Hyppää pääsisältöön

Jalkapalloromantikko Kari Kanala lähtee eurofutiksen jäljille

Kari Kanala ja jalkapallo.
Arsenalia ja Huuhkajia kannattava Kari Kanala perehtyy EM-kisojen aikana eurooppalaisiin jalkapallokulttuureihin. Kari Kanala ja jalkapallo. Kuva: Jukka Lintinen / Yle Kuvapalvelu Kari Kanala

Helsingin Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala tarjoilee EM-kisojen ajan syventävää jalkapallotietämystä eurooppalaisista jalkapallomaista ja -kulttuureista. Tehtävä on ollut Kanalalle enemmän kuin mieluisa: teologien Mooseksen potku -seuran perustajajäsen sekä Raittius- ja urheiluseura Zoomin nykyinen aktiivipelaaja on jalkapalloromantikko, joka etsii mielellään eri maiden ja niiden joukkueiden pelitavoista yhteiskunnallisia ja kulttuurisia erityispiirteitä.

Nyt kirkkoherra pääsee toteuttamaan intohimoaan kahdeksanosaisessa sarjassa Kari Kanala eurofutiksen jäljillä. Sen jokaisen osan alussa esitetään aiheena olevaa jalkapallomaata koskeva väite, jota lähdetään selvittämään vaihtuvien keskustelukumppaneiden kanssa. Kanala kohtaa pelaajia, valmentajia ja selostajia mutta myös jalkapallomaiden yhteiskuntia ja kulttuureja syvällisesti tuntevia muita asiantuntijoita.

“On ollut upeaa heittäytyä keskusteluihin ja tulla imaistuksi kuhunkin maisemaan. Keskustelujen tunnelmat ja teemat vaihtelevat vieraiden mukana: esimerkiksi Johanna Nordling ja Saku-Pekka Sundelin ovat analyyttisiä, siinä missä vaikkapa Tuomas Virkkunen on intohimoinen. Monenlaiset keskustelut sopivat minulle hyvin, sillä pappina olen tottunut menemään häistä hautajaisiin.”

Jalkapalloromantikon usko koetuksella

Ohjelman tekemistä varjosti keväinen suunnitelma Euroopan Superliigasta. Useimmat Euroopan suurimmista ja rikkaimmista tai ainakin eniten rahaa käyttävistä seuroista aikoivat perustaa oman suljetun sarjansa, sementoida sillä asemansa ja varmistaa valtavat tulovirtansa.

Suunnitelma kohtasi kuitenkin suurta vastustusta mukana olevien seurojen kannattajilta. Niiden ulkomaiset omistajat tulivat yllätetyiksi, kun aidot kannattajat osoittivat valtansa yli jalkapallobisneksen. Englantilaista Arsenalia kannattava Kari Kanala ehti muutaman päivän aikana tuntea surua, häpeää ja ylpeyttä.

“Olen tottunut pitämään sekä papin asua että Arsenalin paikaa ylpeästi päälläni, missä ikinä liikun. Niiden parin päivän ajan, kun superliigasuunnitelma oli julkisesti elossa, häpesin kuitenkin Arsenalin värejä. Silloin jalkapalloromantikko minussa oli koetuksella.”

Niiden parin päivän ajan, kun superliigasuunnitelma oli julkisesti elossa, häpesin Arsenalin värejä.― Kari Kanala

Seurat ja ennen kaikkea niiden omistajat joutuivat perääntymään. Suunnitelma Euroopan Superliigasta haudattiin ainakin toistaiseksi, ja perinteiset kannattajat saivat aihetta juhlaan.

“Peli on vielä meidän! Mutta ristiriita kaupallistumisen ja perinteiden välillä on läsnä ja kuuluu tässä sarjassa”, Kanala kertoo.

Esimerkiksi Saksaa käsittelevässä jaksossa päätettiin keskittyä 50+1-sääntöön, jonka turvin saksalaisissa seurajoukkueissa päätäntävalta on edelleen – ainakin enimmäkseen – jäsenillä ja kannattajilla. Siksi saksalaisseurat jäivät superliigasuunitelman ulkopuolelle.

Englantia käsittelevässä jaksossa painottuu sama asia käänteisesti. Siellä omistajien valta, televisiointisopimukset ja bisnes ylipäätään ovat tehneet otteluissa käymisestä niin kallista, että monilla vanhoilla kannattajilla ei ole siihen enää varaa.

