Hyppää pääsisältöön

Sinfonia Lahti hakee taidoilleen suuntaa Kalevalasta

Julkaistu . Päivitetty

Sinfonia Lahden uusimman levyn otsikko "Scenes from the Kalevala" ei kätke yllätyksiä. Suomalaisen kansallisromantiikan tärkeintä ja käytetyintä aihetta työstävät tutusti Sibelius, Madetoja ja Klami, eikä levyn päättävä Tauno Pylkkäsen Kullervon sotaanlähtökään löytö ole. Ulkomaalaisen korviin Kalevalasta innoittuneen musiikin kiihkeys, luonteikkuus ja kuvallisuus ehkä tuntuvat raikkaalta tavallisen kansallisromantiikan seassa, mutta täällä Suomessa levy pistää miettimään, mikä on Sinfonia Lahden suunta.

Scenes from the Kalevala / Sinfonia Lahti
Scenes from the Kalevala / Sinfonia Lahti Uudet levyt

Sinfonia Lahti soittaa tutun ohjelmiston erinomaisesti. Madetojan Kullervon epäjatkuvasta vyörytyksestä Dima Slobodeniouk löytää koskena kuohuvaa yhtenäisyyttä. Klamin Kalevala-sarjan primitivistinen uhkeus saa pienehkön jousiston hinkkaamaan hieman pinnisteisesti, mutta impressionistiset värit loistavat kirkkaina ja selvinä. Ja kun Pylkkäsen Kullervo lähtee sotaan, laukkarytmit hakkaavat ja vaskivallit kohoavat vilpittömän suurellisina. Kalevala-kuvaston täyteläinen, alkukantainen, värikäs jugend-tyyli saa musiikillisen vastineensa - mutta mitään uutta levy ei siihen tuo.

Sen sijaan korvissani alkavat soida soinnilliset ja kulttuuriset muistumat Osmo Vänskän ja Sibelius-syklin ajoilta 90-luvulta. Orkesteri soittaa tanakammin ja Sibelius-talon akustiikassa tehty äänitys on parempi, mutta levy ei rakenna orkesterin perinteen päälle uutta kerrostumaa, vaikka onnistuu toki hyödyntämään sitä perinnettä täysimääräisesti, mikä sekin on ansio.

Nyt kun Dima Slobodeniouk on luovuttanut ylikapellimestarin puikkonsa Dalia Stasevskalle, jään odottamaan päättäväisempiä, ohjelmistoltaan mielenkiintoisempia levyjä.

"Scenes from the Kalevala". Leevi Madetoja: Kullervo. Uuno Klami: Kalevala-sarja. Jean Sibelius: Lemminkäinen Tuonelassa. Tauno Pylkkänen: Kullervon sotaanlähtö. - Sinfonia Lahti/Dima Slobodeniouk. (BIS-2371)

Kuuntele Uudet levyt 11.11.2021, toimittajana Kare Eskola.

Lisää ohjelmasta

  • BIS-yhtiön parhaat joulureseptit maustetaan kansanmusiikilla

    Levyarvostelu

    Oman jouluni voimasoittolistalta löytyy levy-yhtiö BISin kaksi Folkjul-levyä, joilla ruotsalainen kansanmusiikki ja Gunnar Idenstamin urkusärmikkyys yhdistetään tuttujen joululaulujen säkenöiviin kuorosovituksiin. Hyvää joulureseptiä ei kannata liikaa muuttaa: BIS leipoo samalla ohjeella joululevyjä myös norjalaisten kanssa. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 2014 ja uusi täksi jouluksi.

  • Ilmiliekin ja Salokosken joulu loistaa yksinkertaisesti kuin kynttilä

    Levyarvostelu

    Laulaja Emma Salokoski ja Suomi-jazzin ykköskvartetti Ilmiliekki ovat aiemmilla yhteislevyillään luodanneet suomenruotsalaista kansanlaulua ja runoutta. Nyt ilmestynyt joululevy kurottaa suomenkielisen kulttuurin puolelle ja omiin sävellyksiin ja sanoituksiin, mutta jatkaa musiikillisesti samaa linjaa.

  • Joulun tapahtumarikkain oratorio on koottu varhaisbarokin helmistä

    Levyarvostelu

    Joulun käyttömusiikissaan varhaisbarokin saksalaiset kanttoriurkurit käsittelivät työnsä puolesta joulun kaikkia tapahtumia ja tunnelmia. Ei siis ihme, että tämän joulun etevin jouluoratorio on kasattu laittamalla sopivia barokkilöytöjä joulutapahtumien mukaiseen järjestykseen. Asialla on mainio Clematis-yhtye, joka on kaivanut arkistoja syvältä mutta hyvin levylleen O Jesulein.

  • Monteverdi saa joulun säihkymään

    Levyarvostelu

    Säihkettä ja suurenmoisuutta jouluunsa saa kätevällä ja ekologisella tavalla, kun lainaa ne Venetsian jouluvespereistä 1600-luvun alusta. Silloin säveltäjämestari Claudio Monteverdi ahkeroi Pyhän Markuksen katedraaliin niin juhlavia joulumusiikkikokonaisuuksia, että niitä tultiin kuuntelemaan ympäri Eurooppaa. DG-yhtiön jouluisella kärkituotteella kuullaan tällainen jouluvesper kapellimestari Andrea Marconin ennallistamana, ja harvoin on joulu kuulostanut yhtä komealta.

Aiheeseen liittyvää

2022

  • Sinfoniettas / Lahti Symphony Orchestra

    Ilonpitoa ilman huolen häivää - Sinfonietta Lahti!

    Levyarvostelu

    Sinfonia Lahti on viime aikoina löytänyt kaikenlaista mainiota levytettävää, niin myös uutuudellaan. Poulencin, Prokofjevin ja Brittenin kepeät sinfoniettat soivat lahtelaisten hyppysissä niin mainiosti, että muinaisen Sibelius-brändin päälle rakentunee uuttakin kansainvälistä uskottavuutta.

2020

  • Prokofiev: Sarjoja / Sinfonia Lahti

    Sinfonia Lahti löytää sopivaa levytettävää

    Levyarvostelu

    Mitä levytyksiin tulee, Sinfonia Lahti on pelannut Sibeliuksen läpi. Fokus on siirtynyt Kalevi Ahoon ja viihdeprojekteihin, mutta ne eivät kovin tarkasti ylläpidä brändiä, jossa ketteryys yhdistyy sointuisaan viihdyttämiseen. Siinä mielessä lahtelaisten uusi Prokofjev-levy ilahduttaa tarkkuudellaan: Prokofjevin näyttämömusiikkiin perustuvat orkesterisarjat sopivat orkesterille kuin nenä päähän.

2016

  • cd-levyn kansi

    Rautavaaran Huilukonsertto soi idän ja lännen mystiikkaa

    Levyarvio

    Einojuhani Rautavaara on itse sanonut olevansa onnekas synnyttyään juuri Suomeen: hänen musiikkinsa musiikkinsa symbolit ja arkkityypit ovat löytyneet idän ja lännen välistä. Kohtaamisen soivista kuvista rikkaimpia on vuoden 1973 Huilukonsertto, jossa hivenen orientaalit asteikot, ortodoksiselta kirkkomusiikilta tuoksuvat vaskikuorot ja myöhempää enkelimusiikkia ennakoivat jousitekstuurit toimivat osana jälkiromanttista eklektismiä, jota kai postmodernismiksikin on kutsuttu.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua