Hyppää pääsisältöön

Tuulen vietävänä Tulliniemessä

Syysaurinko paistaa kirkkaasti Tulliniemen rannalla. Navakka, mutta lämmin tuuli käy sopivasti idästä.

Leija- ja purjelautailijat ovat jo kansoittaneet rannan parkkipaikat ja vetävät märkäpukuja päällensä.

Konttikahvila Café Oasiksen terassilla nautitaan aamupäiväkahveista ja avarista näkymistä yli rannan aina kaupunkiin asti.

Mikael “Mikki” Hyryläinen ja Joachim “Jocke” Lindholm valmistautuvat rannalla. Hyryläinen saa pian testata Lindholmin uusinta puusta tehtyä surffilautaa. Ensimmäinen kerta uuden laudan päällä on aina erityinen.

Lindholm tekee käsin puusta surffilautoja ja opettaa purjelautailua. Puu valikoitui materiaaliksi osin ympäristösyistä.

Muovista tehdystä laudasta irtoaa mereen pieniä partikeleita, jotka osaltaan lisäävät Itämeren jätekuormaa ja leviä. Levättömässä meressä on parempi surffata.

– Kyllä se on iso osa tässä meidän lajissa, että me pidetään huolta Itämerestä. Eihän meillä muuten kohta ole koko lajia enää jäljellä, toteaa Hyryläinen.

Lindholm on kotoisin Hangosta ja Hyryläinen Helsingistä. Surffaus veti puoleensa jo nuorena.

– Ehkä se vähän on sama kuin heillä, jotka asuvat Lapissa ja alkavat lumilautailla. Kun asuu lähellä merta, alkaa surffata, Hyryläinen pohtii.

– Meillähän ei ole lunta, toteaa Lindholm.

Mutta meri on Hangossa joka puolella.

Hyryläinen pukee yllensä valjaat, joihin leija kiinnitetään. Lindholmin avustamana leija nousee kevyesti taivaalle. Hyryläinen ohjaa sitä tottunein ottein puomilla, jossa on kiinni leijan ohjausnarut.

Hyryläinen vie laudan veteen, hyppää sen päälle ja katoaa vauhdilla ulapalle.

Sinistä taivasta vasten leijalautailijoiden leijat näyttävät hauskoilta, värikkäiltä puolikuilta. Leijalautailijoiden välissä puikkelehtii myös purjelautailijoita.

Mikki Hyryläisen harrastama leijasurffaus on vauhdikas ja näyttävä laji.

Tulliniemen ranta on yksi Suomen parhaimmista surffauspaikoista. Se sijaitsee Manner-Suomen eteläisimmässä niemessä ja on otollinen surffaukseen varsinkin itä- ja kaakkoistuulilla.

Nyt ei olla kuitenkaan Hawaijilla. Suomen surffauskausi on Hyryläisen ja Lindholmin mukaan sateinen, tuulinen ja lyhyt. Parhaat kelit alkavat syyskuun lopulla ja kausi päättyy jäiden tuloon.

Mikki Hyryläinen työskentelee Helsingissä palomiehenä ja ensihoitajana, mutta on muuttamassa Hankoon ollakseen lähempänä merta.

Työvuoro kestää 24 tuntia ja sen jälkeen on kolme päivää vapaata, joten pidempi työmatka ei haittaa.

Korona ja etätyöt ovat tuoneet joustavuutta surffareiden elämäntapaan.

Jotkut ovat tehneet matkailu- tai pakettiautosta kotinsa ja parkkeeranneet sen rannalle. Etätyöt onnistuvat läppärillä ja kun tulee hyvä keli, niin aallot ovat vieressä.

Jocke Lindholmin lauta on nyt testattu. Miltä se tuntui?

– Se oli siistiä! Puinen lauta tuntui erilaiselta jalkojen alla ja muoto oli hyvä, täytyy sanoa, Hyryläinen kehuu.

Kesällä Tullarin tuulet ovat leppoisampia, ja silloin rannan kansoittavat muun muassa auringonpalvojat, uimarit ja suppailijat.

Hyryläinenkin käy rannalla vuoden ympäri, jos ei leija- tai lainelautailemassa, niin ainakin uimassa.

Hangon kesän tietää moni, mutta tämä paikka on erityisesti keväällä ja syksyllä tuntematon kohde, ja varmasti yksi Suomen makeimmista surffikohteista. En osaa itse surffata, mutta sitä menoa on todella hieno katsoa.― Yleisövinkki / Egenland

Kuvat: Kaisa Kumpula
Videot: Marika Hill, Axel Nordström & Mikki Hyryläinen

Tämä on Egenland-matkakohde, joka perustuu yleisövinkkiin. Tutustu yli sataan Egenlandin kohteeseen Yle Areenassa.