Hyppää pääsisältöön

Yksinäinen gambisti mietiskelee

Gambisti Markus Kuikkaa olen enimmäkseen kuullut barytonin ja arpeggionen varressa, mutta näiden tukalien soitinten muistot hälvenevät, kun hän uutuuslevyllään soittaa viola da gamballa Telemannin soolofantasioita. Ne ovat juuri sellaista musiikkia, jota gamballa on hyvä soittaa: mietiskelevää mutta mielikuvituksekasta, virtuoottista mutta luonnollista, yksinäistä mutta kutsuvaa.

Telemann: Fantasias / Markus Kuikka
Telemann: Fantasias / Markus Kuikka Uudet levyt

Telemannin gambafantasiat muistuttavat hänen sooloviulufantasioitaan tyyliltään, tunnelmaltaan ja jopa joiltakin riffeiltään. On kuin soittaja soittaisi itselleen, kokeillen, keksien, kehitellen ja toistaen. Mielikuvitusta on enemmän kuin rakennetta, mutta se sopii Telemannille, ja sopii se myös Markus Kuikalle. Hän tarttuu musiikin mielijohteisiin kevyellä otteella mutta luontevasti ja saa musiikin virtaamaan. Levyä kuunnellessa minusta tuntui, että seuraan hyvin yksityistä ja harvinaista tapahtumaa - musiikkia musiikin itsensä takia, omasta soittamisen ilosta, ei esityksenä.

Hienoa kokemusta tuki varmasti se, että Markus Kuikka soittaa gambaa paitsi suvereenisti myös mukavan persoonallisesti: hän vaikuttaa nauttivan kevyestä diskanttisärinästä vielä enemmän kuin alakielten karheasta herkkyydestä, ja tarvittaessa hän jättää gamban vapaat kielet resonoimaan sointujen tueksi. Nopeita osia Kuikka ei suotta kiirehdi, vaan luo dramatiikkaa ja suunnan tuntua muuten kuin vikkelyydellä, ja hitaissa osissa mietiskely ottaa vallan. Välillä jään kaipaamaan selvempää pulssia, mutta toisaalta ymmärrän, että levyn lumo syntyy nimenomaan siitä, että soittajan oma rytmi ja oma tulkinta kuuluvat puhtaina ja kirkkaina.

Georg Philipp Telemann: Fantasioita viola da gamballe. - Markus Kuikka. (Alba, ABCD 503)

Kuuntele Uudet levyt 14.10.2021, toimittajana Kare Eskola.

  • Maa oli Pietari Brahen luutunsoittoon sangen tyytyväinen

    Levyarvostelu

    1600-luvulla elänyt Pietari Brahe tunnetaan Suomen kuvernöörinä, joka laittoi hallintoa, kulttuuria ja arkielämää kuntoon sivistyneellä otteella ja siksi päätyi kansallisuusaatteen monumentiksi. Nykyajan musiikki-ihmisenä haluan ajatella, että Pietari Brahen suosio poliitikkona johtui siitä, että hän harrasti musiikkia. Brahen taidoista luutunsoittajana on jäänyt todisteeksi nuottikirja, johon hän kopioi suosikkikappaleensa opiskeluaikanaan Saksassa, ja Mikko Ikäheimon uutuuslevyn myötä pääsemme eläytymään nuoren Brahen musiikkimakuun.

  • Valoisa perusvigilia Latvian-tehtaalta

    Levyarvostelu

    Kaikki tietävät että Latvian radiokuoro on taitava, ja kaikki tietävät, että silloin tällöin se levyttää ortodoksista kirkkomusiikkia, jota Ondine innolla julkaisee. Siksi uusien levyjen tulvasta voisi perustellusti poimia jotain aivan muuta. Mutta toisaalta Latvian kuorotehtaan uusin valmiste, Aleksandr Gretshaninovin vigilia, on valonhohtoista, täyteläistä ja yksinkertaista kuoroherkkua, joka mainiosti sopii marraskuun lohtumusiikiksi.

  • Sibeliuksen pientä pianomusiikkia niin hyvin kuin se antaa myöten

    Levyarvostelu

    Suomalaisen kansallisromantiikan pienistä pianokappaleista on joskus vaikea ammentaa musiikkia, mutta pianisti Janne Mertanen on siinä onnistunut. Esimerkiksi Mertasen hiljattainen suursaavutus, viiden levyn Sibelius-boksi, on tyylikkäin, tasapainoisin ja musikaalisin katsaus Sibeliuksen opusnumeroituun eli varsinaiseen pianomusiikkiin. Nyt Mertanen on jatkanut projektia kaapimalla laarinpohjalta mukaan myös Sibeliuksen opusnumeroimattomia pianokappaleita. Mokomaa silppua ei Mertasen taikakosketuskaan muuta kullaksi, mutta musiikkia hän kaivaa esiin niin paljon kuin se on mahdollista.

  • Pehmeän luutun syleilyyn

    Levyarvostelu

    Ruotsalaissyntyinen luuttuguru Jakob Lindberg on saanut käsiinsä harvinaisen, ikivanhan luutun, jonka pehmeää, henkevää sointia olen aiemminkin ylistänyt Uudet levyt -ohjelmassa. Nyt Lindberg luuttuineen on tarttunut Bachin musiikkiin, mikä vaatii näkemyksellistä sovitustyötä. Lindbergin kokemus ja hänen luuttunsa erityinen sointi kuuluvat BISin julkaisemalla levyllä, mutta omassa levyhyllyssäni kilpailu on kovaa tälläkin erikoisalalla.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua