Hyppää pääsisältöön

Yksinäinen gambisti mietiskelee

Gambisti Markus Kuikkaa olen enimmäkseen kuullut barytonin ja arpeggionen varressa, mutta näiden tukalien soitinten muistot hälvenevät, kun hän uutuuslevyllään soittaa viola da gamballa Telemannin soolofantasioita. Ne ovat juuri sellaista musiikkia, jota gamballa on hyvä soittaa: mietiskelevää mutta mielikuvituksekasta, virtuoottista mutta luonnollista, yksinäistä mutta kutsuvaa.

Telemann: Fantasias / Markus Kuikka
Telemann: Fantasias / Markus Kuikka Uudet levyt

Telemannin gambafantasiat muistuttavat hänen sooloviulufantasioitaan tyyliltään, tunnelmaltaan ja jopa joiltakin riffeiltään. On kuin soittaja soittaisi itselleen, kokeillen, keksien, kehitellen ja toistaen. Mielikuvitusta on enemmän kuin rakennetta, mutta se sopii Telemannille, ja sopii se myös Markus Kuikalle. Hän tarttuu musiikin mielijohteisiin kevyellä otteella mutta luontevasti ja saa musiikin virtaamaan. Levyä kuunnellessa minusta tuntui, että seuraan hyvin yksityistä ja harvinaista tapahtumaa - musiikkia musiikin itsensä takia, omasta soittamisen ilosta, ei esityksenä.

Hienoa kokemusta tuki varmasti se, että Markus Kuikka soittaa gambaa paitsi suvereenisti myös mukavan persoonallisesti: hän vaikuttaa nauttivan kevyestä diskanttisärinästä vielä enemmän kuin alakielten karheasta herkkyydestä, ja tarvittaessa hän jättää gamban vapaat kielet resonoimaan sointujen tueksi. Nopeita osia Kuikka ei suotta kiirehdi, vaan luo dramatiikkaa ja suunnan tuntua muuten kuin vikkelyydellä, ja hitaissa osissa mietiskely ottaa vallan. Välillä jään kaipaamaan selvempää pulssia, mutta toisaalta ymmärrän, että levyn lumo syntyy nimenomaan siitä, että soittajan oma rytmi ja oma tulkinta kuuluvat puhtaina ja kirkkaina.

Georg Philipp Telemann: Fantasioita viola da gamballe. - Markus Kuikka. (Alba, ABCD 503)

Kuuntele Uudet levyt 14.10.2021, toimittajana Kare Eskola.

  • Tähden kirkkautta ja paimenten ihmetystä keskiajalta

    Levyarvostelu

    Joululevyvalikoiman ajallisesti etäisin uusi joululevy tuo joulun ihmeen kaikista lähimmäksi, ainakin minulle. Boston Camerata ja kokenut keskiaikatyylittelijä Anne Azema ovat rakentaneet pelkistetyistä soittimista, muinaisista lauluista ja latinankielisistä teksteistä levyn, jolla soi tähden kirkkaus, paimenten ihmetys ja vähän myös itämaiden tietäjien eksotiikka.

  • Gambojen pehmeä särinä tuo joulun 1600-luvulta

    Levyarvostelu

    1600-luvun vaihteessa kuningatar Elisabeth I:n Englannissa joulua odotettiin hartaammin kuin nykyään, eikä joulupäivästä alkanut juhlakausikaan ollut rajua riekkumista, etenkään hovissa. Tässä hengessä loistava gambayhtye Fretwork ja mezzosopraano Helen Charlston ovat koonneet uuden joululevynsä, jota kuunnellessa musiikin harras kauneus valtaa tilan kulutusjuhlalta.

  • Lauluyhtyejoulu on jo perinne

    Levyarvostelu

    Lauluyhtye Rajattoman suosittu joulutuplalevy julkaistiin liki kaksikymmentä vuotta sitten. Se on kestänyt aikaa yllättävän hyvin ja lisäksi synnyttänyt Suomeen uuden joulumusiikkiperinteen, kevyesti vahvistettujen lauluyhtyeiden kirkkokelpoisen jouluviihteen. Siitä perinteestä ammentaa myös lauluyhtye Kuvaja uudella joululevyllään Tästä alkaa joulu.

  • Miltä joulu kuulostaa nykysaameksi?

    Levyarvostelu

    Norjan saamelainen Kajsa Balto joikaa ja laulaa nykysaamelaiseen maailmanmusiikkityyliin, joka löytää varsin erikoisen sovelluksen Balton uuden joululevyn musiikista. Yhtyeensä ja välillä orkesterin kanssa Balto tyylittelee saameksi Erkki Melartinin Lapin joulun, Adolphe Adamin Joululaulun ja pari keskieurooppalaista jouluvirttä, ja kun seassa on Balton omaakin musiikkia, kokonaisuus palauttaa mieleen, että monet joulun perinteet ovat kulttuurienvälisiä sulautumia.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua