Arvottomien kiinteistöjen Suomi: käsikirjoitus

Taloyhtiöiden remonttitarpeet ovat kasvussa. Samaan aikaan saneerausten rahoittaminen kohtaa yhä enemmän vaikeuksia. Pahimmillaan edessä on taloyhtiön konkurssi, jossa asukas menettää kotinsa.

Hanna Karhunen, Varkaus: Nyt tosissaan…se on arvoton ja laina jäi.

Taloyhtiöille ongelmia aiheuttavat myös niihin kuuluvat liiketilat. Arvonsa menettäneitä tai pilkkahintaisia toimitiloja ajautuu ostajille, joilla vastikkeet jäävät maksamatta. Sastamalan kaupunki myi vanhan uimahallinsa sadalla eurolla talousongelmissa olevalla henkilölle - seurauksena oli taloudellinen katastrofi muille osakkaille.

Riitta Uusi-Seppä, hallitalon asukas, Sastamala: Ei sitä kukaan osta sitä asuntoa, sepä siinä onkin, eikä kukaan ota myyntiin.

Suvi Marjamäki, yrittäjä, Sastamala: Kaikki rumat sanat ottaisin käyttöön, jos voisin sanoa.

Arvottomista liiketiloista halutaan välillä eroon jopa niin kovasti, että ostajalle maksetaan kaupasta.

Liiketilan myyjä: Maksan sulle tonnin jos otat sen.

MOT: Arvottomien kiinteistöjen Suomi

Asuntomarkkinat käyvät kuumina suurimpien kaupunkien sykkeessä.
Suomalaisista kuitenkin arviolta yli puolet asuu kunnassa, jossa asuntojen reaalihinnat laskevat - siitä on monenlaisia ikäviä seurauksia.

Menemme ensin Pohjois-Savon Nilsiään. Se kuuluu nykyään Kuopioon. Eräs nilsiäläinen taloyhtiö suunnitteli vajaat kymmenen vuotta sitten putkiremonttia lisätöineen. Talo on rakennettu vuonna 71 joten korjauksille alkoi olla tarvetta.

Hannu Hirvonen, Nilsiä: Käyttövesiputkistot tuli tiensä päähän. Oli paljon näitä vesivahinkoja, joihin ei sitten juuri vakuutusyhtiöt ottaneet osaa ja tuli taloyhtiölle kalliiksi.

Remontin rahoitus osoittautui kuitenkin haastavaksi. Kolme pankkia ei antanut lainatarjousta ollenkaan. Kolme muuta pankkia lupaili taloyhtiölle lainaa - mutta vain osaan remonttikuluista.

Hannu Hirvonen: Jouduttiin tekemään sellaisia ratkaisuja, että meidän pitää jotain tästä hankkeesta jättää pois.

Putkiremontti oheistöineen saatiin kuitenkin tehtyä, kun alkuperäistä suunnitelmaa oli muutettu ja hintaa alennettu. Pankkilainaa ei irronnut siihenkään kuin vain puolet.

Hannu Hirvonen, Nilsiä: Loppu on osakkaiden vastuulla sitten. Osakkaat maksaa sitten sen toisen puolen siitä. No eihän se helppoa ollut, mutta kun vaihtoehdot oli siinä, niin kyllähän se onnistui sitten.”

Nilsiässä tarjotun lainan määrään vaikutti pankkien näkemys talon vakuusarvosta. Taloyhtiöitä neuvovassa Kiinteistöliitossa tiedetään, että vakuusarvojen takia lainaneuvottelut ovat takkuilleet muuallakin.

MOT: Kuinka yleisiä ovat sellaiset ongelmat, että taloyhtiö ei saa remonttilainaa haluamaansa määrää?

Juho Järvinen, talous- ja veroasiantuntija, Suomen Kiinteistöliitto: No kyllä ne on nyt ainakin yleistynyt tässä viime vuosien aikana oikeastaan aika paljonkin. Ehkä se nyt johtuu nimenomaan siitä, että meillä on tätä rakennuskantaa, mikä nyt on siinä vaiheessa, että niitä korjauksia tosiaan pitäisi paljon tehdä. On havahduttu siihen, että lainarahaa ei välttämättä saadakaan.

