Hyppää pääsisältöön

Aistien kautta saamme informaatiota ympäristöstä – Kerro, mitkä seikat vaikuttavat kehosi tuntemuksiin?

Toimittaja Satu Kivelä, Havaintoja ihmisestä -ohjelmasta.
Toimittaja Satu Kivelä, Havaintoja ihmisestä -ohjelmasta. Kuva: Jukka Lintinen/Tuuli Laukkanen Yle Radio 1,havaintoja ihmisestä

Koemme kehossamme tuulenvireen, sateen kosteuden ja auringon lämmön. Ihminen saa jatkuvasti aistien kautta informaatiota ympäristöstä. Kannamme kehossamme muistoja, jotka voivat nousta pintaan aistien kautta.

– Haistaessani jotain, saatan muistaa paikan, jossa on samanlainen haju. Meidän keho on solmukohta, jossa menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus ja eri paikat yhdistyvät, sanoo tutkija Raisa Foster.

Foster kertoo olleensa Reposaaren rannassa ja kävelleensä rantakivillä. Paikka tuntui tutulta, vaikka hän ei siellä aiemmin ole ollut.

– Ymmärsin, että olen ollut lapsuudessani vanhempieni kotipaikalla Kaskisessa samantyyppisessä rannassa. Hyppinyt kiviltä kiville ja juossut serkkujen kanssa rantaviivaa. Ymmärsin, että tämä maisema on minun kehossani. Kivet, hyppelyt ja meren tuoksu on tuttua, pohtii Foster.

Teknologiset välineet ajavat meitä ajattelemaan enemmän ja enemmän, että ihminen on vain pelkkä pää.

Meitä ei olisi olemassa ilman kehoa ja olemme maailmassa kehollisina olentoina. Tutkija Raisa Fosterin mukaan olemme unohtaneet kehollisen maailmasuhteemme. Teknologian avulla saamme dataa kehostamme, mutta emme välttämättä muutoin kiinnitä huomiota kehollisiin tuntemuksiin.

– Teknologiset välineet ajavat meitä ajattelemaan enemmän ja enemmän, että ihminen on vain pelkkä pää. Ikään kuin olisimme puhuvia päitä, jotka kelluvat tai mieliä, jotka kelluvat ilman ruumista, pohtii Foster.

Kehollisuutta ja kehoa voidaan määritellä monin eri tavoin. Määrittelyyn vaikuttaa olennaisesti tieteenala, jonka kautta kehoa tarkastellaan. Raisa Fosterin mukaan kehoa on määritelty pitkälti lääketieteen näkökulmasta.

– Ajattelemme, että keho on anatominen ja fysiologinen kappale, jota lääketiede tutkii ja mittailee. Olemme omaksuneet arkielämäämme tavan, että teknologisilla vempaimilla mittaamme sykettä, rasvaprosenttia ja unikäyrää, sanoo tutkija Raisa Foster.

Kehollisuus on kehon ja mielen, sekä henkisten ja hengellisten ulottuvuuksien kokonaisuus.

Kehollisuus on kuitenkin muutakin kuin mitattavia asioita. Fosterin mukaan meidän olisi tärkeää oppia näkemään keho ja kehollisuus laajemmin. Hänen lähestymistapansa tieteellinen pohja tulee filosofiasta ja fenomenologiasta.

– Olen kiinnostunut siitä, miten ihmiset ja yksilöt kokevat oman kehonsa. Silloin siihen tulee mukaan fyysiset tuntemukset, tunteet, yhteys ympäristöön esimerkiksi aistien kautta. Yhteys toisiin ihmisiin ja eläimiin, kertoo Foster.

Keho ei ole vain ruumis. Ihmiskäsityksen ja maailman ymmärryksen vuoksi olisi olennaista laajentaa näkökulmaa kehosta.

– Kehollisuus on kehon ja mielen, sekä henkisten ja hengellisten ulottuvuuksien kokonaisuus. Keho on minulle yhtä kuin minuus, kertoo Foster.

Ympäristö ja esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelu voi olla kehollisesti ja kokemuksellisesti elämyksellistä. Kevään vihreys, kesän lämpö, syksyn ruska ja talven ensilumi saattavat ainakin osalle ihmisistä olla merkittäviä.

– Joka vuosi itselleni kevään vihreys ja ensilumi ovat ainakin itselleni ihmeellisiä asioita, sanoo tutkija Raisa Foster.

Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa teemana kehollisuus torstaina 11.11. Yle Areenassa ja Yle Radio 1 kello 12.10.

Täytä lomake.