Hyppää pääsisältöön

Seppo Kantosen orgaaninen sävelkieli saa Seljan runot soimaan

Sirkka Selja ei ole yhtä tunnettu runoilija kuin aikalaisensa Aale Tynni ja Eila Kivikk'aho, mutta vahvasti hänen sanansa soivat, ainakin Seppo Kantosen uudessa laulusarjassa, josta Alba on juuri julkaissut levyn. Kantosen sävelkielessä ja levyn esittäjistössä eri genret yhdistyvät kitkatta, mikä avaa tilaa Seljan omaääniselle, unenomaiselle luontolyriikalle.

Seppo Kantonen - Selja
Seppo Kantonen - Selja Uudet levyt

Vuonna 1920 syntynyt Selja eli pitkän elämän. Kantosen laulusarjan runot ovat enimmäkseen kokoelmasta Pisaroita iholla, joka ilmestyi vuonna 1978. Runoissa kuuluu miellyttävä luontolyriikka kuin kaikuna menneestä, mutta varhainen modernismi, 60-luku ja surrealismi antavat niille ryhtiä. Samoin Kantosen sävellykset vaihtelevat kauniista laulelmasta ekspressiivisiin orkesteritaustoihin ja avaraan Suomi-jazziin.

Mikä parasta, Kantonen pianossa, Ville Herrala bassossa ja Ville Pynssi rummuissa eivät kuulosta jazz-lisältä, ja yhteistyö Lapin kamariorkesterin kanssa sujuu molemminpuolisella ymmärryksellä. Kantonen lienee Suomen paras säveltämään orgaanista taidejazzlaulelmaa, mutta levyllä kuuluu myös kapellimestari John Storgårdsin kokemus.

Annimaria Rinne laulaa ja välillä lausuu kypsällä, hallitulla äänellä, joka auttaa kuulemaan luontoaiheisten tekstien syvemmät virrat. Laulusarja kyllä saattaisi sopia myös klassiselle laulajalle, eikä persoonallisempi ote ehkä olisi pahitteeksi.

Valitettavasti levyn äänitys ei yllä teoksen ja esityksen tasolle. Yleensä Markku Veijonsuo hallitsee haastavat genreyhdistelmät, mutta nyt kolea tila ja etäisyys korostavat orkesterin ohuutta eikä Rinteen läsnäolo äänikuvassa ole luontevaa, etenkin kun ässät suhahtelevat digitaalisesti. Mutta kenties teos levyn myötä löytää tiensä jonkun ison, elokuvallisen makeasti soivan orkesterin konserttiohjelmistoon.

"Selja". Seppo Kantonen: Laulusarja Sirkka Seljan runoihin. - Annimaria Rinne, laulu, Seppo Kantonen, piano, Ville Herrala, basso, ja Ville Pynssi, rummut, sekä Lapin kamariorkesteri/John Storgårds. (Alba, ABACD 25)

Kuuntele Uudet levyt 30.9.2021, toimittajana Kare Eskola.

  • BIS-yhtiön parhaat joulureseptit maustetaan kansanmusiikilla

    Levyarvostelu

    Oman jouluni voimasoittolistalta löytyy levy-yhtiö BISin kaksi Folkjul-levyä, joilla ruotsalainen kansanmusiikki ja Gunnar Idenstamin urkusärmikkyys yhdistetään tuttujen joululaulujen säkenöiviin kuorosovituksiin. Hyvää joulureseptiä ei kannata liikaa muuttaa: BIS leipoo samalla ohjeella joululevyjä myös norjalaisten kanssa. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 2014 ja uusi täksi jouluksi.

  • Ilmiliekin ja Salokosken joulu loistaa yksinkertaisesti kuin kynttilä

    Levyarvostelu

    Laulaja Emma Salokoski ja Suomi-jazzin ykköskvartetti Ilmiliekki ovat aiemmilla yhteislevyillään luodanneet suomenruotsalaista kansanlaulua ja runoutta. Nyt ilmestynyt joululevy kurottaa suomenkielisen kulttuurin puolelle ja omiin sävellyksiin ja sanoituksiin, mutta jatkaa musiikillisesti samaa linjaa.

  • Joulun tapahtumarikkain oratorio on koottu varhaisbarokin helmistä

    Levyarvostelu

    Joulun käyttömusiikissaan varhaisbarokin saksalaiset kanttoriurkurit käsittelivät työnsä puolesta joulun kaikkia tapahtumia ja tunnelmia. Ei siis ihme, että tämän joulun etevin jouluoratorio on kasattu laittamalla sopivia barokkilöytöjä joulutapahtumien mukaiseen järjestykseen. Asialla on mainio Clematis-yhtye, joka on kaivanut arkistoja syvältä mutta hyvin levylleen O Jesulein.

  • Monteverdi saa joulun säihkymään

    Levyarvostelu

    Säihkettä ja suurenmoisuutta jouluunsa saa kätevällä ja ekologisella tavalla, kun lainaa ne Venetsian jouluvespereistä 1600-luvun alusta. Silloin säveltäjämestari Claudio Monteverdi ahkeroi Pyhän Markuksen katedraaliin niin juhlavia joulumusiikkikokonaisuuksia, että niitä tultiin kuuntelemaan ympäri Eurooppaa. DG-yhtiön jouluisella kärkituotteella kuullaan tällainen jouluvesper kapellimestari Andrea Marconin ennallistamana, ja harvoin on joulu kuulostanut yhtä komealta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua