Hyppää pääsisältöön

Puurakentamisen menetetty mallimaa: käsikirjoitus

Hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa.
Muutaman vuoden kuluttua puurakentamisen osuus julkisesta rakentamisesta pitää olla kolminkertainen.
Tämä ei tule onnistumaan.
Siihen on neljä syytä.

MOT: Puurakentamisen menetetty mallimaa

Valtio on kannustanut puurakentamiseen vuosikymmeniä.

Puurakentaminen 2000-ohjelma, Puurakentamisen teknologiaohjelma 1995–98, Puun vuosi 1996, Puun aika 1997–2000, PuuSuomi -toimintaohjelma 1998–2005, Puurakentamisen edistämisohjelma 2004–2010, Metsäalan strateginen ohjelma 2011–2015, Kansallinen metsäohjelma 2015, Puurakentamisen ohjelma 2016–2022

Puun käyttö on yksinkertainen tapa vähentää päästöjä ja sitoa hiilidioksidia.
Tämä on nykyisen puurakentamisen ohjelman taustalla.
Puun osuus kaikesta julkisesta rakentamisesta oli vuonna 2019 15%.
Vuosi sitten puurakentamiselle asetettiin hurja tavoite.
Vuonna 2025 puun osuus julkisesta rakentamisesta pitää olla kolminkertainen.

Petri Heino, johtaja, Puurakentamisen ohjelma, Ympäristöministeriö: Julkista sektoriahan on kannustettu jo hyvin pitkään niin kuin vihreämpään rakentamiseen, eli eli tota ympäristövaikutusarvio tekemisen ja rakentamisen prosessin ohjauksessa tää on niin kuin EU-tasolta tuleva. Kun nähdään että koko rakentamisen kenttä osana hiilineutraaliustavoitteita niin pitäis saada myös niin kuin alhaisemmaksi ne päästöt, niin se se puun käyttö rakentamisessa on yksi yksi keino alentaa niitä päästöjä.

Tavoitteen saavuttaminen vaikuttaa mahdottomalta. Se johtuu neljästä asiasta. Ensimmäinen on sahatavaramarkkinoiden globaali kaaos - ennennäkemätön ylikysyntä, joka on johtanut tänä vuonna rajusti nouseviin hintoihin.

Tommi Sneck, johtaja, Koskisen sahateollisuus, puheenjohtaja, Sahateollisuus ry: Aika yllättävä ollut sahatavaramarkkinatilanne että kukaan ei olis silloin kun tää korona alkoi, että tulee tämmöinen tämmöinen kysyntä sahatavaralle.

Nasdaq sahatavara - futuuri https://www.nasdaq.com/market-activity/commodities/lbs

Sahatavaran kysyntä lähti nousuun vuosi sitten. Globaalia kysyntää heijastava Nasdaqin sahatavara-futuurin hinta viisinkertaistui Korona-aikana. Tilanne on vähän rauhoittunut, mutta hinta on edelleen kaksinkertainen verrattuna aikaan ennen Koronaa.
Sneck: Ei suomalaiset sahat pysty hirveesti reagoimaan, että me ollaan aika täys täys höökiä menty menty viimeiset vuodet, että toki viime vuonna oli lakkoja ja silloin tuotanto putos Suomessa, mutta kaikki on yritetty tehdä ja asiakkaita palvella mahdollisimman hyvin.

Juuri ennen koronan alkua Suomen sahat seisoivat kuukauden lakon takia. Koronan alkaessa hiljeni hetkeksi, mutta vuosi sitten puurakentaminen lähti joka puolella maailmaa vetämään tavalla, joka tuntuu myös Suomessa.

Sneck: No ehkä puu ja erityisesti sahatavara on ollut vähän aliarvostettukin materiaali, että aina ollut aika kovaa hintapainetta sille, että sen kakkosnelosen täytyy olla halpaa, että.. Varmasti ollaan menty paikka paikoin hinnoissa vähän överiksikin, että tietyillä markkinoilla kuten Amerikassa on jonkinlaista hinnan korjaantumista jo tapahtunut, että varmaan sitä tapahtuu täällä Suomessakin jonain aikana.

Sahatavaran raju hinnan-nousu ei voi olla jarruttamatta puurakentamista Suomessa - ja sitä kautta pilaamasta hallituksen tavoitetta kolminkertaistaa julkista puurakentamista.
Tämä omakotitalo rakennetaan CLT:stä (cross laminated timber), massiivipuurungosta.

Vili Koskinen, projektipäällikkö, Lahden puurakentajat: Massiivipuuelementit kasattiin muutamissa päivissä ja me säästetään taas tähän häntään massiivipuurakentaminen ja tää nyt kun puhutaan, että tää clt mitä nytkin tässä ympärillä näkyy, että tää on uuden ajan rakentamista niin kuin on tota käytetty termiä, niin tää perustuu siihen tehokkuuteen työmaalla.

Kaikki kantavat rakenteet ovat puuta. Vain perustuksissa betonia ja terästä. Tällä samalla idealla rakennetaan nykyajan puukoulut ja -päiväkodit.
Tämän talon CLT-runko sovittiin viime vappuna: 128.000 euroa. Jos sopimus olisi tehty elokuussa, hinta olisi ollut 174.000 euroa. Jos olisi tehnyt tilausvahvistuksen viime jouluna - hinta olisi ollut 114.000. Siis, hinnannousu tällaisessa pientalossa 60 tuhatta euroa.

Alajärven Hoiskon kylässä valmistetaan CLT-elementtejä.

Tero Yli-Sikkilä, toimitusjohtaja, Hoisko: Hintataso on sellainen, että se vaikuttaa tällä hetkellä jo kysyntään. Ja jos se jatkuu näin, se on ihan ihan selvää, että puurakentaminen tulee pysähtymään, ainakin hiljenemään ihan oleellisesti ens vuoden osalta.

Hoisko on hankalassa raossa puun jalostajana. Se on täysin riippuvainen sahatavaran saatavuudesta.

MOT: Tää on tän hetkinen varastotilanne?
Tero Yli-Sikkilä, toimitusjohtaja, Hoisko: Joo, tässä on tän hetkinen, näillä pärjätään muutama päivä. Kyllä meille tässä kuussa vielä pitäisi joitakin kymmeniä kuormia tulla mutta nyt tällä hetkellä on tota vähän heikko tilanne, mutta kyllä vahva ajatus on ja lupaukset on, että lisää tavaraa tulee.
Hetkittäin eletään ihan kädestä suuhun. Ja sen kanssa nyt on yritetty oppia elämään tän kesän aikana.Meille ei ole tullut tuotantoseisokkia sen takia, että ei että ei oo tullut tavaraa, mutta tuotantojärjestyksiä on jouduttu muokkaamaan ja monenlaisia järjestelyjä hetkittäin tekemään.
MOT: Siis normaalisti miltä tässä pitäisi näyttää?
Yli-Sikkilä: No tää on ihan täynnä tää koko katos, ei täällä niin kuin.. hyvä että mahtuu välissä kulkemaan.
Paitsi saatavuusongelma, hinta on noussut koko kesän vientihintojen tahdissa.
Tero Yli-Sikkilä: Suomen markkina jää toiseksi. Ja siinä mä oikeastaan Suomen sahateollisuudelta pyytäisinkin ja toivoisin sellaista vastuullisuutta, vaikka hinta on mikä, niin ainakin siitä saatavuudesta pidettäis huolta, että että kotimaiset toimijat pystyis ylläpitämään tuotantoa ja ja ei niin kuin aiheudu kohtuutonta haittaa sitä kautta. Koska se tarkoittaa sitten lomautuksia ja irtisanomisia ja pahimmillaan konkurssejakin.

Hoiskon varastossa näkyy Keitele Groupin sahatavaraa.

Keitele Groupin Toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio:

“Vientikauppaa tehdään 3 ja 6 kuukauden, jopa 12 kuukauden jaksoissa. Kotimaiset puutavaraliikkeet ovat tehneet ostojaan lyhyillä sopimuksilla.”