Futiskulttuurit elävät vuorovaikutuksessa

Asiat eivät silti voi olla romantikollekaan mustavalkoisia; sen myöntää myös Kanala. Rahalla saa seurajoukkueisiin parhaat pelaajat, jotka tuovat omalle joukkueelle menestystä, jota harva aito kannattajakaan vastustaa. Pelaajille rahan perässä liikkuminen tarjoaa mahdollisuuksia päästä parempiin seuroihin. Kun pelaajat kehittyvät ja pääsevät huipulle, siitä voi hyötyä myös maajoukkue, vaikkapa Suomi.

Jalkapallokulttuurit ovat aina olleet vuorovaikutuksessa keskenään. Vaikka laji on syntynyt Englannissa, Kanala nostaa nykyjalkapallon keskeisimmäksi vaikuttajaksi Hollannin ja siellä 1970-luvulla huippuunsa kehitetyn totaalisen jalkapallon, joka muutti lajin aiempaa suunnitelmallisemmaksi ajan ja tilan peliksi. Sen vaikutus on näkynyt myöhemmin muun muassa AC Milanissa sekä etenkin FC Barcelonassa ja Espanjan maajoukkueessa, jonka pallonhallintaan perustuvaa tiki-taka-pelityyliä voi pitää totaalisen jalkapallon kehittyneenä versiona.

Laji on syntynyt Englannissa, mutta Kanala nostaa nykyjalkapallon keskeisimmäksi vaikuttajaksi Hollannin ja siellä kehitetyn totaalisen jalkapallon.

Vaikka jalkapalloa pidetään konservatiivisena lajina, Kanala näkee olennaiseksi sen evoluution kansainvälisten vaikutteiden kautta. Ranskaa käsittelevän jakson aiheena onkin monikulttuurisuus kilpailuvalttina, joka on käynyt ilmeiseksi maan kolmessa arvokisavoitossa vuoden 1998 MM-kotikisoista alkaen.

Suomen matka Impivaarasta Eurooppaan

Kansainvälisyyydestä päästään Suomeen ja Huuhkajiin. Kari Kanala väittää, että Suomesta tuli jalkapallomaa, kun liityimme Euroopan unioniin vuonna 1995. Vaikka Suomi voitti silloin jääkiekon maailmanmestaruuden, vuoden urheilijaksi valittiin Jari Litmanen, joka oli samana vuonna voittanut Ajaxissa Mestareiden liigan.

Maajoukkue vahvistui ja sen niin sanottu kultainen sukupolvi syntyi sen myötä, että suomalaispelaajat pääsivät Bosman-säännön turvin siirtymään vapaammin Euroopan kentille. Litmanen, Teemu Tainio, Sami Hyypiä, Jonatan Johansson ja monet muut Euroopassa menestyneet jäivät kuitenkin ilman arvokisapaikkaa, jonka Markku Kanervan luotsaama Huuhkajat onnistui vihdoin saavuttamaan.

Kari Kanalalle jalkapallon kehitys on osa isompaa suomalaisuuden tarinaa: matkaa maalta kaupunkeihin ja lähiöihin, yksilölajeista joukkueurheiluun, Impivaarasta Eurooppaan. Sarjan vieraista esimerkiksi Teemu Tainio kertoo kokemuksiaan ammattilaisuraltaan Ranskasta, Mehmet Hetemaj Italiasta, Pekka Lagerblom Saksasta ja Joonas Kolkka Hollannista.

Jalkapallovalmentaja Teemu Tainio
FC Hakan nykyinen päävalmentaja, pitkän ammattilaisuran Ranskassa tehnyt Teemu Tainio on yksi Kari Kanalan vieraista. Jalkapallovalmentaja Teemu Tainio Kuva: Jari Kärkkäinen/ YLE Teemu Tainio,jalkapallo,FC Haka

EM-kisoissa Suomi on kovassa seurassa, ja jatkopaikka alkulohkosta on kovan työn takana. Sen myöntää Kanalakin, mutta ei anna sen masentaa.

“Realismia olisi sanoa, että yksikin piste on hyvä saavutus. Jalkapalloromantikkona minulla on kuitenkin sellainen näkemys, että Suomi taistelee pisteen sekä Tanskaa että Venäjää vastaan. Sen jälkeen vastassa on Belgia, joka on siinä vaiheessa varmistanut jatkopaikkansa ja lepuuttaa parhaita pelaajiaan, joten otamme yllätysvoiton ja menemme jatkopeleihin.”

Koko Kari Kanala eurofutiksen jäljillä -sarja on kuultavissa Yle Areenassa.

Sarjan jaksot ovat käsikirjoittaneet Juhavaltteri Salminen sekä Toni Degerlund.