Kun televisiosta kuului Johann Strauss vanhemman Radetzky-marssi posetiivilla soitettuna, lähes kaikki tiesivät, mitä se tarkoittaa. Oli taas aika liittyä Pelle Hermannin seuraan. Yksi suomalaisen tv-historian ikonisimmista satuhahmoista, Sirkuspelle Hermanni touhuili Pikku Kakkosessa vuosina 1978–1988 ja lukuisissa tv-uusinnoissa. Nyt touhuiluja voi katsoa myös Areenassa.
Pelle Hermanni esiintyi ensimmäisen kerran Pikku Kakkosessa jo ennen sarjan syntyä. Lasse Pöysti luki vuonna 1977 kolmekin Simo Ojasen kirjoittamaa Pelle Hermannista kertovaa satua. Pikku Kakkosen toimituspäällikkö Pertti Nättilä sai näistä idean, josko Simo Ojanen kirjoittaisi kokonaisen sarjan Pelle Hermannin seikkailuja. Ojanen innostui ja kirjoitti tukun Pelle Hermanni -tarinoita. Pääosaan Nättilä sai houkuteltua näyttelijä Veijo Pasasen.
Loppu onkin historiaa. Sarjasta tuli Ylen kaikkien aikojen lastenohjelma, joksi se äänestettiin Ylen ja Meidän perhe -lehden äänestyksessä vuonna 2010.
Posetiivilla soitettu Radetzky-marssi kajahti tv-vastaanottimista ensimmäisen kerran 29. elokuuta 1978. Silloin Sirkuspelle Hermanni nähtiin sirkus Hepokatin pihalla pesupuuhissa. Aivan yksin ei Hermannin tarvinnut alussa touhuta, vaan puuhaa tarjosi myös ystävä, taikuri Max (Mauri Saikkonen) ja Hermannin suuri ihastus ennustajaneito Sylvia (Marjatta Rinne).
Pääosin Hermanni puuhaili kuitenkin yksin, selittäen välillä tekemisiään ja aatoksiaan myös suoraan ruudun toisella puolella oleville katsojille. Tästä suoraan katsojille puhumisesta tuli myös Hermannin tavaramerkki. Joskus hän puhui lapsille myös oikein nimeltä mainiten.
Hermannin seuraan liittyi eri jaksoissa muitakin hahmoja, jotkut yksittäisinä vilauksina, jotkut pysyvämminkin. Usein esiintyviä vierailijoita olivat mm. Apupelle Matias (Matti Viironen), Voimanainen (Maija-Liisa Majanlahti) ja Sirkustirehtööri (Esko Raipia). Vähän erikoisempia "hahmoja" olivat pirisevä herätyskello Vekkari, lehmänkello Kälkätin ja lapsia joskus pelottanut käkättävä karttakeppi Kepakko. Hermannilla oli käytössään myös modernia tekniikkaa, nimittäin näköpuhelin.

Erityisen merkittävä hahmo Hermannin elämässä oli Äitiliini (Raili Veivo), jota Hermanni myös äitykäksi kutsui. Erityisesti mieleen olivat Äitiliinin paistamat plätyt ja varsinkin mantsikkamollukkahillo.
Kymmenen tuotantokautensa aikana Hermanni ehti touhuta monenlaista. Milloin hän puuhaili omiaan ja puheli mukavia, milloin opetti pelletaitoja, vastaili lasten kysymyksiin, luki satuja omalla tavallaan tai opetti erilaisia tärkeitä asioita. Koko ajan Hermanni myös haikaili Sylvian perään ja oli koko ajan aikeissa kosia tätä. Rohkeus vain petti aina viime hetkellä. Sylvia olisi kyllä todennäköisesti vastannut myöntävästi. Hermannin temput ja selitykset tosin menivät välillä vähän niin ja näin. Voi änkeröinen!
Viimeisessä jaksossa, joka nähtiin ensimmäisen kerran 20.4.1988, päästiin aina perimmäisten kysymysten äärelle, kun Hermanni ja Äitiliini keskustelivat kuolemasta. Jakso osoittautui enteelliseksi. Hermannia esittänyt Veijo Pasanen kuoli sydänkohtaukseen vain kaksi päivää jakson esittämisen jälkeen.

Sirkus Hepokatin miljöön on loihtinut Marjaana Pirskanen, Hermannin naamion Sinikka Hursti ja puvustuksen Riitta Riihonen. Sarjan ovat ohjanneet Pertti Nättilä ja Juhani Nättilä.
Muokkaus 2.1.2023: Tekijänoikeudellisista syistä Sirkuspelle Hermannin 10 varhaisinta jaksoa vuodelta 1979 katsottavissa Areenassa.
Korjaus 28.11.2022: Veijo Pasanen kuoli 17.2.1988, ei 22.4.1988.