Haastattelin kolmea suurinta pankkia. Selvisi, että lainan määrään vaikuttaa moni muuttuja.

Heikki Peltola, johtaja, pankkitoiminnan pk-yritysasiakkaat, OP: Vastuullinen pankki katsoo aina sen, että mikä on oikeastaan asunnon ikä tai taloyhtiön ikä, millaisia asuntoja siellä on ja millainen on se toimintaympäristö tällä hetkellä, miten siellä käy kauppa ja miten meidän arvio on siitä, miten se kauppa käy jatkossa.

Heikki Peltola: Jos siellä on nähtävissä arvoa ja kiinnostusta sille kohteelle, niin se laina on oikeastaan helppo saada. Suomessa väestö vanhenee, vähenee ja muuttoliike jatkuu, elikkä väestö keskittyy. Jos nää kaikki aiheuttaa epävarmuustekijöitä, niin lainansaanti on varmasti hankalampaa. Ihan muutamia tapauksia vuodessa per pankki tai per paikkakunta on niitä hetkiä, jolloin lainatarjousta ei anneta.

Kaksi muutakin suurimmista pankeista toteavat, että aina taloyhtiö ei saa lainaa. Hannu Hirvonen luki tällaisesta tapauksesta Savon Sanomista pari päivää ennen haastattelua - taloyhtiön kohtalona oli konkurssi.

MOT: Millä mielin olet lukenut tätä juttua?

Hannu Hirvonen: Vähän surullisin mielin. Näinkö käypi näille vanhoille kerrostaloille, että niitä ei aikanaan korjata ja sitten ollaan tämmöisessä tilanteessa.

Konkurssiin mennyt rivitaloyhtiö sijaitsee Pohjois-Savon Varkaudessa. Taloyhtiö hakeutui itse konkurssiin kohdattuaan melko pienen lainatarpeen. Lämmitysjärjestelmän korjaukseen olisi tarvittu rahaa noin kymppitonni asuntoa kohden. Hanna Karhunen oli setvimässä korjaustarpeita taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Hanna Karhunen, Varkaus: Ei tosissaan saatu rahoitusta siihen lämmitysremonttiin. Summanahan se ei ois ollu suuri, mutta kaikki se mitä siellä tulevaisuudessa ois niitä remontteja, niin ei sen rakennuksen vakuusarvo pankkiin nähden ois ollu sitten riittävä.

MOT: Liittyikö pankin näkemys asiasta siihen, että oli tulevaisuudessa häämöttämässä näitä kalliimpia remontteja?

Hanna Karhunen: Kyllä, joo, ilman muuta nimenomaan siihen.

Konkurssin perussyy on se, että sinänsä tavanomaisia mutta isoja korjauksia oli odottamassa paljon. Esimerkiksi putkisto olisi pitänyt uusia - kuluja oli tulossa ehkä jopa yli satatonnia asuntoa kohden. Tilanne ei ole ainutlaatuinen.

MOT: Mistä se johtuu yksittäisen taloyhtiön kohdalla, jos sitä rahaa ei saa haluttua määrää?

Juho Järvinen: No useimmiten se johtuu siitä, että niitä korjauksia ei ole välttämättä sitten tehty ajallaan ja nyt se tarve olisi sitten niin suuri, että se kiinteistön arvo, vakuusarvo ei sitten enää riitä pankin näkökulmasta siihen kyseisen hankkeen rahoittamiseen.

Taloyhtiön vakuusarvo siis tärkeä asia. Kiinteistönvälitysalan keskusliitto laati MOT:n pyynnöstä tilaston, jonka pohjalta voi arvioida, kuinka usein matala vakuusarvo on vakava pulma.

Suuressa kuvassa asunto-osakkeiden hinnat nousevat hiljalleen. Vuonna 2011 keskihinta oli hiukan alle paritonnia. Kymmenen vuoden kuluttua parisataa enemmän.

Grafiikka

Rivi- ja kerrostalot
keskihinta / neliö

2011 1967 €

2021 2179 €

lähde: Tilastokeskus

Mutta hintojen nousu ei koske kaikkia asuntoja - halpamarkkinat ovat paisuneet valtavasti. Kiinteistönvälittäjien datan mukaan vuonna 2011 myytiin alle 500 euron neliöhinnalla reilut 200 rivi- tai kerrostaloasuntoa, kun taas kymmenen vuotta myöhemmin halpisasuntojen määrä oli viisinkertaistunut yli tuhanteen.

Grafiikka

Rivi- ja kerrostalot
alle 500 € / neliö

2011 239 kpl

2021 1268 kpl

Putkiremontti 890 € / neliö

Lähde: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto / Kiinteistöliitto

Perinteisen putkiremontin keskihinta oli oheistöineen viime syksynä noin 900 euroa per neliöltä. Saako alle 500 vakuusarvolla liki tonnin lainan? Näyttää siltä, että ainakin satojen taloyhtiöiden on mahdotonta saada täysimääräistä lainaa putkiremonttiin ja ongelma on nopeassa kasvussa.

MOT: Lisääntyykö nää vakavat rahoitusongelmat taloyhtiöiden remonttirahoituksen suhteen?

Juho Järvinen: Niin kuin sanoin, niin on se mahdollista. Meillä on tosiaan paljon sitä korjattavaa kiinteistökantaa tuolla edelleen sieltä 70-luvulta, 80-luvulta. Kyllä siihen ihan todellinen riski on, että nää lisääntyy.

MOT: Mitä se voi pahimmillaan olla se tilanne tällaisissa taloyhtiöissä, joissa asuntojen arvot ovat matalia?

Juho Järvinen: Pahimmillaan se totta kai johtaa siihen, että ei pystytä niitä korjauksia tekemään

Kiinteistöliiton viimevuotisessa kyselyssä 3,4 prosenttia taloyhtiöiden edustajista kertoi, että pyydettyä remonttilainatarjousta ei saatu ollenkaan. Kyselyn mukaan rahoituksen saaminen on hankaloitunut usean vuoden ajan.

Varkaudessa remonttien kasautuminen ja niiden rahoitusongelma johti taloyhtiön konkurssiin. Hanna Karhunen muutti perheineen pois talosta tammikuussa.

MOT: Miltä tilanne on tuntunut?

Hanna Karhunen: No onhan se ollut raskas äärimmäisen raskas. Kaikkinensa tämä tilanne. Ei tämä tietysti tullut niin kuin hetkessä.

Hanna Karhunen: Meille jää ihan reilusti velkaa omalle kohdalle. Me ollaan vielä ostettu semmoiseen aikaan kun varmaan ne hinnat oli kaikista kovimmilla. Alue oli tosi suosittu ja asunnot meni nopeasti. Nyt se on arvoton ja laina jäi.

Yksityisten asuntoyhtiöiden konkurssit ovat olleet toistaiseksi harvinaisia. Sen sijaan satoja vuokrataloja on purettu asukaspulan tai liian kalliiden remonttikulujen takia - purku on näidenkin talojen kohtalo Lieksassa. Suomessa on mennyt nurin jopa 90-luvulla rakennuttuja taloja.

Lainahanojen sulkeutuminen ei ole taloyhtiöiden ainoa huoli. Myös pahenevat vastikerästit vaivaavat yhtiöitä. Pirkanmaan Sastamalassa sijaitsee kiinteistöyhtiö, joka kohtasi hiljattain suoranaisen talouskatastrofin. Yhtiöön kuuluu entinen kunnallinen uimahalli ja muutamia liike- ja asuinhuoneistoja.

Suvi Marjamäki hankki yhtiöstä oman tilan kahvilalleen kymmenkunta vuotta sitten.

