Hyppää pääsisältöön

Hilkka Hämähäkin verkkosanomat: Kokkaajat

Tellustajien kokkaajat
Tellustajien kokkaajat Kuva: Yle / Pikku Kakkonen Pikku Kakkonen,tellustajat

Kolmannes maailmassa tuotetusta ruoasta jää syömättä. Kotona, päiväkodeissa ja kouluissa ruokahävikkiä voi vähentää ottamalla lautaselle vain sen verran kuin jaksaa syödä!

Ryhmä huippututkijoita löi viisaat päänsä yhteen ja selvitti, millainen ruokavalio olisi mahdollisimman terveellinen ihmisille ja hyvä luonnolle. Syntyi planetaarinen ruokavalio.

Planetaarisen ruokavalion mukaan meidän pitäisi valita lautasille enemmän kasviksia, vihanneksia, hedelmiä, pähkinöitä ja palkokasveja, kuten papuja. Lihan lisäksi sokerin syömistä pitäisi vähentää roimasti, vaikka tietysti silloin tällöin saakin herkutella.

Ympäristölle mieluisampi ruokavalio syntyy
- suosimalla lähituotettua ruokaa
- valitsemalla kaupasta luomuruokaa, jonka hiilijalanjälki on 11 % pienempi kuin ei-luomun
- suosimalla kotimaisia kaloja
- syömällä satokauden tuotteita eli niitä, mitkä juuri sinä vuodenaikana kypsyvät syötäviksi
- korvaamalla riisin perunalla tai ohralla
- vähentämällä ruokahävikkiä


Ei ruokahävikille!
Kolmannes maailmassa tuotetusta ruoasta jää syömättä. Sillä määrällä ruokittaisiin kaksi miljardia eli 2 000 000 000 ihmistä eli lähes neljäsosa koko maailman asukkaista (maailman asukasluku on 7,8 miljardia). Se tarkoittaa sitä, että jos olisi kolme peltoa, niistä vain kahden sato päätyisi ruokapöydän kautta massuihin. Yhden pellon ruoka menisi kokonaan hukkaan. Sehän on älytöntä, eikö!

Hukkaan mennyt ruoka kuormittaa ympäristöä turhaan. Se on vienyt suotta vettä ja maa-alaa, ja sen kuljettaminen ja valmistaminen on vienyt energiaa ja tuottanut päästöjä. Ruokahävikkiä syntyy jokaisessa vaiheessa pellolta pöydälle. Eniten sitä syntyy kuitenkin kodeissa.

Suomalaisissa kodeissa heitetään 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa hukkaan vuosittain. Eniten hukkaan heitetään koti- ja valmisruokia, vihanneksia, hedelmiä, marjoja, juureksia, leipää, liha- ja kalatuotteita, juustoa ja maitotuotteita ja kahvia. Yksi ihminen tuottaa noin 20–25 kiloa ruokahävikkiä, noin sadan euron arvosta. Osaatko arvioida, paljonko 20 kiloa on? Miten paljon sinä painat? Ja mitähän kaikkea kivaa 100 eurolla voisi hankkia? Ainakin 8 elokuvalippua!


Näin ruokahävikkiä voi vähentää
Kotona, päiväkodeissa ja kouluissa ruokahävikkiä voi vähentää ottamalla lautaselle vain sen verran kuin jaksaa syödä. Jos lautaselle jää ruokaa, joka ei millään mahdu mahaan, ei sitä kannata väkisin syödä, tulee vain vatsa kipeäksi.

Paras tapa vähentää hävikkiä kotona on käyttää kaikki kaupasta ostetut ruoka-aineet ennen kuin ne menevät vanhaksi.

Katsokaa yhdessä, mitä jääkaapista ja ruokakaapeista löytyy, ja mitä vanhenevista ruoista voisi valmistaa. Kuivahtaneista leivistä, eilisen ruoan tähteistä ja nahistuneista vihanneksista ja hedelmistä saa vaikka mitä vielä tehtyä!

Ideoita hävin hyödyntämiseen!
Nahistuneet vihannekset ja juurekset voi elvyttää laittamalla ne veteen viideksi minuutiksi ja kas, ne ovat napakoita jälleen!
Nahistuneet vihannekset voivat yhä maistua hyvältä. Niitä voi sujauttaa sosekeittoon tai raastaa leipätaikinaan tai munakkaaseen.
Ylimääräiset keitetyt perunat voi paistaa rapeiksi, soseuttaa keittoon tai käyttää sämpylätaikinan jatkeena.
Ylijäämämakaronin voi lisätä salaattiin.

Leopardiksi muuttuneet banaanit, nahistuneet hedelmät ja vihannekset voi hyödyntää smoothieissa!

Aamiaispuuron lopun voi ruskistaa pannulla ja nauttia maidon tai marjojen kanssa.
Kuivahtaneista leivistä voi tehdä korppujauhoja raastamalla, krutoneja uunissa paahtamalla tai niistä voi valmistaa herkullista jälkiruokaa, joka herkutellaan hillolla.
Lisää vinkkejä löydät muun muassa Martoilta.


Väritystehtävä: Susi Hukka. Väritettävä printti avautuu klikkaamalla kuvaa.
Tellustajat: tehtävä
Tellustajat: tehtävä Kuva: Yle / Pikku Kakkonen Pikku Kakkonen,tellustajat

Tellustajat: Kokkaajat tv:ssä ja Areenassa:

LISÄTIETOA:
http://havikkiviikko.fi/
http://wwf.fi/ruokaopas/syo-ymparistoystavallisesti/
http://www.saasyoda.fi/
http://www.sitra.fi/elamantapatesti
http://www.sitra.fi/hankkeet/100-fiksua-arjen-tekoa/#ajankohtaista
http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa-vastuullisuus-ruokaketjussa/ymparisto/ruuan-elinkaari-
http://www.martat.fi/kestava-arki
http://yle.fi/uutiset/3-10600684
http://www.maajakotitalousnaiset.fi/sisalto/ruokahukka-ruotuun-katse-vesistoihin-webinaarit-10427
https://www.worldometers.info/fi/
  • Hilkka Hämähäkin verkkosanomat: Poimijat

    Sienten ja marjojen tunnistaminen on hauskaa.

    Sienten ja marjojen tunnistaminen on hauskaa. Parhaiten syötäväksi kelpaavan sadon oppii tunnistamaan, kun aikuinen näyttää lapselle kädestä pitäen, mitä koriin saa nostaa ja mitä ei. Tellustajat-verkkosanomien toimittaja Hilkka Hämähäkki raportoi!

  • Hilkka Hämähäkin verkkosanomat: Kokkaajat

    Ei ruokahävikille!

    Kolmannes maailmassa tuotetusta ruoasta jää syömättä. Kotona, päiväkodeissa ja kouluissa ruokahävikkiä voi vähentää ottamalla lautaselle vain sen verran kuin jaksaa syödä. Ei ruokahävikille! Tellustajat-verkkosanomien toimittaja Hilkka Hämähäkki raportoi!

  • Hilkka Hämähäkin verkkosanomat: Kasvattajat

    Kasvun seuraaminen on ihmeellistä lapsille ja aikuisille.

    Kasvun seuraaminen on ihmeellistä niin lapsille kuin aikuisille, sillä jokainen siemen on uuden elämän alku. Kun siementä ravitaan mullalla, vedellä ja valolla, siitä kasvaa taimi ja taimesta kasvi, joka aikanaan voi puhjeta kukkaan ja tuottaa satoa. Tellustajat-verkkosanomien toimittaja Hilkka Hämähäkki raportoi!

  • Hilkka Hämähäkin verkkosanomat: Lainaajat

    Läheskään kaikkea ei tarvitse ostaa itselle omaksi.

    Oletko lainannut ystävältäsi lelua tai käynyt kirjastossa lainaamassa kirjoja? Silloin olet osa jakamistaloutta. Läheskään kaikkea ei tarvitse ostaa itselle omaksi. Tellustajat-verkkosanomien toimittaja Hilkka Hämähäkki raportoi!