Hyppää pääsisältöön

Pelasta Itämeri puhumalla

Pieta Jarva.
Baltic Sea Action Groupin viestintäjohtaja Pieta Jarva. Pieta Jarva. Kuva: Laura Oja Hyvin sanottu

Ajattelen ilmaston ja Itämeren tilaa joka päivä. Olen onnekas kun se kuuluu myös työhöni: tekeminen ja pienet edistysaskeleet ovat vastalääkettä lannistumiselle, kirjoittaa Pieta Jarva blogitekstissään.

Mitä syvemmälle pääsen meren, ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden yhteen kietoutuviin ongelmiin, sitä monimutkaisemmilta ne tuntuvat. Ja sitä harhaanjohtavammalta tuntuu puhua niistä tai ratkaisuista mutkia suoristaen. Yksi yksinkertainen totuus kuitenkin näyttäytyy entistäkin selkeämmältä: jotta voimme ratkaista näitä akuutteja kriisejä, meidän on pystyttävä keskustelemaan rakentavasti ja tekemään yhteistyötä.

Nauroin illanvietossa katketakseni. Oli aika ennen koronaa ja osallistuin Carbon Action -alustan ensimmäisiin viljelijäkoulutuksiin. Päivällä oli tutustuttu ja tutkijat olivat pitäneet esitelmiä maaperän prosesseista, viljelijät kertoneet toimista omalla tiloillaan. Tunnelma oli hieman varautunut, mutta hyväntahtoisen odottava. Maatalouskentän ulkopuolelta tulevana pääni oli pyörällä uudesta informaatiosta. Illalla kaadettiin raja-aidat: viljelijäneuvojat Juuso Joona ja Tuomas Mattila pistivät pystyyn niin kutsutun mokabattlen, jossa viljelijöiden omissa töissään kohtaamat epäonnistumiset muuttuivat hervottomiksi ja vapauttaviksi tarinoiksi.

Seuraavana päivänä jää oli lopullisesti sulanut, ideat lentelivät, suunnitelmia tehtiin ja pienryhmiä perustettiin. Yhteinen tavoite oli selvä: lisää tutkimustietoa ja käytännön tekoja maaperän kasvukunnon parantamiseksi, niin että ilmasto ja Itämeri hyötyvät.

Viljelijöiden kasvava kiinnostus uudistavaan viljelyyn sekä pandemia kirittivät meitä viemään koulutuksen verkkoon, ja maksuton Uudistavan viljelyn e-opisto julkaistiin tänä keväänä. Merkittävää on, että sitä tekemään saatiin tekijöitä koko ruokaketjusta: tutkijoita, viljelijöitä, yrityksiä, neuvojia ja maatalouden edunvalvontaorganisaatioita. Myös ruokaketjun kestävyydestä kiinnostunut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto ja tulevaisuuteen katsova IT-talo Reaktor ovat mukana.

BSAG vastasi sisällöstä, mutta prosessissa mukana oli kirjoittajia ja tarkastajia yli sata. Näkökulmia, painotuksia ja mielipiteitä oli saman verran. Miten selvisimme valtavasta työstä runsaassa puolessa vuodessa? Vastaus on yksinkertainen: keskustelulla, kuuntelulla ja halulla ymmärtää. Yhteistyöllä saimme aikaiseksi jotain, mitä kukaan ei olisi yksin osannut tehdä.

Itämeren tila ja maatalous esitetään julkisuudessa yleensä ristiriidan kautta, eikä aitoa keskustelua useinkaan mahdu mukaan. Onneksi todellisuus on monta kertaa moniulotteisempi. Niin vain sydämellä mukana oleva Itämeri-säätiö Baltic Sea Action Groupin väki ja tilaansa taidolla seuraaville sukupolville hoitavat viljelijät ovat tehneet yhdessä töitä jo 12 vuotta.

Seuraavaksi jännitämme, miten ensimmäisten innokkaiden jälkeen aivan uudet viljelijät löytävät Uudistavan viljelyn verkkokurssin, kun satokauden kiireet ovat ohi. Toivottavasti tuhannet. Silti emme halua menettää tärkeintä: keskustelua ja vuorovaikutusta, joka luo aitoja oivalluksia ja mahdollistaa vaikeiden ja monimutkaisten, lopulta jopa järjestelmätason ongelmien ratkaisun. Jos luotamme toisiimme tarpeeksi, ja uskallamme kertoa myös mokistamme, pystymme yhteiskuntana ja ihmisinä vaikka mihin.

Pieta Jarva
Viestintäjohtaja
Baltic Sea Action Group