Hyppää pääsisältöön

Mika Ihamuotila aloittaa Toivomus-keskustelusarjan uuden kauden

Mika Ihamuotila sitter i en fåtölj till vänster i ett vardagsrum. I en fåtölj till höger sitter Ira Hammermann. Båda ser leende in i kameran.
Mika Ihamuotila ja Ira Hammermann Mika Ihamuotila sitter i en fåtölj till vänster i ett vardagsrum. I en fåtölj till höger sitter Ira Hammermann. Båda ser leende in i kameran. Kuva: Dan Gustafsson, Parad Media Mika Ihamuotila

Keskustelusarjan Toivomus (En önskan) uuden kauden aloitusjaksossa Mika Ihamuotila kertoo sairastumisestaan, joka rohkaisi hänet vaihtamaan alaa. Sarjan neloskausi esitetään Yle TV1:llä 2.9.2021 alkaen.

Yle TV1 torstaisin 2.9.2021 alkaen klo 20.00, Yle Areena alkaen 29.8.2021,
Yle Fem sunnuntaisin 29.8.2021 alkaen klo 19.00.

Toivomus - keskusteluja elämästä

Toivomus -keskustelusarjassa Ira Hammermann tapaa ihmisiä, jotka ovat kokeneet elämää ja nähneet myös sen nurjat puolet. Monet pitävät heitä vahvoina persoonina ja selviytyjinä. Ohjelmassa he puhuvat niin yksityiselämästään kuin työstään.

Tänä syksynä sarjan uusissa jaksoissa tavataan mm. Silvia Modig, Asko Järvinen, Pirkko Mannola ja Esko Valtaoja.

Syvälle menevät keskustelut Iran kanssa aloittaa Mika Ihamuotila.

Vakava sairastuminen pysäytti

Silloinen Sampo Pankin toimitusjohtaja Mika Ihamuotila oli puhelimessa mentorinsa, professori Bengt Holmströmin kanssa saadessaan epilepsiakohtauksen.

“Puhuimme puhelimessa Benin kanssa maailmantaloudesta, hinnoista ja obligaatioista. Sen jälkeen en muista yhtään mitään”, muistelee Mika Ihamuotila istuessaan 15 vuotta myöhemmin Ira Hammermannin kanssa Toivomus-keskusteluohjelman nauhoituksessa.

Onneksi Holmström ymmärsi tilanteen vakavuuden ja oli nopeasti yhteydessä Ihamuotilan sihteeriin, joka soitti ambulanssin.

“Minut kiidätettiin Meilahden sairaalaan. Siellä aivoistani löydettiin golfpallon kokoinen kasvain”, kertoo Ihamuotila.

Aivokasvain leikattiin ja Mika Ihamuotila toipui sairaudesta.

Yksi Suomen suurimmista yrityskaupoista

Kun Ihamuotila makasi sairaalassa, hänen johtamansa Sampo Pankki myytiin Danske Bankille ennätykselliseen 4.1 mrd euron hintaan. Ihamuotila oli yhdessä pankin pääomistajan Björn Wahlroosin kanssa valmistellut kauppaa jo jonkin aikaa.

Kertaillessaan mennyttä Ihamuotila toteaa, että olisi mielellään ollut mukana neuvotteluissa, mutta muistaa samaan aikaan ajatelleensa “Yes, well done, hyvä hinta”.

Miten pankkiirista tulee Suomen menestyneimmän muotialan yrityksen omistaja?

Vakava sairastuminen oli herättänyt Mika Ihamuotilassa halun kokeilla jotain aivan muuta kuin pankkiala. Muoti, design ja erityisesti Marimekko alkoivat kiinnostaa.

Ihamuotilan äiti Kristiina Ihamuotila on tunnettu tekstiilitaiteilija, ja taide sekä estetiikka olivat olleet osa Mika Ihamuotilan elämää jo lapsena.

Äiti vei minua taidenäyttelyihin ja konsertteihin. Hänen ansiostaan olen seurannut innostuneena designia, arkkitehtuuria ja taidetta― Mika Ihamuotila

Mika Ihamuotila tapasi Marimekon johtajan Kirsti Paakkasen ja syksyllä 2007 hän osti osuuden Marimekosta. Seuraavan vuoden tammikuussa Ihamuotilasta tuli virallisesti yrityksen toimitusjohtaja.

“Tämä oli jotain aivan uutta ja riskit olivat valtavat, mutta halusin tehdä jotakin merkityksellistä”, Mika Ihamuotila sanoo.

Ensimmäiset vuodet Marimekon johdossa eivät olleet helppoja johtuen mm. maailmanlaajuisesta finanssikriisistä.
Siitä huolimatta Ihamuotilaa ei kaduta. Hän koki työn tärkeäksi.

Luovan alan johtaminen on erilaista

Mika Ihamuotila haki oman tapansa johtaa jo nuorena. Hän oli vain 34-vuotias, kun Björn ”Nalle” Wahlroos nosti hänet Mandatum Pankin toimitusjohtajaksi.

Muotialalla pankkimaailman kokemukset aiheuttivat aluksi yhteentörmäyksiä. Vasta myöhemmin Ihamuotila oppi laittamaan persoonaansa likoon ja näyttämään myös heikkoutensa.

Ihamuotila myöntää, että luovan alan yritystä, suunnittelijoita ja taiteilijoita on mahdotonta johtaa, ellei ymmärrä millainen luovien ihmisten sielu on.

Vuonna 2015 Ihamuotila luovutti Marimekon toimitusjohtajan tehtävät 34-vuotiaalle Tiina Alahuhta-Kaskolle. Itse hän jatkoi hallituksen puheenjohtajana. Ihamuotila olisi tuskin uskaltanut tehdä tätä päätöstä, ellei olisi itse ottanut vastaan toimitusjohtajan tehtäviä saman ikäisenä.

Kaudet 1–3 ovat katsottavissa Yle Areenassa toistaiseksi ja ne on tekstitetty suomeksi.

Tuotanto: Parad Media

  • Hartausohjelmissa kysellään toivoa ja lohdutusta Ukrainan tilanteeseen

    Television ja radion hartausohjelmissa rukoillaan rauhaa.

    Hartausohjelmissa rukoillaan rauhan puolesta ja etsitään rohkaisua levottomuuden keskelle. Ukrainan tilanne näkyy ja kuuluu lähipäivinä sekä televisio- ja radiojumalanpalveluksissa, aamu- ja iltahartauksissa että Pisara-ohjelmassa. Sunnuntaina 13.3. klo 10 lähetetään myös suorana Yle TV1:llä ekumeeninen ja uskontojen välinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta.

  • Alkuvuoden hartausohjelmissa uskon pohdintaa ja postikortteja maailmalta

    Radion ja tv:n hartausohjelmissa toivoa sävelin ja sanoin.

    Vuoden 2022 alkupäivinä on tarjolla runsas kattaus hartausohjelmia. Televisiossa nähdään arkistojen kätköistä nostalginen jumalanpalveluslähetys Lakeuden Rististä. Loppiaisena pohditaan lähetystyötä Nojatuolikirkossa. Radiossa kuullaan mm. moderni Verkoston jumalanpalvelus Munkkiniemestä sekä eri-ikäisten yhteisöllinen radiomessu suorana Haapajärven kirkosta. Radiohartauksissa saadaan postikortteja maailmalta. Musiikkina jumalanpalveluslähetyksissä kuullaan niin kanteleen helkyntää kuin urkuja ja bändimusiikkia.