Hyppää pääsisältöön

Marginaalista uudelleenarvioitavaksi

Viulisti Mirka Malmin ja pianisti Tiina Karakorven levy "Toisia suomalaisia viulusävelmiä" on syntynyt osana viime vuosien liikettä, jossa eri syistä marginalisoituja säveltäjiä nostetaan uudelleenarvioitavaksi. Levy keskittyy romantiikan ajan suomalaisiin naissäveltäjiin samoin kuin HKO:n ja eri tutkijoiden laaja HUOM-hanke. Tieteen ja muusikoiden yhteistyö tekee unohdetusta musiikista nykykuulijalle merkityksellistä, olkoonkin että kaikki löydöt tuskin päätyvät hittilistan kärkeen.

Toisia suomalaisia viulusävelmiä / Malmi & Karakorpi
Toisia suomalaisia viulusävelmiä / Malmi & Karakorpi Uudet levyt

Alban julkaiseman levyn säveltäjiä yhdistää naissukupuoli, syntymäaika 1800-luvun puolivälissä ja kosmopoliittisuus. Agnes Tschetschulin, Ida Moberg, Minna von Knorring, Betzy Holmberg, Laura Netzel ja Ingeborg von Bronsart linkittyvät melko löyhästi siihen, mikä nykyään mielletään suomalaiseksi kulttuuriksi, koska heidän aikanaan kulttuuri oli erilainen. Hyvä silti, että levy antaa kulttuurisen kotimaan heidän perinnölleen, joka edustaa eurooppalaisen musiikkielämän monia virtauksia.

Viuluvirtuoosi Tschetschulinin ajanmukaiset salonkikappaleet ja von Bronsartin yltiöromanttinen hehku ovat levyn musiikillisesti hallituinta antia, mutta itseäni viehättää myös Holmbergin Andante, jossa olisi aineksia isoon orkesterivyörytykseen, sekä Laura Netzelin kolmen pikkukappaleen rohkea herkkyys ja paikoin jopa dekadenssi. Mobergin ja von Knorringin kulmikkaat pikkuteokset sen sijaan palauttavat mieleen, että kun marginalisoituun musiikkisukupuoleen yhdistyy tausta Suomen kaltaisessa musiikkiperiferiassa, on paikoin armollisinta saada kuunteluelämys kulttuurisen tilanteen tiedostamisesta - mikä sekin on tärkeä kokemus.

Mirka Malmi ja Tiina Karakorpi ovat joutuneet luomaan levyn teoksille tulkintaperinteen tyhjästä - ja onnistuneet, päätellen siitä, että sävyjä ja liikevoimaa on enemmän kuin nuoteissa lukee ja kukin kappale asettuu luontevaksi osaksi musiikillisten viittausten ja merkitysten verkostoa. Viulun metallipäällysteiset suolikielet ja vuoden 1882 Bösendorfer-flyygeli luovat valohämyisen sointikuvan, joka korostaa musiikin historiallista kontekstia, mutta tekee siitä samalla houkuttelevan.

Aika näytttää, millaisen paikan levyn esittelemä musiikki lunastaa toisaalta historiankirjoituksessa, toisaalta musiikkielämässä, kumpikin kun muuttuu jatkuvasti. Mutta tämän levyn ja Fennica Gehrmanin nuottijulkaisun myötä ainakin osa marginalisoivista rakenteista on kadonnut, ja tälläkin musiikilla on mahdollisuus löytää merkityksensä.

"Toisia suomalaisia viulusävelmiä", säv. Agnes Tschetschulin, Ida Moberg, Minna von Knorring, Betzy Holmberg, Laura Netzel ja Ingeborg von Bronsart. - Mirka Malmi, viulu, ja Tiina Karakorpi, piano. (Alba, ABCD 507)

Kuuntele Uudet levyt 11.11.2021, toimittajana Kare Eskola.

  • BIS-yhtiön parhaat joulureseptit maustetaan kansanmusiikilla

    Levyarvostelu

    Oman jouluni voimasoittolistalta löytyy levy-yhtiö BISin kaksi Folkjul-levyä, joilla ruotsalainen kansanmusiikki ja Gunnar Idenstamin urkusärmikkyys yhdistetään tuttujen joululaulujen säkenöiviin kuorosovituksiin. Hyvää joulureseptiä ei kannata liikaa muuttaa: BIS leipoo samalla ohjeella joululevyjä myös norjalaisten kanssa. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 2014 ja uusi täksi jouluksi.

  • Ilmiliekin ja Salokosken joulu loistaa yksinkertaisesti kuin kynttilä

    Levyarvostelu

    Laulaja Emma Salokoski ja Suomi-jazzin ykköskvartetti Ilmiliekki ovat aiemmilla yhteislevyillään luodanneet suomenruotsalaista kansanlaulua ja runoutta. Nyt ilmestynyt joululevy kurottaa suomenkielisen kulttuurin puolelle ja omiin sävellyksiin ja sanoituksiin, mutta jatkaa musiikillisesti samaa linjaa.

  • Joulun tapahtumarikkain oratorio on koottu varhaisbarokin helmistä

    Levyarvostelu

    Joulun käyttömusiikissaan varhaisbarokin saksalaiset kanttoriurkurit käsittelivät työnsä puolesta joulun kaikkia tapahtumia ja tunnelmia. Ei siis ihme, että tämän joulun etevin jouluoratorio on kasattu laittamalla sopivia barokkilöytöjä joulutapahtumien mukaiseen järjestykseen. Asialla on mainio Clematis-yhtye, joka on kaivanut arkistoja syvältä mutta hyvin levylleen O Jesulein.

  • Monteverdi saa joulun säihkymään

    Levyarvostelu

    Säihkettä ja suurenmoisuutta jouluunsa saa kätevällä ja ekologisella tavalla, kun lainaa ne Venetsian jouluvespereistä 1600-luvun alusta. Silloin säveltäjämestari Claudio Monteverdi ahkeroi Pyhän Markuksen katedraaliin niin juhlavia joulumusiikkikokonaisuuksia, että niitä tultiin kuuntelemaan ympäri Eurooppaa. DG-yhtiön jouluisella kärkituotteella kuullaan tällainen jouluvesper kapellimestari Andrea Marconin ennallistamana, ja harvoin on joulu kuulostanut yhtä komealta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua