Hyppää pääsisältöön

Keräilyllä on myönteinen vaikutus hyvinvointiin – Kerro, millaisia kokemuksia sinulla on sienten tai marjojen keräämisestä?

Toimittaja Satu Kivelä, Havaintoja ihmisestä -ohjelmasta.
Toimittaja Satu Kivelä, Havaintoja ihmisestä -ohjelmasta. Kuva: Jukka Lintinen/Tuuli Laukkanen Yle Radio 1,havaintoja ihmisestä

Keräily on etsimistä, löytämistä ja talteenottamista. Luonnontuotteiden keräily voi olla osa kotitalouksien toimeentuloa ja taloutta. Pieta Hyvärinen on tutkinut luonnontuotteiden ja sienten keräilyä Suomessa osana väitöskirjatutkimusta, joka keskittyy omakätiseen ruoantuotantoon.

– Olen tarkastellut keräilyä osittaisena toimeentulon muotona ja toimeentulemisena mukana olevien kaikkien toimijoiden kanssa. Olen kiinnostunut keräilyssä muodostuvista suhteista ihmisten ja ei inhimillisen luonnon välillä, kertoo Hyvärinen.

Pieta Hyvärinen haastatteli tutkimukseen keräilijöitä eri puolella Suomea. Keräilyllä oli heille vaihtelevia merkityksiä.

– Jotkut käyttivät kerättyjä sieniä ruokien lisukkeena ja mausteena. Toiset taas söivät sieniä kymmeniä kiloja vuodessa, joten se muokkasi heidän ruokavaliotaan. Sama marjojen kanssa, sanoo Hyvärinen.

Keräilyllä on myönteinen vaikutus keräilijöiden hyvinvointiin.

Aika moni haastateltavista oli myynyt keruutuotteita eli keräilyllä oli heille taloudellista merkitystä. Innokkaimmat poimijat tienasivat myynnillä useita tuhansia euroja vuodessa.

– Sieniä ja marjoja myös lahjoitettiin lähipiirille tai niillä käytiin vaihtokauppaa naapurustossa. Niiden kautta luotiin ja ylläpidettiin sosiaalisia suhteita. Keräilyä tehtiin myös yhdessä, joten se on toimintana myös sosiaalista, Pieta Hyvärinen sanoo.

Keräilyllä on myönteinen vaikutus keräilijöiden hyvinvointiin. Tämä on useissa muissakin tutkimuksissa tullut esille. Metsässä oleskelulla on merkitystä hyvinvoinnille, sanoo Hyvärinen.

Sieniä ja marjoja myös lahjoitettiin lähipiirille tai niillä käytiin vaihtokauppaa naapurustossa.

Marjoilla ja sienillä on Suomessa vakiintunut kulttuurinen merkitys. Sen näkee siitä, että jokavuotiset marjaennusteet ovat valtakunnan uutisia.

– Jokaisenoikeuksien nojalla kuka tahansa voi keräillä marjoja ja sieniä, retkeillä ja oleilla luonnossa vapaasti, mikä ei ole kovinkaan yleistä ainakaan Euroopassa. Jokaisen oikeuksia arvostetaan ja ne halutaan säilyttää Suomessa, kertoo Hyvärinen.

Metsätaloudessa keräily nähdään toisarvoisena, koska puuntuotanto on metsien ensiarvoista käyttöä. Kotitarvekeräilyä pidetään metsän virkistyskäyttönä tai metsän monikäyttöä yhdessä retkeilyn ja ulkoilun kanssa.

– Keräilyä ei kovin hyvin tunnisteta tuottavaksi toiminnaksi, ruoantuotannoksi tai työksi. Se heijastelee laajemmin sellaista käsitystä taloudesta, jossa työn ajatellaan olevan vain kodin ulkopuolella tapahtuvaa tai kodin ulkopuolelle suuntautuvaa. Kodeissa ja kodin piirissä tehdään kuitenkin merkittävää, arvokasta ja tuottavaa työtä, kuten pientä ruoantuotantoa, sanoo Hyvärinen.

Keräilyä ei kovin hyvin tunnisteta tuottavaksi toiminnaksi, ruoantuotannoksi tai työksi.

Erityisesti tilastoissa Kainuu ja Lappi erottuvat marjanpoiminnassa. Siellä poimitaan marjoja noin 40 litraa kotitaloutta kohti vuodessa. Eteläisemmässä Suomessa se on keskimäärin noin kymmenen litraa. Maaseudulla marjoja poimitaan ja kulutetaan enemmän kuin kaupungissa.

– Sienestyksessä Pohjois-Suomen asukkaat on vähiten innokkaita, kun taas itäsuomalaisista 40 prosenttia sienestää ja eteläsuomalaisista kolmasosa. Sienestys ja marjastus ovat suositumpaa vanhemmissa ikäluokissa, mutta nuoremmistakin yllättävän moni keräilee. Kolmasosa opiskelijoista ja koululaisista myös marjastaa tai sienestää, kertoo Pieta Hyvärinen.

Täytä lomake.
  • Hartauspuhujat joulukuussa

    Yle Radio 1:n hartauspuhujat joulukuussa 2021

    Aamuhartaus ma-la klo 6.15 ja 7.15 (uusinta). Iltahartaus ma-pe klo 18.50, ehtookellot ja iltahartaus la klo 18.00. Iltahartauden uusinta ma-la klo 23.00.

  • Jumalanpalvelukset joulukuussa

    Yle Radio 1:n jumalanpalvelukset joulukuussa 2021

    Sunnuntaisin klo 10.00 luterilainen jumalanpalvelus. Sunnuntaisin klo 11.00 ortodoksisen liturgian kanssa vuorottelevat vapaiden kirkkojen ja seurakuntien sekä katolisen kirkon jumalanpalvelukset.

  • Hartauspuhujat marraskuussa

    Yle Radio 1:n hartauspuhujat marraskuussa 2021

    Aamuhartaus ma-la klo 6.15 ja 7.15 (uusinta). Iltahartaus ma-pe klo 18.50, ehtookellot ja iltahartaus la klo 18.00. Iltahartauden uusinta ma-la klo 23.00.

  • Jumalanpalvelukset marraskuussa

    Yle Radio 1:n jumalanpalvelukset marraskuussa 2021

    Sunnuntaisin klo 10.00 luterilainen jumalanpalvelus. Sunnuntaisin klo 11.00 ortodoksisen liturgian kanssa vuorottelevat vapaiden kirkkojen ja seurakuntien sekä katolisen kirkon jumalanpalvelukset.