Suvi Marjamäki, yrittäjä, Sastamala: Mä leivon itse tuotteita ja sitten on lounasta ja on ollut paljon tapahtumia tässä vuosien varrella, karaokea. Asiakkaat on ollut mukavia, mutta onhan tää niin kuin ollut myös todella haastavaa. Tällä hetkellä on nyt semmoinen haaste, josta en tule kyllä enää selviämään.

Kiinteistöyhtiöllä on ongelma, joka juontuu lähivuosien kahdesta pilkkahintaisesta osakekaupasta. Ensin Huittisten Säästöpankki myi tarpeettoman pankkitilansa - hinta oli 50 senttiä. Talon uimahallikin myytiin - sen omisti aiemmin Sastamalan kaupunki.

Kaupunki myi käytöstä poistetun uimahallin oheistiloineen hintaan 100 euroa. Ongelma on siinä, että entisen uimahallin ostaja ei ole maksanut yhtiövastikkeitaan - eikä niitä ole maksanut pankkitilan ostajakaan.

Suvi Marjamäki: Isoimmat osakkeet ovat tyhjillään, ja niistä ei kukaan maksa nyt vastikemaksuja, mitkä ovat yhtiölle elintärkeitä.

Uimahallitilojen ja entisen pankin osuus kiinteistöyhtiön vastiketuloista oli noin puolet. Tämä aukko taloudessa on rojahtanut muiden osakkaiden niskaan.

Suvi Marjamäki: Ollaan tässä nyt puoli vuotta maksettu puolitoistakertaisena vastikemaksut. Nyt täytyisi ruveta maksamaan ylimääräisiä vastikemaksuja ja todennäköisesti ne vielä kaksinkertaistuu tässä. Yhtiö on joutunut ottamaan sitten ison lainan, jotta ollaan selvitty tästä talvesta. Eikä sekään riitä, vaan joudutaan ottamaan lisää lainaa tulevaisuudessa, että ylipäätään selvitään hengissä tässä.

Sastamalan kaupungin edustajista ei löytynyt ketään, joka olisi tullut haastatteluun kameran eteen kommentoimaan hallikauppaa ja siitä koituneita ongelmia.

Katja Arve-Salonen, konsernilakimies, Sastamalan kaupunki: Kaupunki on tässä kyllä ihan tietoinen, että tilanne on tällaiseksi muodostunut. Mä en nyt anna haastattelua, annan kyllä tietoja.

MOT: Mutta siis eikö samat asiat, jota te paperilla tai kirjallisesti välitätte minulle voisi tulla kertomaan kameralle haastattelun muodossa?

Katja Arve-Salonen: No nyt on päädytty tähän kirjalliseen muotoon.

MOT: Miksi?

Katja Arve-Salonen: Ihan niin kuin sanoin, niin sen takia, että ei sen enempää kuin mitä siinä vastauksessa tulee esille, niin asiaa ei meidän puolesta ole mahdollista julkisesti käsitellä.

MOT otti selvää uimahallin ostajan taustasta. Hänen ulosottotodistuksessaan on ollut merkintöjä yli kymmenen tuhannen euron saatavista vuoden 21 tammikuussa, kun Sastamalan kaupunki myi uimahallin hänelle.

MOT: Tuliko teille mieleen tarkistaa näitä tietoja?

Katja Arve-Salonen: Yksittäisen henkilön ulosottotietoihin en lausu mitään. Ja siinä kirjallisessa vastauksessa, mikä tosiaan tänään ollaan laittamassa, siinä on vastausta myös tähän kysymykseen.
Kaupungin kirjallisten vastausten mukaan uimahallin ostaja oli esittänyt hyväksyttävän liiketoimintasuunnitelman, jota viraomainen ei kuitenkaan voi esitellä liikesalaisuuden takia eikä kaupunki voi kommentoida yksityishenkilön taloustilannetta. Kaupunki toteaa myös, että kiinteistöyhtiö olisi voinut tehdä myyntipäätöksestä oikaisuvaatimuksen.

