Hyppää pääsisältöön

Nicholas Collon: "Toista Mahlerin kaltaista ei ole"

kuvassa ylikapellimestari Nicholas Collon
kuvassa ylikapellimestari Nicholas Collon Kuva: Ylen Kuvapalvelu Jyrki Valkama Nicholas Collon

RSO:n ylikapellimestari Nicholas Collon kertoo Lotta Emanuelssonin haastattelussa 6.-7.10. konserttien ohjelmasta.


George Walker oli merkittävä afrikkalais-amerikkalainen säveltäjä. Ainakin meillä Suomessa on viime aikoina keskusteltu paljonkin naissäveltäjistä, mutta ei niinkään ei-valkoisista säveltäjistä. Mistä tämä mielestäsi kertoo?

Britanniassa etnisyydestä keskustellaan yhtä paljon kuin sukupuolten välisestä tasa-arvostakin, jollei enemmänkin, johtuen yhteiskuntamme monikulttuurisesta luonteesta. Kaikki orkesterit ottavat siihen kantaa. Tässä yhteydessä on mahdotonta syventyä niihin kompleksisiin syihin, miksi esittäjissä, kapellimestareissa ja säveltäjissä, kaikissa musiikin osa-alueissa ilmenee tällainen epätasapaino. Mutta se on olemassa, ja on tärkeää yrittää vaikuttaa siihen.

Mutta loppujen lopuksi, meillä on tässä hyvin kaunis amerikkalaisen säveltäjän George Walkerin teos. Se on yksinkertainen, surumielinen kappale, joka sopii hyvin yhteen Mahlerin ja Sibeliuksen teosten luonteen kanssa.


Miten vertailisit Sibeliuksen tulkintaa Pelléaksesta ja Mélisandesta muiden säveltäjien näkemykseen samasta aiheesta?

Samaan Maeterlinckin näytelmään pohjautuu neljä teosta. Debussyn Pelléas on tietenkin yksi suurimmista oopperoista. Schönbergin tulkinta on fantastinen, ekspressionistinen orkesteriteos, kun taas Faurén ja Sibeliuksen näytelmämusiikit ovat mittakaavaltaan samankaltaisia. Sibeliuksen näkemys ei välttämättä heijasta Maeterlinckin näytelmän symbolistista luonnetta, mutta sen tekstuuri on hyvin vaikuttavaa, hiljaista, surumielistä; tämän hän hallitsee aina hyvin. Teos on kirjoitettu upeasti pienelle orkesterille.

Sibeliuksen Pelléas ja Mélisande sattuu olemaan ensimmäinen teos, jonka olen johtanut. Muistan, miten opiskelijana kaikki siinä tuntui kamalan vaikealta johtaa – itse asiassa se ei kuitenkaan ole hirveän vaikeaa musiikkia.


Mahler, joka oli suuri kapellimestari itsekin, on todellinen kapellimestarien säveltäjä. Mitä hänen musiikkinsa merkitsee sinulle henkilökohtaisesti?

Se on minulle kokonainen maailma. Mahler halusi sisällyttää musiikkiinsa koko universumin ja omaksua kaiken, ja hän onnistui siinä. Oikeissa olosuhteissa ja oikealla musiikinteon asenteella toista Mahlerin kaltaista ei ole. Kapellimestarille Mahlerin musiikki on yksi innostavimmista haasteista, ja jotkin intensiivisimmistä musiikillisista kokemuksistani ovat liittyneet Mahleriin.

Astuin Mahlerin pariin tavallaan väärästä päästä, sillä aloitin viimeisistä sinfonioista. Kymmenettä sinfoniaa olen johtanut eniten, ja olen siirtynyt taaksepäin yhdeksänteen, Das Lied von der Erdeen ja niin edespäin; joitain sinfonioita en ole vielä johtanut. Tämä järjestys oli tietoinen valinta, koska tunsin kykeneväni paremmin lähestymään kymmenettä sinfoniaa kuin ensimmäistä, siitäkin huolimatta, että Mahlerin myöhäiset teokset ovat luonnollisesti paljon kompleksisempia kuin varhaiset. Kymmenes sinfonia on toki oma tapauksensa, koska se jäi kesken. Das Lied von der Erdeä olen tehnyt paljon, ja se on mielestäni uskomattoman syvällinen ja liikuttava. Se on myös tunnetusti vaikea johtaa. Mahler itsekin sanoi, ettei hän pystyisi johtamaan sitä!

Mahlerin musiikki on ajatonta ja se katsoo maailmaa valtavan linssin läpi, tavalla jolla me emme enää katso; sen naiivius ja häpeämättömyys kuuluu 1900-luvun alkuun.

Mahler ei tarkoituksella kutsunut Das Lied von der Erdeä sinfoniaksi. Mikä se siis oikeastaan on?

Se pakenee luokitteluja. Sinfonia se on mittakaavaltaan ja syvyydeltään, ja mielestäni myös siinä suhteessa, miten merkittävää sen orkesteritekstuuri on. Toisaalta siinä on teksti ja se muodostuu kuudesta laulusta; rakenne on kuin laulusarjan, mutta se on paljon enemmän kuin laulusarja. Esimerkiksi Abschied-osassa on keskellä ainakin kymmenen minuuttia musiikkia, jossa mezzosopraano ei laula ollenkaan; se on ihmeellinen marssi. Jokainen laulu on luonteeltaan erilainen ja upeasti kirjoitettu. Niistä hahmottuu viiden laulun kokonaisuus sekä Abschied-osa erikseen, koska se on kuin eri universumi: valtava viimeinen laulu vie kuulijansa matkalle.

Mahlerin taidokkuus näkyy musiikin ajattomuuden tunteena, joka oli tuolloin aivan uutta. Joinain hetkinä, kuten pienessä huilusoolossa tai joissain marsseissa, syntyy vaikutelma, että aika on lakannut olemasta – tilaa ja aikaa on loputtomasti, mikä tuntuu fantastiselta. Mahler luo isoja meluisia tiloja jännittävällä tavalla, mutta hän osaa myös rajoittaa itseään. Das Lied von der Erde on hyvä esimerkki tästä. Paikoitellen hän käyttää vain kourallista soittajia ja kirjoittaa kamarimusiikkia parille kolmelle muusikolle orkesterin sisällä, ja toisaalla hän käyttää koko orkesterin yli sataa soittajaa. Hän ei kaihtanut tällaisia keinovaroja, ja tämä merkitsi vallankumousta musiikissa.

haastattelu Lotta Emanuelsson

  • Miten luonto soi? Lähetä meille kuva soivasta luonnosta ja voita lippuja RSO:n konserttiin!

    Julkaisemme kuvat sometileillämme.

    Radion sinfoniaorkesterin (RSO) juonnetussa konsertissa 3.11. esitellään, minkälaisin musiikillisin keinoin luontoa voi kuvata. Entä miten luonto itsessään soi? Lähetä meille kuva soivasta luonnosta ja kerro siitä lyhyesti ‒ julkaisemme sen RSO:n sometileillä. Kuvien lähettäjien kesken arvotaan lippuja RSO:n konsertteihin.

  • Nuorten solistien koesoitto 13.-14.1.2022

    Nuorten solistien konsertti on 29.4.2022

    Radion sinfoniaorkesterin perinteinen Nuorten solistien konsertti pidetään jälleen Helsingin Musiikkitalossa 29.4.2022. Konserttiin voi hakea koesoiton kautta, joka järjestetään 13.-14.1.2022. Koesoittoon on ilmoittauduttava viimeistään keskiviikkona 8.12.2021.

  • Nicholas Collon: ”Thomas Adès on yksi nykymusiikin suurista äänistä”

    Thomas Adès on RSO-festivaalin nimikkosäveltäjä.

    "Olen varma, että ihmiset viidenkymmenenkin vuoden päästä muistavat meidän Thomas Adès -festivaalin ja sanovat: 'Minäkin olin siellä'. Muistamme nämä viikot samalla tavalla kuin vaikkapa sen, kun Mahler oli Helsingissä, tai muut suuret säveltäjät. Adès on yksi heistä", ylistää ylikapellimestari Nicholas Collon RSO-festivaalin nimikkosäveltäjää.