri,puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio,viestintä,lukio,ammattioppilaitokset,nuorisotyöttömyys,kuvituskuvat,Kuvituskuvat käyttövapaat,häirintä,kiusaaminen,koulukiusaaminen,nettikiusaaminen,teini-ikäiset,teini-ikäinen,anonyymi

Vastikään avattu vihatapausten seurantatyökalu joutui Suomessa heti trollihyökkäyksen kohteeksi, kun taas Irlannissa vastaava on saanut toimia rauhassa. Projektikoordinaattorin mukaan meillä alkaa kuitenkin olla valmiuksia käydä vihaa vastaan. Millainen työkalu oikein on kyseessä?

Suomessa avattiin maaliskuun lopussa verkkosivusto Yhdessä vihaa vastaan, jonne kuka tahansa voi käydä raportoimassa havaitsemansa vihateon. Vihatekoja voivat olla esimerkiksi vihapuhe verkossa, syrjintä tai tietynlaiset graffitit.

Sivuston avulla on tarkoitus kerätä tietoa vihatekojen määrästä ja luonteesta, mutta heti alkuun tuli ongelmia: sivusto joutui trollihyökkäyksen kohteeksi.

Asiasta kertoo Anti-Racist Forumin projektikoordinaattori Akunna Onwen, joka on ollut mukana kehittämässä sivustoa eli tarkemmin sanottuna vihatekojen seurantatyökalua. Työkalu on osa Tiedolla vihaa vastaan -hanketta, jossa ovat mukana myös oikeusministeriö, sisäministeriö ja Poliisiammattikorkeakoulu. Varsinainen työkalun kehitystyö on ollut järjestökentän vastuulla.

– Trollihyökkäys oli helppo tunnistaa. Sivustolle tuli sama, vihapuhetta sisältävä teksti noin 200 kertaa parin päivän sisällä, Onwen sanoo.

– Meillä on partneri Irlannissa, jossa tällainen työkalu on ollut käytössä kahdeksan vuotta eikä heille ole käynyt vastaavaa. Olimme yllättyneitä, että meille kävi näin, sillä Irlannissa työkalu on keskittynyt rasismiin, mutta meillä on laajempi lähtökohta, hän jatkaa.

Hyökkäys ainakin vahvisti sivuston tarkoitusta: työkalun kehittämisen taustalla on se, että Suomen pitäisi tehostaa toimiaan vihapuheen ja -rikosten kitkemiseksi.

Painetta tähän on tullut kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi vuonna 2019 Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI moitti Suomea lisääntyneestä vihapuheesta ja vaati lisäresursseja asiaan puuttumiseksi. Tänä keväänä taas EU nosti Suomen tikunnokkaan vihapuheen puutteellisesta kriminalisoinnista.

Onwenin mukaan tuoreen työkalun avulla voidaan nyt kerätä paremmin tietoa Suomessa tapahtuvista vihateoista. Hän käyttää sanoja “vihateko” tai “vihatapaus”, sillä varsinaiset viharikokset käsitellään oikeusjärjestelmässä. Termien alle menee samoja asioita, mutta Yhdessä vihaa vastaan -sivustolle ei tehdä rikosilmoituksia.

– Tavoitteena on, että kerätyn datan ja tiedon avulla pystytään vaikuttamaan asioihin ruohonjuuritasolla, mutta myös tuottamaan erilaista tietoa julkiseen käyttöön. Jatkossa julkaistaan raportteja vuosittain.

Tällä hetkellä aiheeseen liittyvä tieto on melko vähäistä. Poliisiammattikorkeakoulu kokoaa vuosittain tilaston viharikoksista, jotka perustuvat poliisille tehtyihin rikosilmoituksiin. Viimeisimmän raportin mukaan viharikosten määrä laski Suomessa vuonna 2019, mutta internetissä tapahtuva nöyryyttäminen, uhkailu ja solvaaminen lisääntyivät aiempaan vuoteen verrattuna.

– Ja jos puhutaan viharikoksista, niin kentällä on kyllä tiedossa niiden aliraportointi. Aina kuulen luvun, että arvioiden mukaan 60–80 prosenttia tapauksista jää ilmoittamatta, sanoo Onwen.

– Jos kyseessä on esimerkiksi sellainen tapaus, että saat jatkuvasti vihapuhetta netissä ja ilmoitat siitä poliisille eikä mitään tapahdu, niin eihän se ole kannustavaa.

Siksi sivustosta on haluttu tehdä matalan kynnyksen työkalu, sillä ilmoituksen voi tehdä nimettömänä. Teosta voi myös raportoida, vaikkei teko olisi kohdistunut ilmoittajaan itseensä.

– Meidän työkalumme ei kuitenkaan korvaa rikosilmoituksen tekemistä. Jos on rikoksen uhri, niin aina kannattaa tehdä rikosilmoitus, Onwen muistuttaa.

Meillä alkaa olla valmiuksia käydä vihaa vastaan.― Akunna Onwen

Miten sitten varmistutaan siitä, että ihmiset ilmoittavat todellisista tapahtumista – eivätkä trolli-ilmoitukset mene läpi?

Onwenin mukaan esimerkiksi aiemmin mainitulta Irlannilta on saatu mallia niin työkalun rakentamiseen kuin tiedon analysointiin. Pohjana on käytetty myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin viharikosraportointityökalua.

Onwenille itselleen seurantatyökalu luo paljon toivoa siitä, että jokaisella on toimijuutta suhteessa vihatekoihin.

– Meillä alkaa olla valmiuksia käydä vihaa vastaan. Keinojen ei aina tarvitse olla perinteisiä, vaan tiedonkeruukin on tärkeää. Kukaan ei voi sanoa, ettei Suomessa tapahdu mitään tällaista.

Kerätty tieto voi hänen mukaansa olla silmiä avaavaa: Miten paljon näitä tapauksia on ja kuinka rajuja ne ovat. Samalla ilmoittaja voi saada tunteen, että hänen kokemuksensa on tunnustettu eikä hän myöskään ole yksin.

– Vaikkei kukaan sanoisi, että tapahtunut oli väärin, niin ainakin pystyt kertomaan jollekin, mitä tapahtui. Kerätyn tiedon avulla pystytään vaikuttamaan siihen, miten vihapuheesta keskustellaan Suomessa ja millaista politiikkaa sen vähentämiseksi tehdään, sanoo Onwen.