Hyppää pääsisältöön

Janne Oksanen jatkaa perinnettä kunnioittaen

Pianisti Janne Oksanen jatkaa suomalaisen pianomusiikin taltioimista. Pari vuotta ilmestyneellä julkaisulla Oksanen tarttui kansallisesta sävel-aarteistostamme Toivo Kuulan suosittuihin pianokappaleisiin. Tällä kertaa vuorossa on muun muassa kapellimestarina, muusikkona ja säveltäjänä toimineen Armas Järnefeltin pianotuotanto.

Järnefelt äänitteen kansi
Järnefelt äänitteen kansi Janne Oksanen,Armas Järnefelt

Armas Järnefelt oli Sibeliuksen aikalainen, joka yhtenä monista säveltäjistä jäi väistämättä kuuluisaa ystäväänsä vähäisemmälle huomiolle. Tuore julkaisu koostaa yhteen Järnefeltin pianotuotannon. Alkuperäisten pianolle kirjoitettujen kappaleiden lisäksi kuullaan Oksasen tulkitsemana Järnefeltin sovituksia muiden säveltäjien kappaleista, sekä muun muassa Selim Palmgrenin ja Erkki Melartinin sovituksia Järnefeltin musiikista. Julkaisun arvoa nostavat myös lukuisat ensitaltioinnit, joita reilusta kahdestakymmenestä raidasta on yli puolet.

Vaikka Järnefeltin tekemä sovitus Porilaisten marssista tai varhaista tuotantoa edustavat D-duuri- ja g-molli-fuugat eivät välttämättä ainutkertaisuudellaan kuulijaansa haasta, on mukana kuitenkin kiinnostavia kappaleita, joiden myötä kuva Järnefeltistä pianosäveltäjänä täydentyy. Mukava tuttavuus on esimerkiksi nelikätisesti esitetty, sujuvasti laadittu kokonaisuus Lapsuudenajoilta, jonka Oksanen tulkitsee yhdessä entisen opettajansa Risto-Matti Marinin kanssa. Kokonaisuutta täydentää myös Armas Järnefeltin tyttären Eva Järnefeltin kolme aiemmin taltioimatonta pianokappaletta.

Erityistä huomiota ansaitsevat etenkin Palmgrenin sovitukset Järnefeltin liedeistä Titania ja Solsken. Ne muistuttavat leikkisyydessään, soittimellisuudessaan ja virtuoosisessa otteessaan Palmgrenin omasta tuotannosta. Uusista aiempaa koristeellisemmista hahmoistaan huolimatta molemmat kappaleet ovat kuitenkin säilyttäneet olennaisen alkuperäismuodostaan. Palmgren-sovitusten myötä Oksaselle tarjoutuu mahdollisuus väläytellä myös pehmeäkätisen virtuoosin puoliaan.

Kuula- ja Järnefelt-julkaisujen jälkeen onkin kiinnostavaa nähdä, jatkaako Oksanen edelleen kotimaisen kansallisromantiikan parissa, vai kääntyykö katse seuraavaksi muuhun suuntaan.

Kuuntele Uudet levyt 18.11.2021, toimittajana Aki Yli-Salomäki.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.