“Kotimaan jalostava teollisuus, talotehtaat, hirsitalotehtaat, CLT-tehtaat ostavat usein 3 kuukauden jaksoissa, mutta itse myyvät usein 6 kuukauden tai pidemmillä sopimuksilla.”

Se tarkoittaa, että CLT-tehdas on saattanut myydä CLT-rungon viime keväänä tiettyyn hintaan. Jos toimitusaika on nyt syksyllä, sahatavara on kallistunut niin paljon, että tehdas tekee tappiota.

Vili Koskinen, toimitusjohtaja, Lahden puurakentajat: meillä on rakentamisen buumi kovimmillaan mitä on ikinä ollut ja sitten meillä onkin materiaalipula, mikä on loogista, kun rakennetaan niin paljon, ja buumi on päällä niin materiaalit loppuu ja sitä kautta hinnat nousee.

48X98 2016, 2 euroa/metri > 9/2021, 4,95 euroa/metri

Rakentamisessa käytettävän perustuotteen, kakkosnelosen hinta on ollut vuosia pari euroa metriltä. Kesän aikana se on noussut lähes viiteen euroon.
Jopa viikottain nousevien muidenkin rakennusmateriaalien hinnat tekevät rakennusliikkeiden hinnoittelun mahdottomaksi.

Vili Koskinen, toimitusjohtaja, Lahden puurakentajat: Kyl niin kuin kokonaisurakan tai edes osaurakan laskeminen niin, että siinä on työ, materiaalit, niin kuin nidottu yhteen, niin kyl se kaikille urakoitsijoille on tällä hetkellä vaikeeta. Se on vaikeeta niin pienille tekijöille, kattohuopamiehille kuin sitten suurempien kokonaisuuksien tekemille niin kuin me, ett on clt:t tarjotaan pystytys vähintään, mutta sit siihen vielä kattoristikot ja kattorakenteet, niin tää työ pystytään laskeen aina, se on maksanut tämän verran ja työkustannukset ei oo noussut, mut kun se materiaalin hinta vaihtelee, niin lähestulkoon mahdotonta on tällä hetkellä laskee laskee tota kokonaisurakkaa.

Puun hinta ja saatavuus on siis suuri este valtion tavoitteelle: julkisesta rakentamisesta puolet puurakentamista vuonna 2025.

Tähän nousee maan suurin massiivipuusta rakennettu päiväkoti. Malliesimerkki, jota halusimme näyttää teille. ~ Positiivinen juttu, hyvää mainosta. ~ Pääurakoitsijalta tuli kuitenkin viesti: “Kieltäydymme kohteemme kuvaamisesta ja mitenkään sen liittämistä ohjelmaanne”.
Myös päiväkodin rungon rakentaneen Puurakentajat Groupin toimitusjohtaja kieltäytyy osallistumasta ohjelmaan. Myös tilaajan edustaja, Tuusulan tilapalvelupäällikkö kieltäytyy kehumasta hanketta.
“On helpompi päästä ydinvoimalaa kuvaamaan kuin Tuusulalaista päiväkotia”
Kaikilla sama syy. Eivät halua olla mukana ohjelmassa, jossa asetetaan puu ja betoni vastakkain.
Puu ja betoni vastakkain.
Betonin vahva asema on se toinen syy valtion tavoitteen mahdottomuuteen.

Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry: Puuteollisuus on nyt vaikka betoniteollisuudellekin samanlainen kilpailija markkinoilla kuin teräsrakenneteollisuuskin on. Se että mikä mikä tän ehkä tän tämmöisen vastakkainasettelun on luonut, niin meillä tää tää tota valtiovalta on tässä valinnut puolensa ja rummuttaa kovasti kovasti puurakentamista ja se ehkä saanut nää kilpailevat teollisuudenalat vähän niin kuin ärtyneiksi siitä, että miksi ei voida tasapuolisesti markkinoilla katsoa, että kuka pärjää, että miksi tarvitaan valtiovallan näin voimakasta mukaan tuloa.

Mikkelissä kunnanvaltuust
o päätti puolitoista vuotta sitten rakentaa tälle tontille tuhannen oppilaan ja opettajan puukoulun. Siitä huolimatta Mikkeliin ei ole tulossa puukoulua.

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Mikkeli: No mä ehkä sanoisin, että meillä se keskustelu materiaalista puusta oli ehkä tämmöistä sisäsyntyistä, kun me ollaan puisessa Suomessa. Ja luulisin että siellä oli enemmän se syy, miksi siitä keskusteltiin. Ja toki niin kuin me ollaan pohdittu sitä puuta paljon, mutta kun me tehtiin pari vuotta sitten sitä kustannusselvitystä, niin se materiaalikustannus nousi jo 10 prosenttia ja elinkaaressa se oli jo 20 prosenttia, ja nythän me tiedetään, että mitä materiaalille on tapahtunut. Niin varmaan niin kuin tälleen kunnan näkökulmasta, niin tavoite on ihan oikea, mutta myös kunta tarvis ehkä niin sanotusti porkkanoita tai sanotaan, että hieman valtion taloudellista tukea.

Mikkelissä kuviteltiin, että valtion puurakentamisen ohjelma olisi tarkoittanut konkreettista tukea, euroja. Tällaista ei kuitenkaan ollut tarjolla. Eikä ollut puu-pakkoakaan.
Kunnanvaltuusto jakaantui puukoulu- ja betonikoululeireihin.
Päädyttiin lopuksi poliittiseen kompromissiin. Rakennetaan koulu, jossa puolet puuta ja puolet betonia.

Kutsuin kaupungintalon eteen vihreiden, kokoomuksen, SDP:n ja keskustan päätösprosessissa mukana olleita poliitikoita kertomaan tapahtumien kulusta.

Petri Pekonen, Kesk.: Haettiin yhteinen puolueiden välinen kompromissi, jotta saadaan kouluhanke eteenpäin. Varmasti oli kannattajia betonikoululle ja puhtaalla puukoululla, mutta yhdessä haettiin kompromissi puuhybridirakenteesta eli siitä, että käytetään puun ja betonin parhaita ominaisuuksia hyväksi ja kuitenkin niin, että rakennusta voidaan kutsua puukouluksi, sehän on se valtuuston viimeinen päätös.

MOT: Tää kompromissi kuulostaa todella...
Arto Seppälä, SDP: Erikoiseltako?
MOT: ..vaikealta. Aiotteko kutsua tätä puukouluksi?
Arto Seppälä, SDP: No ei varmaankaan, mä en kutsu sitä puukouluksi koska minusta se ei oo puukoulu. Että kyllä mä itse itselleni oon sen jo niin kuin sisäistänyt, että ei se voi olla puukoulu, koska siellä on varmaan betonia.

Petri Pekonen, Kesk.: Me voimme kutsua sitä puukouluksi jos me itse kutsumme sitä puukouluksi. Tää on vähän savolaista ja vähän vaikeasti ymmärrettävä asia, mutta tosiasiahan on näin, että aina tommoisessa rakenteessa tarvitaan myös niitä jäykistäviä rakenteita eli myös betonia.

Pekka Heikkilä, Vihr.: Kyllä tässä maaliskuun 2020 jälkeen valtuusto sen päätöksen teki, ikään kuin kokous kokoukselta ja valmistelun edetessä, niin se puukoulu tuntui koko ajan lipeevän kauemmas. Että se on erittäin hyvä kysymys, että missä kohtaa on päätetty tai ei ole päätetty, että ei tulekaan puukoulua. Eihän sellaista päätöstä ole tietenkään.

Koulun tarjouskierros on kesken. Tarjouspyyntö on kuitenkin muotoiltu niin että puun käytöstä rakentamisessa voi saada korkeintaan 5 pistettä sadasta.

MOT: Voiko se johtaa siihen, että tää olis 95 prosenttisesti betonia ja 5 prosenttia puuta?
Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Mikkeli: No periaatteessa kyllä se on mahdollista, koska hinta-laatu -kilpailussahan kuitenkin niin kuin laatupisteiden ja hinnan merkitys tulee, että kuinka. Niin kuin siinä eri korien arvioinneissa menee niin kuin ristiin, niin teoriassa toki on näin mahdollista, mutta me ollaan kyllä painotettu siellä myös laatupuolella sitä, että kuinka sitä puuta käytetään, että onko se näkyvillä ja onko se rungossa ja onko siellä innovatiivisia ratkaisuja ja löytyykö tavallaan niin kuin uutta tapaa yhdistää vaikka puuta ja betonia, koska täällä sitä teollisuutta on.

Petri Pekonen, Kesk.: Silloin minä en sitä hyväksy, jos se näin menee. Tietysti vaikea tuota prosenttia myöskin laskea sitten, että miten se lasketaan se prosenttiosuus, mutta toivon todella, että se on ainakin niin että voimme hyvällä omalla tunnolla kutsua sitä puukouluksi, että niin paljon puuta siinä pitää käyttää.

Päätöksen pohjaksi laadittiin selvitys koulun aluetaloudellisista vaikutuksista:
“Mikkelissä ja naapurikunnassa toimii tuotantolaitoksia, jotka pystyvät erittäin kilpailukykyisesti tarjoamaan ja toimittamaan rakennuksen runkorakentamisessa käytettäviä betonielementtejä”

MOT: Liittyykö tähän päätökseen, materiaalipäätökseen, elinkeinopoliittisia niin kuin vaikutteita, että piti niin kuin huolehtia paikallisesta betoniteollisuudesta?
Arto Seppälä, SDP: Ei. Ei. Ei. Kiistän sen jyrkästi että ei sellaista. Mutta se oli meille erinomaista, että maakunnasta on kaksi tarjoajaa siinä mukana. Se on meille tosi hyvä, hieno asia. Ja paikallinen ja sitten on Pieksämäeltä tuota tarjoaja myöskin.
MOT: Ja tämä olisi tuskin ollut mahdollista, jos olisi päädytty massiivipuukouluun?
Arto Seppälä, SDP: Joo, varmaan näin olisi ollut.

MOT: No miten se niin kuin istuu tähän teidän todellisuuteen tää valtion tavoite?
Armi Salo-Oksa, Kok.: No eihän se istu niin kauan, jos ei valtio tuu millään tavalla mukaan niin kuin taloudellisella taloudellisella puolella.

MOT: Puurakentamisen ohjelma, niin kuuden vuoden ohjelma, se on... sille on budjetoitu 13,5 miljoonaa euroa, joka käytetään pieniin projekteihin. Mitä tällä saavutetaan?
Arto Seppälä: Ei sillä saavuteta ainakaan täällä muuta kuin paha mieli helpostikin.

Pekka Heikkilä, Vihr.: No kyl se näin niin kuin kuntapäättäjän näkökulmasta se on todella vaikee. Että tää ei ole ensimmäinen tapaus kun me Mikkelissä yritetään ihan todenteolla siis alusta saakka ja nythän poliittinen päätöksenteko on joka käänteessä kääntänyt pohjaesityksen mikä lähtee betonista, niin on kääntänyt joka käänteessä kaupunginhallitus, kaupunkiympäristölautakunta ja lopulta kaupunginvaltuusto on kääntänyt sen pohjaesityksen siihen, että me rakennamme puusta. Mutta silti näin ei tapahdu.

Armi Salo-Oksa, Kok.: Ihan samalla tavalla kuin joskus aikoinaan ja vieläkin, niin tuulivoimaa tuetaan, että jos halutaan tällaista, mikä on tietysti sinänsä ihan ok, niin silloin pitäisi miettiä myös ne talouden realiteetit ja reunaehdot, että kyllä sieltä pitäisi tulla myöskin sitten tukea sille että me saadaan valmiita rakennuksia, että se ei jää vaan tämmöiseen tuotekehitys- ja suunnittelutasolle.