Myymällä uimahallin kaupunki sai noin 40 tuhannen euron vuosisäästöt vastikkeista sekä sähkö- ja lämpökuluista.

MOT: Miltä tulevaisuus näyttää omalta osaltasi?

Suvi Marjamäki: Todella huonolta. Todella huonolta, että tässä on nyt ensimmäiset vastikkeet jo maksamatta. Puoli vuotta olen selvinnyt näistä korotetuista. Enhän mä tule selviytymään enää mistään ylimääräisistä maksuista. Nykyisissäkin on jo ihan tarpeeksi. No mä en sitä voi televisiossa sanoa, mutta kaikki rumat sanat ottaisin käyttöön, jos voisin sanoa.

Kaupungin tekemän kaupan seuraukset kauhistuttavat myös kahvilan asiakkaita ja muita hallitalon osakkaita.

Riitta Uusi-Seppä, hallitalon asukas, Sastamala: Siis pyytää kaksi ylimääräistä vastiketta. Eikä eläkeläinen semmoisia pysty makseskelemaan, kun jo nyt on niin suuri vastike.

MOT: Pääseekö siitä muutamaan niin että myy asunnon?

Riitta Uusi-Seppä: Ei sitä kukaan osta sitä asuntoo. Sepä siinä juuri onkin. Eikä kukaan ota myyntiin. On kysytty, asuntojen välittäjät eivät ota missään tapauksessa.

Riitta Lehtioksa, Sastamala: Yhtiövastikkeet koko ajan nousee ihan tolkuttomasti. Kuinka Sastamalan kaupunki voi mennä myymään tarkistamatta taustoja.

MOT: Tiesikö kaupunki että siellä on näitä ulosottomerkintöjä?

Katja Arve-Salonen: Mä en anna haastattelua tästä asiasta.

Jää epäselväksi, mitä Sastamalan kaupunki tarkalleen tiesi uimahallin ostajan taloudellisesta tilanteesta. Ostaja ei halunnut kommentoida asiaa MOT:lle.

Hallitalo Sastamalassa ei ole ainoa yhtiö, josta toimitila on myyty vastikelintsarille. Teen laajan soittokierroksen noin 20 isännöitsijälle ympäri maata. Kuudesta maakunnasta kerrotaan, että tiedossa on Sastamalaa muistuttavia tapauksia, joissa arvonsa menettäneitä liikehuoneistoja on dumpattu esimerkiksi konkurssiin ajautuneisiin pöytälaatikkofirmoihin tai varattomille henkilöille.

Grafiikka
Suomen kartta, jossa kuusi pistettä

Soittelen myös liikehuoneistoja kaupitteleville henkilöille. Teen poikkeuksellista tiedonhankintaa enkä kerro olevani toimittaja. Käy ilmi, että välillä omistajat haluavat huoneistoistaan eroon jopa niin kipeästi, että minulle ollaan valmiita maksamaan, jos otan tilan ja sen velvoitteet vastaan.

Huoneiston myyjä 1: Mä joudun maksamaan sinulle 100 € niin sä otat sen loppuvelan niskaan.

Grafiikka
Huoneisto 1
100 €

MOT: Tuo hintahan ei päätä huimaa, mutta oisko negatiivinen hinta mahdollinen voisinko saada tonnin käteen jos ottaa sen vastaan?

Huoneiston myyjä 2: Tuota ei siinä ole paljon ole kyllä. Mutta voin
sellaisenkin tehdä. Maksan sulle tonnin jos otat sen.

Grafiikka
Huoneisto 2
1000 €

Miksi toimitilan ostajalle jopa maksetaan? Ensinnäkin liiketiloja on keskustoissa yhä enemmän tyhjillään eikä se johdu yksin Koronasta. Nettikauppa ja uudet ostoskeskukset verottavat kivijalkaliikkeiden kannattavuutta.

Huoneiston arvo voi joskus tippua jopa nollaan. Huoneiston vastike voi kuitenkin olla samaan aika hyvin kallis, ja omistajan pitää se maksaa ulosoton uhalla. Silloin omistaja saattaa haluta eroon huoneistoistaan keinolla millä tahansa. Nyt olemme kasvavan kaupungin eli Hämeenlinnan keskustassa - siitä huolimatta tässäkin kiinteistöyhtiössä on nähty liikehuoneiston arvon pohjakosketus.

Ismo Kivinen, hallituksen puheenjohtaja, Hämeenlinnan Keskustalo Oy: Tässä on ollut aika rankka jyvitys näille yhtiövastikkeelle. Kun liikehuoneistojen arvot ovat olleet jopa negatiivisia, on ollut tilanteita, jossa olisi järkevämpää myydä tai hankkiutua jollakin tavalla eroon omistuksesta ja vuokrata se sama tila, sen saisi halvemmalla.

MOT: Onks niin käynyt?

Ismo Kivinen: Täällä on joitakuita sellaisia liikehuoneistoja ollut, jotka on syystä tai toisesta tulleet maksukyvyttömiksi ja sitten sen jälkeen joitakuita on sitten jäänyt ns. taloyhtiön haltuun. Jolloin velkarästit on jouduttu kuittaamaan yhteisvastuullisesti koko talossa.

MOT käsitteli tämän tilan tarinaa vuonna 2016. Aiemmin liiketilasta piti maksaa nelinkertainen vastike neliötä kohden asuinhuoneistoihin verrattuna. Omistaja oli maksanut tiloista 75 000 euroa. Myöhemmin niiden kontolle uhkasi langeta 270 000 euron remonttilainaosuus. Sitten omistaja halusi tiloista eroon ja myi ne kymmenellä eurolla.

Grafiikka
Ostohinta 75 000 €
Lainaosuus 270 000 €
Myyntihinta 10 €

Taloyhtiön ongelmaksi tuli se, että huoneiston uusi omistaja ei maksanut vastikkeita - hänet oli todettu ulosotossa varattomaksi juuri ennen kauppoja.

MOT: Mitä huoneistolle nykyään kuuluu?

Ismo Kivinen: No tällä hetkellä pitkällisen prosessin jälkeen saatiin se sitten hankittua taloyhtiön omistukseen elikkä siinä kuitenkin oli sitten melkein 200 000 € yhtiövastikerästit taustalla. Yhteisvastuullisesti taloyhtiön osakkaat joutuivat tämän velan maksamaan sitten niin. Että tällä hetkellä se on taloyhtiön omistuksessa ja toivotaan tietysti, että siihen löytyisi vuokralainen joka joskus maksaisi sitten jotakin.

Aiemmin hämeenlinnalaisessa kiinteistöyhtiössä joidenkin liiketilojen vastike oli jopa noin viisinkertainen asuntoihin verrattuna.

MOT: Oliko ne kohtuullisii?

Ismo Kivinen: No en tiedä tässä kaupungissa taloyhtiötä, jossa olisi edes lähellekään samaa vertaa.

Vastikkeen kohtuullistaminen on kuitenkin usein hankalaa. Yksi ainoa taloyhtiön osakas voi kaataa vastikkeen huojentamisen. Sitten kohtuullistamista voidaan hakea oikeudessa. Kun muu ei auttanut, hämeenlinnalainen kiinteistöyhtiö nosti vuonna 2012 kanteen niitä osakkaita vastaan, jotka eivät suostuneet liiketilojen vastikkeiden huojentamiseen.

Ismo Kivinen: Taloyhtiön hallitus nosti kanteen näitä muutamaa osakasta vastaan, jotka eivät tätä hyväksyneet ja sen jälkeen sitten asiaa lähdettiin sovittelemaan. Onneks päästiin sopuratkaisuun, ennen kuin mentiin sitten minnekään raastupaan, koska se olisi ollut sitten kaikille aika raskas prosessi.

Sovinnon myötä liiketilojen vastikkeita kohtuullistettiin.

MOT: Pitäisikö lainsäädäntöö kenties muuttaa, jotta nää asiat saatais sujumaan jotenkin paremmin tarkoitan vastikkeiden muuttaminen kohtuullisemmaksi?

Ismo Kivinen: No tietysti se, että yksi yksilö pystyy tällaista tota niin kuin torpedoimaan tällaisen yleisesti järkeväksi todetun jutun, niin eihän se kauhean oikeudenmukaiselta tunnu.

Oikeusministeriön muistiossa vuonna 2020 on mietitty helpotuksia vastikkeiden muuttamiseen.

Jyrki Jauhiainen, lainsäädäntöneuvos, oikeusministeriö: Sellainen toteuttamiskelpoinen näyttäisi olevan sellainen, että jos huoneiston käyttötarkoitus muutetaan samalla semmoiseksi kuin on nää muut huoneistot, esimerkiksi liikehuoneisto asunnoksi, niin siinä tapauksessa voisi tämmöisellä korkealla määräenemmistöllä päättää myös vastikeperusteen muuttamisesta asuntojen vastikeperusteisiksi.

Jyrki Jauhiainen: Tää tarkoittaisi sitä, että enää jatkossa yksittäinen osakas ei voisi vedota nykyisen asunto-osakeyhtiölain vaatimukseen, jonka mukaan jos hänen maksuvelvollisuutensa kasvaa, niin pitää saada aina jokaisen suostumus. Mutta tällä vaalikaudella se ei ole sisältymässä tän hallituksen lainsäädöntöohjelmaan.

MOT: Milloinkas se olisi sitten laissa?

Jyrki Jauhiainen: No se pitää kysyä seuraavan hallituksen tekijöiltä.

MOT: Onko se aina realismia, että liikehuoneisto muutetaan tuosta vaan asunnoksi?

Jyrki Jauhiainen: Ei ole kaikissa tilanteissa tietenkään. Täydellisen maailman luominen tältä osin…se ei tunnu realistiselta.

Pikaista ja kattavaa apua ei siis ole luvassa jättivastikkeiden ongelmaan. Sastamalassa kiinteistöosakeyhtiön tuloihin syntyi iso aukko, kun yksi suurosakas eli kaupunki myi uimahallinsa vastikelintsarille. Entisestä pankkitilastakaan ei ole saatu vastikkeita. Molemmat tilat ovat nyt kiinteistöyhtiön hallussa. Entiseen pankkiin etsitään vuokralaista.

Anne Kiiskinen: Eilen laitoin tän esille meidän omille kotisivuille, vielä ei ole tullut yhteydenottoja mutta toivottavasti tulee.

Vastikelintsauksen ohella lainansaantiongelmat voivat olla jatkossa entistä isompi ongelma taloyhtiöille. Asuntorakentaminen oli Suomessa vilkkaimmillaan 70 - ja 80-luvuilla. Nämä taloyhtiöiden suuret ikäluokat ovat tulossa perusparannusikään, joten rahoitukselle on yhä enemmän tarvetta.

Varkaudessa lainansaantiongelman kohdanneen taloyhtiön kohtalo oli konkurssi.

Hanna Karhunen: Aloittakaa ne remontit hyvissä ajoin. Ja suunnitelkaa kunnolla. Käyttäkää ammattilaista siihen suunnitteluun, jolloin se jaksotus pystytään tekemään järkevästi.

Remonttien jaksotuksen ohella myös etukäteen säästäminen voi kannattaa. Nilsiässä putkiremontti vietiin vaikeuksien kautta voittoon.

Hannu Hirvonen: Remontti onnistui ihan hyvin. Ei ole mitään takuukorjauksiakaan tarvinnut tehdä. Sehän se olisikin kaikkein järkevintä, jos pystyttäisiin tekemään korjauksia jatkuvasti talossa, että ei laskettaisi sitä siihen tilaan, että kaikki on uusittava.