Sinfoniaorkesteri ei alistu Ismo Alangon bändiksi - ja se on hyvä

Vuosikymmen sitten Radion sinfoniaorkesteri kutsui solistikseen maamme karismaattisimman popparin Ismo Alangon ja tilasi hänen hiteistään sovitukset ihan oikeilta säveltäjiltä, niin että sinfoniaorkesteri voisi soittaa omalla äidinkielellään eikä taantuisi crossover-kuorrutteeksi. Kapellimestari Jaakko Kuusisto on jatkanut projektin kehittelyä, ja nyt tarjolla on uutuuslevy, jolla Ismo Alangon bändinä soittaa Oulu Sinfonia. Meno on rajua - kuten kuuluukin.

Kaiken maailman kehtolauluja / Ismo Alanko & Oulu Sinfonia Uudet levyt

Lauluntekijänä Alanko on tavannut yhdistää särmikkäät, vimmaiset tekstinsä kirveellä veistettyihin melodioihin, jotka yhdessä hyvän bändin kanssa ankkuroivat kokonaisuuden Suomi-rockiksi. Mutta minusta tuntuu, että tuttujen Alanko-hittien koko potentiaali vapautuu vasta nyt, kun paketista poistetaan rock-viitteet. Modernin sinfoniaorkesteri-ilmaisun kiivas, omapäinen rikkaus ja Alangon karisma yhdistyvät tavalla, joka saa minut kuuntelemaan Hullun papereita, Taiteilijaelämää ja muita hittejä avoimemmin, ilman rock-ennakkoluuloja, katarttisena taiteena jota ne ovat.

Etenkin Lotta Wennäkosken modernismi, Markus Fageruddin postmodernismi ja Kimmo Hakolan neoromantiikka sopivat Alangon taiteen kohottajiksi. Timo Hietala ja Marzi Nyman kulkevat sovituksissaan sovinnaisempia polkuja, mutta ymmärtävät silti, että projektin arvo on nimenomaan rock-elementtien poissaolossa. Jaakko Kuusiston sovittama Anteeksiantaja tremoloineen ja kellopeleineen, vaskivalleineen ja studiojousineen on tarpeellinen hengähdystauko levyn keskellä, mutta enempää isoa orkesteriviihdettä projektin idea ei olisi kestänyt.

Nykyaikaiseksi taidemusiikiksi sovitetut kappaleet toimivat levyllä parhaiten, koska Ismo Alangon lauluäänestä ei ole viihdeorkesterin solistiksi. Mutta kun hän manaa päihdehuuruisia säkeitään sinfoniaorkesterin edessä, homma sujuu vähintään yhtä uskottavasti kuin rokkibändin keulilla. Siitä on kiittäminen myös äänitystä, jossa orkesteri soi täyteläisen akustisesti, mutta yhdistyy silti vahvistettuun rock-lauluun. Tämä on tietysti vaatinut, että äänitykset tehdään eri tiloissa. RSO:n alkuperäisessä livekonsertissa homma ei todellakaan onnistunut yhtä hyvin.

Levyltä on valitettavasti jätetty pois muutama mielenkiintoinen sovitus, joita esimerkiksi Kirmo Lintinen ja Juhani Nuorvala tekivät projektia varten. Mutta kenties tunnin kesto riittää, koska viesti tulee selväksi: Genret yhdistyvät parhaiten, kun osapuolet saavat olla mitä ovat. Sinfoniaorkesterista ei kannata tehdä Ismo Alangon bändiä, koska sillä on enemmän annettavaa itsenään.

Ismo Alanko & Oulu Sinfonia, joht. Jaakko Kuusisto: Kaiken maailman kehtolauluja. Sov. Marzi Nyman, Lotta Wennäkoski, Timo Hietala, Markus Fagerudd, Jaakko Kuusisto ja Kimmo Hakola. (Fullsteam Records, 19439913762)

Kuuntele Uudet levyt 14.10.2021, toimittajana Kare Eskola.