Mikkelin puu-, ei kun betonikoulun tapaus on esimerkkinä hyvin tuttu puurakentamisen ohjelman johtajalle.

Petri Heino, johtaja, Puurakentamisen ohjelma, Ympäristöministeriö: Joo, kyllä tunnistetaan siellä paljon haasteita, että kyllähän tota julkista rakentamista hyvin paljon betonista tehdään. On totuttu tekemään ja ja siinä on toimijoilla uutta uutta opiskeltavaa, mutta se on mielenkiintoinen tieto on, että esimerkiksi viime vuonna niin kuin rakennusluvan saaneista hankkeista yli puolet oli jo puurakentamista, mutta ne on vaan huomattavasti paljon pienempiä hankkeita. Että isommat koulut ja kunnantalot ja liikuntapaikkarakentaminen helposti menee muille materiaaleille.

Rakennuslupien määrä on laiha lohtu.
Valtion tavoite mitataan kuutioissa, eli rakennusten tilavuudessa, eikä rakennuslupien määrissä. Mikkelin koulun tapainen hanke on kuutioissa mitattuna todella iso.
Tässä tullaan tavoitteen kolmanteen ongelmaan. Puurakentamisen ohjelma on piperrystä.
Tähän johtopäätökseen voi päätyä, kun lukee kaksi laajaa arviota ohjelmasta.

MOT: Kun tätä poliittista tahtoa on siinä takana, niin millainen työkalu se loppujen lopuks on, kun teidän ohjelman budjetti on 13,5 miljoonaa kuudessa vuodessa, niin mitä sillä oikein saadaan aikaiseksi?
Petri Heino, johtaja, Puurakentamisen ohjelma, Ympäristöministeriö: Ei sillä paljon rakenneta, että kyllä sillä tehdään informaatio-ohjausta, viestintää ja sitten me ollaan noin kuudella miljoonalla rahoitettu erilaisia kehittämishankkeita, sit me ollaan rahoitettu yli miljoonalla kuntien strategian luonti ja se on semmoisia pieniä pieniä panostuksia sinne. Suurin vaikuttavuus on havaittu siinä, että yleinen ilmapiiri puun käyttöön rakentamisessa on parantunut.

Sahatavaran kotimaan kauppa 2005-21, 5 milj m3 > 2,5 milj m3

Sahatavarakauppa Suomessa on ollut laskussa viimeiset viisitoista vuotta. Huolimatta valtion kaikista vuosikymmeniä jatkuneista puuohjelmista.
Lähes 90% sahatavarasta menee vientiin. Tänä vuonna suurin viennin kasvu menee maihin, esimerkiksi Ranskaan, joissa valtiot oikeasti panostavat puurakentamiseen.
Sahatavarapulan ja hurjasti nousevien hintojen taustalla on kuitenkin sahateollisuuden yli vuosikymmenen alamäki. Tämä on neljäs syy siihen, että hallituksen unelma puurakentamisesta ei toteudu.

Tommi Sneck, johtaja, Koskisen sahateollisuus: No suomalainen sahateollisuus on jäänyt jäänyt niin kuin kilpailijamaista selkeesti jälkeen teknisesti. Että meillä on mennyt tosiaan niin huonosti monta vuotta että me ei olla päästy investoimaan ja tää vuosi on kyl nyt erittäin tärkee, että saadaan vähän taseita parempaan kuntoon ja saadaan ehkä sitä meidän kilpailutakamatkaa vähän kurottua kurottua noihin kilpailijamaihin, että me ollaan paikoittain jopa venäläisiä sahoja niin kuin teknisesti huonommassa kunnossa, että siinä mielessä todella tärkee vuosi.
MOT: Valtiolla on nyt tavoitteena, että puolet julkisesta rakentamisesta olis puurakentamista, ihan muutaman vuoden kuluttua, miten realistinen tää on?
Tommi Sneck, johtaja, Koskisen sahateollisuus: No välitavoitehan on, että ens vuonna jo pitäis olla 35 prosenttia ja tosiaan sitten parin vuoden päästä 45 prosenttia ja tuntuu kyllä aika mahdottomalta, että ne pienet eurot mitä siihen on hallitusohjelmasta ohjattu, niin ei ne pelkästään auta, että pitäis ottaa järeämpiä konsteja käyttöön, jos me halutaan oikeasti tätä ilmastonmuutosta vastaan taistella. Että esimerkiksi Ranskassa on hyvä esimerkki, että siellä on selkeästi järeämpiä konsteja käytössä eli valtio ohjaa enemmän kohti puurakentamista.

Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman 2016-22 budjetti on 13,5 miljoonaa.
Sellu- ja paperiteollisuuden saamat erilaiset valtion tuet ovat noin 400 miljoonaa vuodessa.

Tommi Sneck, johtaja, Koskisen sahateollisuus: Suomessa olosuhteet vaan on ollut sellaiset, että me ollaan oltu sellu- ja paperiteollisuus aputoimiala monin paikoin, mikä on tietenkin vähän huvittavaa. Sahatavara nousee tänä vuonna varmaan top 3 tärkeimpien vientituotteiden joukkoon, niin se on aika erikoista, että on tällainen aputoimiala, ja valtion suhtautuminen myös tähän alaan on ollut negatiivinen, että mieluummin ne tukirahat on laitettu tonne sellu- ja paperiteollisuuden puolelle.

Luontokeskus Haltia on rakennettu Stora Enson CLT-massivipuuelementeistä ja sahatavarasta.
Stora Enson puutuote-liiketoiminta on euroopan suurin sahatavarayhtiö. Vuoden toisella kvartaalilla tulos nousi kaikkien aikojen ennätykseen. Toiminnan omat tulostavoitteet ylittyivät kolminkertaisesti.

Miikka Pesonen, myyntijohtaja, Stora Enso Wood Products: Kaikki maailmanmarkkinat on varsin hyvässä kunnossa. Siis asuinrakentamista tehdään. Ihmiset varmaan oli aika aktiivisesti vaihtamassa asuntojaan. USA:ssa nähtiin voimakas siirtyminen esikaupunkialueille ja pieniin kaupunkeihin, kun etätyö oli sallittua. Australiassa markkinoille pumpattiin todella paljon rahaa. Siellä ihmiset saivat ison kasan rahaa, jos he rakensivat, ilman vastikkeita. Me ollaan niin kuin nähty läpi linjan todella voimakas kysyntäpiikki.

Stora Enson vahvuutena on investoinnit CLT-tuotantoon, massiivipuu-elementtien valmistukseen. Kun Haltia rakennettiin kymmenen vuotta sitten CLT-elementit tuotiin Itävallan tehtailta. Keski-eurooppa on Suomea edellä puurakentamisessa.

Miikka Pesonen, myyntijohtaja, Stora Enso Wood Products: Siis kyllähän puurakentaminen on ollut voimakkaassa nousussa. Meillä on monia sellaisia maita, niin kuin Ranska esimerkiksi, joissa on tuettu julkista puurakentamista ja myös yksityistä puurakentamista. Kyllä mä näen, että tää on tällainen oikeastaan pysyvä trendimuutos. Puulle tulee vahvempaa kysyntää.

Stora Enso toimittaa massiivipuuelementit Pariisiin rakennettavaan kokonaiseen toimistokampukseen yhdeksän hehtaarin alueelle. Tämä on malliesimerkki ranskalaisesta massiivipuurakentamisesta. Ensi vuoden alusta Ranskassa on puu-pakko julkisessa rakentamisessa. Puolet rakennuksista on oltava puuta.

Stora Enson uskosta suomalaiseen puurakentamiseen kertoo jotain se fakta että yhtiöllä ei ole Suomessa CLT-tehdasta. Kun rakennetaan päiväkotia Tuusulaan, puuelementit tulevat Ruotsin tehtaalta.

MOT: Mihin investoitte globaalisti tällä hetkellä?

Miikka Pesonen, myyntijohtaja, Stora Enso Wood Products: No lähinnä tällä hetkellä Keski-Eurooppaan. Meillä on tulossa Tšekkiin uusi CLT-tehdas tai massiivipuuelementtitehdas. Se on nyt lähempänä markkinaa ja kuitenkin edelleenkin, jos katsotaan Suomea, niin Suomi on kohtuullisen pieni markkina, verrataan vaikka Keski-Euroopan, Saksan, Itävallan, Ranskan markkinoihin, jotka kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti massiivipuussa.

MOT: Miltä vaikuttaa valtion tavoite, että 45 prosenttia julkisesta rakentamisesta olisi puurakentamista 2025?
Tero Yli-Sikkilä, toimitusjohtaja, Hoisko: Kyllähän se tällä hetkellä näyttäytyy näyttäytyy melko kaukaiselta. Toki tää nykyinen sahatavaratilanne en mä usko, että se nyt niin kun oleellisesti siihen vaikuttaa. Enemmän enemmän siellä puhutaan sitten kunnallisesta päätöksenteosta ja siitä, että se ajattelutapa siitä, että julkiset rakennukset voi olla myös puurakenteisia, niin se muutos ja siihen oppiminen on hidasta.

MOT: Miten realistinen tämä tavoite oikein on?
Petri Heino: Se on haastava, mutta ihan realistinen.

Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry: Tuntuu kyllä jossain määrin epärealistiselta, että kuitenkin teollisuuden investoinnit niin ne tehdään pitkässä juoksussa ja tota on vaikee kuvitella, että että puuteollisuuden tuotantokapasiteetti nyt sitten monikertaistettaisiin ihan muutamassa vuodessa. Että teollisuuden näkövinkkelistä tuntuu kyllä epärealistiselta.

MOT: Mikä on betoniteollisuuden rooli tässä?
Tero Yli-Sikkilä: En mä osaa sanoa, he on tällä hetkellä hiljaa ja ottavat tilauksia mielellään vastaan. Että täähän on tämän hetkinen tilanne tietysti on kaikki puun kilpailukykyä vastaan.

MOT: Miksi ihmeessä Suomessa on tämmöinen outo vastakkainasettelu betoni kontra puu?
Tommi Sneck: No se on hyvä kysymys, että varmaan molemmille molemmille on kyllä tilaa, ja edelleen viittaan niihin ympäristöaspekteihin, että puu on tämmöisistä suurista rakennusmateriaaleista ainoa, joka on uusiutuva, niin kyllä meidän pitäis pystyä aika monessa muussakin asiassa tulee aika tiukkaa ohjausta ympäristön ehdoilla, niin ehkä tässä rakentamisessakin olis paikallaan se.

Suomen hallitus päätti syksyn budjettineuovotteluissa jatkaa puurakentamiseen kannustamalla, eikä pakottamalla.

Ilman todellista ohjausta puurakentaminen Suomessa tuskin kasvaa, erityisesti jos puun hinta jää pysyvästi uudelle tasolle.

Vili Koskinen, projektipäällikkö, Lahden puurakentajat: Kaikki niin kuin ennusmerkit viittaa siihen, että kyllä se rakennusmateriaalien että nyt ei puhuta tästä tässä on paljon puuta meidän ympärillä mutta rakennusmateriaalien hinnat ylipäätään ne ei tuu niin kuin romahtamaan alas mutta ne tulee niin kuin normalisoitumaan, että tää on ihan riistäytynyt käsistä tällä hetkellä puun hinta ja teräksen hinta on todella korkeeta, niin kuin eristemateriaalit ja muut, että kyl tää betonirakentamiseenkin vaikuttaa.

Puurakentaminen Suomen ulkopuolella kasvaa jatkossakin.

Kun keski-eurooppalaiset ostavat paljon ja maksavat hyvin, Suomessa puun hinnan laskua ei ole näköpiirissä.

LOPPU